Enerventin pingvin koneissa tuntuu olevan käyttäjillä paljon ongelmia ja niitä on ollut myös omassa koneessani. tässäpä kerron melkein kahden vuoden tappelusta enerventin kanssa.
oli helmikuu 2012 ja olimme vasta muuttaneet uuteen taloon. lämpötila laski alle -20 asteen. tästä alkoi iv-koneen jäätymis ongelmat. saunomisen/suihkun jälkeen kenno/poistopuhallin jäätyivät aina kun pakkasta oli alle 20 astetta… ajattelin että koneessa on jokin vialla ja yritin viikon verran saada yhteyttä enerventin huolto numeroon. mut kas kummaa eipä sinne saanut yhteyttä. oli viissiin muillakin koneiden kanssa ongelmia… lopulta soitin paikalliseen enerventin huoltoliikkeeseen että tulevat katsomaan mikä koneessa on vikana… huoltomies tutki koneen, mittasi alipaineen jne… totes tämän jälkeen että kaikki on niin kuin pitääkin
lopulta kun sain yhteyden enerventin huoltonumeroon, sieltä sanottiin ensimmäisenä että kosteutta likaa, siksi jäätyy. kyselin oliko koneeseen mahdollista saada etulämmitintä. sellaista ei tuohon malliin kuulemma ollut edes lisävarusteena… meni muutama viikko ja kuulin naapuriltani että hänelle oli luvattu asentaa etulämmitin (naapurilla myös samoja ongelmia). olivat kehittäneet jokinlaisen laisen systeemin… laitoin samantien enerventille s-postia että asentavat minun koneeseen myös, jotta jäätymisongelmat loppuisivat. etuvastus asennettiin sen verran lopputalvesta että sen toimivuuden testaaminen meni talvelle 2012/2013.
kävin kevään 2012 aikana paljon keskusteluja enerventin kanssa mm. ilmamäärien säädöistä. ilmamäärät oli mitattu suppilo mittarilla ja tämä oli enerventin mielestä huono, koska niissä voi olla suuriakin virheitä. tämän vuoksi mittautin ilmamäärät uudestaan kesällä paineromittarilla.
tuli talvi 2012/2013 ja pakkanen laski alle 20. ja kas kummaa näin alkaa taasen ongelmat. etulämmittimestä oli sen verran hyötyä että kenno ei enään jäätynyt, mutta poisto puhallin jäätyili. puhaltimeen kertyi saunomisen/suihkun jälkeen jäätä, jolloin se alkoi pitämään kovaa ääntä.
taas kävin enerventin kanssa keskusteluja ja heidän mielestä ongelmat johtuivat liiallisesta kosteudesta.
minulla meni hermot ja olis yhteydessä kuluttajaneuvojaan, joka pyysi laittamaan kirjallisen kaupanpurun enerventille. ja minähän tein näin.
enervent ei hyväksynyt kaupanpurkua ennen kuin he ovat tutkineet konetta. halusivat laittaa koneseen antureita jotka mittaavat kosteuksia, lämpötila jne. minä hyväksyin niiden laitoin
anturit olivat koneessa kaksi viikkoa. tämän jälkeen enervent ilmoitti että ovat tutkineet alustavasti tuloksia ja nyt heidän oman huoltomiehen pitäisi porvoosta tulla tutkimaan koneen sisäisiä vuotoja. oli kuulemma mittauksia ilmennyt sellaisia. heidän huoltomies mies kävi. mitään vikaa koneesta ei löytynyt, ainoastaan puhallinsuhteita muuttettiin.
todellisuudessa huoltomies kävi laittamassa koneeseen uuhden softan. uudessa softassa kosteuden noustessa tietyn rajan yli ja jos poistoilma pakkasen puolella lämmöntalteenottoa rajoitettiin. nyt tämä aiheutti sen että kovilla pakkasilla tuloilma laski jopa 10 asteeseen. minulle ei kerrottu tästä ohjelman laitosta mitään, ennen kuin aloin kysellä.
tehtyjen mittauksien perusteella enervent tuli siihen tulokseen kas kusmaa kosteutta liian paljon. heidän mielestä ongelma voidaan korjata kahdella tapaa ilmamääria lisäämällä tai rajoittamalla lämmöntalteenottoa. heidän mielestä ilmamäärät tulisi olla noin kaksinkertaiset nykyiseen verrattuna. ilmamäärät on suunniteltu rakennusmääräysten mukaan eli vaihtuu kerran kahden tunnin aikana. kaksikertaiset ilmamäärät tuntuvat todella järkyttäviltä. ihmetteken miten edes voivat ehdottaa tuollaista.
