olen laittamassa talon alapohjaan styroksia, sitä tulee siihen 20cm ja sen alla on tiivistetty sora.
mulla on irtolevyinä styroksi ja nytten huomasin että joukossa on lattia 100 ja routa 120 styroksia.
saako niitä sekoittaa keskenään lattiassa?
takan alle tulee kanssa styroksia mutta siihen haen suosiolla paketin oikeata tavaraa.
Routastyroksia voi laittaa lattiastyroksin sijalle mutta ei päinvastoin. Teoriassa lattiastyroksin vedenimu on hieman suurempi kuin routastyroxin. Käytännössä tällä ei juuri ole merkitystä. Takan alle voi laittaa R-styroxia jos haluaa.
No voihan harmi, että rytöksia! Se käy vain tilapäispakkauksiin suojiksi. No tilapäistähän se joillakin on se rakennuskin.
no rytoksia /esp:tä mulle kummatkin on valkoista mutta tämä on sitä esp 100 ja esp 120 tuotetta
Esp 100 on lattia styroksia ja esp 120 on routaa. Laita takan alle mielummin finfoamia kestää enemmän painoa.
Monta se taitaa muuten olla finfoam kauppias tai sitten miljonääri. Kellä on oikeesti varaa laittaa koko lattia finfoamista. Sitä paitsi styroksi toimii ihan yhtä hyvin. Eihän sinne alapohjaan pääse sitä kosteutta kun se oikeen tehään.
Arvoisa BigDaddy hyvä! Jos ne olivat arvauksia, niin täysin meni honkiin. Arvostan ja arvotan hyvää rakentamista, joka alkaa muutaman vuoden päästä tuomaan itse kullekin hyvän rakennustavan noudattajalle säästöä eli plussaa. Siinäkin pätee sääntö "köyhän ei kannata ......"
Ja vielä yllätys ylllätys, vaikka katto on kunnossa, niin sielläpä, nimittäin siellä alapohjassa (maanvarainen) on 100 rosentin kosteus.
Oletkos muuten purkanut niitä märkiä ja littaantuneita rytöksejä sieltä alapohjasta ja sokkelin vierustoilta? Enpä kerro kuka on ja kuinka paljon. Ken kokee, se näkee.
Vielä vakuudeksi: ei mitään sidoksia mihinkään kauppiaaseen eikä teollisuusyritykseen. Se on kokonaisuus ja myös katse huomiseen, mikä ratkaisee.
Selitäppäs Monta rautalangasta, että kuinka se esp siellä lattiavalun alla kastuu uudessa oikein rakennetussa maanvaraisessalaattaperustuksessa, jossa on esim 5 kerrosta sokkeliharkkoja ja 2 ylimmäistä harkkokerrosta maan pinnalla? Ja, että miten finfoam olisi tämän estänyt?
Siellä betonin alla on maassa suhteellinen kosteus 100%. Finnfoam ja styrox ovat samaa ainetta, mutta niiden valmistustapa on erilainen. Molemmat "imevät" märkyyttä, mutta se keltainen finnfoam on umpisolukkoisempi kuin se valkoinen styrox, joten veden "imukyky" on siten huomattavasti pienempi ja hitaampi. Valitettavasti se märkyys pyrkii myös ylöspäin ja sade ensin alaspäin (ulkona).
Finnfoamin sarjaan kuuluu myös ns.sininen eriste. Keltainen ja sininen ovat lyhyt- ja pitkäkestoisissa kantokyvyltään myös parempia kuin se valkoinen. Tähän keltaisten sarjaan kuuluu myös uretaani, joka on taas eristyskyvyltään muita huomattavasti parempi. Finnfoam ei ole uretaania, vaikka se useimmiten sekoitetaan siihen.
Vaikka se rytöksi näyttää kelluvan siellä järven/meren laineilla pitkiäkin aikoja, niin se ei ole sama kuin se on siellä maanrakosessa. Mitä enemmän ja nopemmin kosteus hiipii tai painuu kasaan, niin sitä nopemmin kyseinen tuote menettää lämmöneristyskykyäään.
Mitä hemmetin virkaa on 5 cm:n paksuisella levyllä, kun se on märkä ja "sentin" paksuinen?
Jos taas halutaan/tarvitaan myös äänelle eristystä, niin silloin siihen on villa, mutta kaikissa tapauksissa kannattaa unohtaa se sanoma- ja juorulehtisilppu, jonka sanotaan vielä hengittävän. Ei hengitä. Se on saletti. Ainoastaan sen mainoshenkilöt hengittävät niskaan.