edellä mainittua uutta softaa en hyväksynyt ja ilmoitin enerventille että pitää käydä laittamassa kone sellaiseksi kuin ostohetkellä. he eivät kuitenkaan reakoineet pyyntöihini mitenkään. kone kuitenkin hajosi viimekesänä. koneeseen jouduttiin vaihtamaan emolevy ja tässä yhteydessä siihen tuli myös alkuperäinen softa.
enerventiltä saamani raportin jälkeen olin taas yhteydessä kuluttaja neuvojaan. hän ei kuitenkaan voinut auttaa minua, koska oli enerventin sana ja minun sana. minun olisi pitänyt palkana tavarantarkastaja. tämä olisi maksanut aivan liikaa koneen hintaan verrattuna.
olen myös keskustellut enerventin kanssa koneen toiminnoista, joita ei voi käyttää. koneessa on liesituuletin/kp indikointi. näitä toimintoja kuten ylipaineistustakaan ei voi käyttää jos pakkasta alle 15 astetta. kone joko jäätyy tai sammuttaa itsensä koska tuloilma laskee liian alas.
enerventin mukaan kanavisto olisi pitänyt suunnitella erinlailla, jotta näitä voidaan käyttää. tai olisi pitänyt valita isompi kone. minä eikä suunnittelija ymmärrä miten kanavisto voi vaikuttaa koneen toimintaan silloin kuin kone ottaa vain ulkoa kylmää ilmaa eikä sitä lämmitä mikaan. ei mitenkään.
talossa on 120 neliötä ja ilmanvaihto suunniteltu rakennusmäärysten mukaan. jos kone ei kestä 4 henkisen perheen normaalia asumista niin vika ei voi olla kuin koneessa. meidän päivittäinen vedeskulutus on n 80l per henkilö kun keskimäärin okt talossa se on n. 130l. tämäkin todistaa sen ettei kosteuskuorma pitäisi olla normaalia suurempi.
olen tullut siihen tulokseen että enerventin kanssa tappelu ei aiheuta mitään muuta kuin verenpainetta. paljon helpompi kun vaihtaa koneen ja kärsii itse tappiot. enervent kun ei ota mitään vastuuta.
en suosittele kenellekkään enerventin pingvin konetta.
Vaihdoin itse syksyllä vanhan koneen tilalle pigviinin. Ei ole ollut vielä pakkasia, että olisi päässyt testaamaan. Kuinka paljon koneestasi tulee kondenssivettä? Mulla on 800 watin jälkilämmitin ja sillä on tarkoitus pitää talo lämpimänä suurimman osan vuotta. Odottelen mielenkiinnolla pakkasia.
En ole seurannu paljonko kondessio vettä tulee.
enerventin laittama etulämmitin hätäisesti keksitty ratkaisu. Koneen automatiikka ei ohjaa sitä mitenkään. Vastuksessa on oma termostaatti, joka säädetään haluttuun arvoon. Enerventin huoltomies oli laittanut -10 asteeteen. Minä en sitä hyväksynyt, koska sehän olisi talvella kokoajan päällä. Eihän siinä olisi mitään järkeä että konetta lämmitetään sen vuoksi että toimis pakkasilla
tuo 800 watin jälkilämmitin riittää hyvinkin lämmittämään tuloilman kovillakin pakkasilla. Minulla ei ole kuin 400w ja sekin riittänyt jos pakkanen ei mene paljoa alle 25.
katoppa ohjekirjasta saako sitä konetta pitää pienemmällä teholla kuin millä Se on säädetty. Minun ohjekirja antaa siihen luvan, mutta enerventiltä ovat sanoneet ettei sitä saa pienentää kovillakaan pakkasilla. Syy siihen on ainoastaan Se että kone toimis edes. Tästäkin olen käynyt enerventin kanssa pitkiä keskusteluja ja Se on kuulemma virhe että ohjekirjassa niin lukee.
jos tämä kone olisi suunniteltu oikein siihen olisi laitettu alusta alkaen heti Se etulämmitin. Koneen automatiikka olisi käyttänyt sitä päällä silloin kun kosteus olisi noussut tietyn rajan poistoilman ollessa pakkasella. Tätä ei ole tehty, koska Se olisi vaikuttanut koneen hyötysuhteisiin. Konetta ei olisi voitu mainostaa enään niin energia tehokkaana
No niin... Taas yksi "onnellinen" joka on saanut osansa Pingviinistä! Itselläni alkoi juuri samalla aikataululla ongelmat ja samalla tavalla! Eli talvi 2012 ja enempi tai vähempi on sen jälkeen talvet kuluneet Pingviinin kanssa taistellessa. Paska ilmanvaihtokone, näin tiivistetysti.
Nyt meilläpäin oli talven ekat kunnon pakkaset ( reilu -20 c). Ja taas alkoi Pingviini oirehtia...
Kun aikanaan soitin Enerventin edustajalle v. 2012 (jonka tavoittamisessa kului lähes viikko) tuli sieltä myöntö, että ko. laite ei ole oikein suunniteltu näille leveysasteille. Hyvä markkinointipuhe :D... Oli ainakin rehellinen.
En ole mitenkään rakennusalan ammattilainen. Kun aikanaan päädyin hankkimaan taloratkaisun, joka sopii perheemme (4 hlöä) tarpeisiin, niin päädyin ns. valmistalomalliin. Oletus oli, että voin luottaa ratkaisuihin jotka ovat ns. perusjuttuja taloa rakenettaessa eli esim. iv ratkaisut ovat automaattisesti sellaiset, että minun ei niistä tarvitse enää murehtia talossa asuessamme (tietysti asukkaan perushuolto asiat ym). Muuten homma onkin toiminut, mutta Enerventin Pingvin Eco Ede ei ole ollut asianmukainen varuste omakotitaloon. Ymmärtääkseni normi talossa Suomessa pitää pystyä esim. saunomaan normaalisti ilman, että iv kone alkaa jäätyä ennen saunomisen loppumista. Myöskään pyykkien pesu (olkoonkin että perheessä kaksi pientä lasta, pyykkiä joskus paljon) pitäisi sujua ilman iv koneen jäätymisriskiä tai että molemmat tehdään saman päivän aikana, siis pyykit ja saunominen. Enerventin mukaan nämä ei oikein sovi kovilla pakkasilla tehtäviksi....
Ai niin, meille laitettiin v. 2012 joku esilämmitin myös, joka kuulemma alkaa toimia -10 c pakkasella. Ei ole estänyt jäätymistä (ei ole toki niin pahasti oltu helisemässä kuin talvella 2012, mutta kuitenkin).
Kun olen katsonut ajan kuluessa eri keskusteluketjuja netissä tämän saman konetyypin riemuista, olen huomannut, että monet pohtivat hyötyprosentteja yms. Ok, ne on varmasti tärkeitä, mutta kaltaiseni maallikko, joka on hankkinut em. kuvatun talopaketin pitäisi voida elää normi elämää ilman että joka pakkaskelillä pitää miettiä, voiko pyykkiä pestä tai mennä saunaan.
Jokaisella oma mielipteensä, mutta oli pakko avautua, kun satuin näkemään tuon alkuperäisen viestin, oli se niin paljon oman kokemuksen mukainen. Ja taas niin ajankohtainen....
No niin, nyt Pingviini on käynyt kesät talvet samoilla asetuksilla. Nopeus 3 (max 4) ja jälkilämmitys 3 (max 4). Pakkasta on nyt vähän yli 20 astetta. Tuloilman lämpötila on nyt 20.4 ja jäteilman lämpötila on -4.8.
Mielestäni IV-konetta on syytä pitää riittävän isolla nopeudella myös pakkasilla. Pienemmällä nopeudella ei juuri säästä mitään ja sisäilman kosteuden nousu saattaa aiheuttaa ongelmia. Meillä kondenssivettä ei ole tullut kertaakaan (kanisteri alla). Sisäilman kosteus on nyt 32 %.
Te, joilla on ollut jäätymisongelmia, oletteko kokeilleet käyttää konetta täydellä nopeudella?
Terve!
Itselläni Swegonin ILTO R120, ilman jälkilämmitysvastusta.
Nyt kun pakkasta oli -25 joitakin päiviä, sitten -29 päivän pari, yläkerran ikkunoiden ulkolasin sisäpintaan alkoi kertyä aika rivakkaan tahtiin kuurankukkaa. Eli yläkerta lievästi ylipaineinen. Ensiapuna iv-laite off, ja liesituuletin ykköselle edes hieman ilmaa kierrättämään.
Katsoin ILTO:n käyttöpaneelilta puhaltimien kierrosnopeudet, olivat ihan oikein eli tulo n. 1200 rpm, poisto n.1300 rpm (alipaineen parantamiseksi alkuperäisten iv-säätöjen jälkeen). Seuraavaksi kokeilin talouspaperiarkkia poistoventtileihin, ei pysynyt, vaikka aiemmin on pysynyt. Eli poistossa jotain vikaa, arvatenkin joko poistopuhaltimessa, LTO-kennossa, tai jäteilmakanavassa.
Avasin laitteen oven, ja irrotin LTO-kennon. Sulattelin tunnin sisällä kuumailmalla hieman tehostaen, vain muutama noppa vettä. Eli kenno ei ollut jäässä, syyllinen muualla.
Poistopuhaltimen ympäristössä oli pehmeää jäätä ehkä 2-3 mm paksuudelta,, eli heti siinä ulkoilman tuloilmakanavan lähistöllä. Lämmittelin kuumailmalla, ja nestettä noppasi poistopuhaltimen sisältäkin ehkä 1/4 desin verran. Ajattelin, jotta varmaan oli jäässä, vaikka pyörimisnopeuksien mukaan pyörikin. Jos esim. siivekkeiden väli on jäässä, poisto heikentynee, ja siten ylipaine talossa kasvaa.
Tämän jälkeen laiton laitteen pyörimään, ja kas, talouspaperiarkki pysyi taas kiinni poistoventtileissä. Eli poistopuhalluksen teho palautui takaisin normaaliksi. Kuurat alkoivat nopeasti vähenemään, vaikkakin pakkanen lauhtui samaan aikaan nopeasti.
Huoltomiehen mukaan laitteen käyttämien EC-moottoreiden ongelmana on se, että ne eivät tuota nimeksikään lämpöä, ja siten jäätyvät herkästi. Tämä on myös laitevalmistajan myöntämä fakta.
Mietin, että mitenköhän jäätymistä voisi estää. Alla lonkalta heitettyjä ajatuksia ja kysymyksiä, joita toivoisin asioista ymmärtävien kommentoivan. Hyötysuhtee ja muutaman kymmenen euron vuosittainen säästö ei kiinnosta, vain ja ainoastaan jäätymisen ehkäsy, jotta talosta ei tule ylipaineinen.
- tuloilman ja jäteilman kanavien lisäeristäminen
- esilämmitysvastus tai pakkasvahti tuloilmakanavaan
- jälkilämmitin, ehkäiseekö myös jäätymistä ristivirtausten vuoksi
- kennon kotelon pohjaan reikien poraaminen (kosteus pois kennosta)
- alipaineen lisääminen iv-laitteen tehostusasetukselle (enemmän lämmintä, vähemmän kylmää ilmaa)
- suihkun ajaksi ilmanvaihto kiinni, suihkun kuivaus, ilmanvaihto päälle
- saunomisenaikainen ilmanvaihto, normi vai tehostus
- kennon peseminen SUN-konepesussa (puhdistus, ehkäisee kosteutta joidenkin mukaan?)
- ilmanvaihdon normiasennon tehostaminen (enemmän lämmitystä), ehkäisee jätekanavan jäätymistä (vilpe katolla)
- liesituulettimen, takan ja keskuspölynimurin jäätymistä edistävä vaikutus
- tuloilman ohjurilla kylmä tuloilma kauemmas poistopuhaltimesta
Kiitos kommenteista!
Kari
Takan tulee saada palamisilma jostain muualta kuin lto koneen kautta, kuten myös liesituulettimen ja keskuspölynimurin. Jos korvausilmaa ei noille ole järjestetty on lto:n jäätyminen kylmillä keleillä todennäköistä, etenkin tiivisrakenteisissa taloissa. Korvausilman voi myös teoriassa järjestää lto koneen kautta, mutta silloin koneessa pitää olla tehokas etuvastus ja älyä.
Jopa on kätevää: takkaa ei voi käyttää juuri silloin kun sitä eniten tarvitsisi, eli kovilla pakkasilla, kun iv-kone jäätyy. Takkakytkin iv-laitteessa lisää jäätymisriskiä kun poisto pienenee, ja jäätymisenesto yliajetaan monissa mallleissa. Erillistä korvausilmaa tuskin on rakennettu juuri mihinkään taloon, eli ainut vaihtoehto on avata vaikka ikkunaa. Ja mistä sen tietää, kuinka paljon pitää avata? Ja sinne taisi takan lämpöhyöty hävitä, kun ikkunasta tulee sisään raakaa ilmaa.
Mistäs sitä kypsää ilmaa sitten sais tilalle? Jos korvausilma ei kelpaa kylmänä, niin herää kysymys että millä energialla sitä tarttis lämmittää?
En nyt tuosta tapauksesta tiedä, mutta kun ikkunan avaamalla saa takan kunnolla vetämään, se useimmiten vetää ikkunan sulkemisen jälkeenkin, vaikka normaali ilmanvaihto olisikin päällä.
Ei ongelma olekaan takan vetäminen, vaan takan vetämisen aiheuttama iv-laitteen jäätymisriski. Eli jos korvausilmaa ei ole kunnolla tarjolla, takka imee talosta ison määrän ilmaa, ja vähentää iv-laitteelle menevän, kennoa lämmittävän huoneiston poistoilman määrää.