Ja vielä: Ei ole eikä koskaan ollutkaan mitään tekemistä eikä velvoitteita eikä etuisuuksia ko. tuotteita valmistaviin tai myyviin yrityksiin.
Montahan alkaa jo hermostumaan.
Jos se styroksi olisi niin huonoa kuin väität niin kai se ois jo lailla kielletty. Ja kyllä sitä näyttää kaikki ammattilaiset edelleen laittavan. Kysäsin vastaavalta mestariltakin että onko se nyt niin huonoa. Ei kuulemma ole.
Näyttävät tuohon uuteen kauppakeskukseenkin tunkevan sitä vain koko ajan. Johan se lattiakin putoaa alaspäin silminnähden jos styroksi noin paljon kutistuu.
No jokaisellahan on omat mielipiteensä asioista ja minä pysyin omieni takana. Kaipa se meidänkin talo pitää sitten purkaa parin vuoden päästä.
Monta, et vielä kertonut, että mikä sen styroksin kastelee esimerkkitapauksessani, vai oliko se tuo 100% kosteus, vai mikä? Perustuksissasi on siis niin kova kosteus, että se kiipeää anturan reunoilla olevista salaojista kuperaa pintaa pitkin kiiveten ylämäkeä pitkin talosi alle ja siitä soraa pitkin ylöspäin aina kapilaarikerroksesta ja radonputkista(tuulettaa myös kosteata ilmaa) huolimatta niin voimakkaana, että 5 sentin styroksi painuu 1 sentiin ja 15 senttiä kolmeen senttiin? Luulen, että tässä tapauksessasi ei se finfoam auta mitään. Joudut laittamaan vähintäänkin kosteuseristeen koko talosi alalle, että lattiallasi ei vesi lainehdi.
BigDaddy hyvä. Enpähän hermostu, vaan olen hyvin huolestunut rakentamisen tasosta myös tulevaisuutta eli vuosia eteen päin ajatellen. Saahan niitä mielipiteitä olla, mutta ne eivät saa perustua siihen, kun naapuri tekee sekundaa,
niin silloin minäkin voin tehdä ja hyvä tulee. Sen ei kannata ollenkaan olla tuolla tavalla.
Voi voi älkää ottako mallia gryndereistä ja muista, joilla on se kate vain ja ainoastaan tärkein.
Laskekaapa miten menee silloin kokonaisuutena ottaen, kun maksettu (kuutioina) eristekerros painuu kasaan ja lattianpinta kuitenkin pitää nousta tiettyyn tasoon. Jollakinhan se pinnan nosto on kompensoitava ja useimmin se on tarpeeton kerros betonia. Kun eristekerros painuu kassaan, niin sen eristyskyky myös heikkenee ja kun se vielä imee kosteutta itseensä tai se ei pysty vastustamaan kosteuden tunkeutumista sisuksiin, niin siitäkin on seurauksena eristävyyden heikkeneminen.
Mitä hitaammin joku tekijä eristävyydessä heikkenee, niin sitä parempi se on kokonaisuutena ja vuosien saatossa. Pihiys ja luulee tietävänsä on pahimpia asioita myös rakennusalalla ja varsinkin , kun on tarkoitus elinkaarta pitää pitkälle eteenpäin. Niitä "mestareita" on valitettavan paljon. Niiltä puuttuu se tärkein eli se vastuullisuus.
Jos tänään säästät euron ja huomenna menetät 2 euroa, niin eihän se ole kuin prosentin tappio. Eihän sellaista kannata murehtiakaan. Näin näyttää moni ajattelevan. Sehän on silloin pientä.
Tehkää ja maksakaa, miten lystäätte, mutta mutta....se on säälittävän surullista.
Mistä Monta on saanut päähänsä, että esp painuu kasaan lattian alla?
Eiköhän jokainen, joka on vähän enemmän ollut kyseisen aineen kanssa tekemisessä ole todennut , että muutaman (useamman) kerran styroksin päältä käveltyään se on muuttanut muotoaan ja lytistynyt kasaan... Ja asuntoon muuton jälkeen huomannut listojen ja lattian rajaan ilmestyneen raon...
Se ei ole ainakaan minun päässäni/päästäni. Jo valun yhteydessä tulee betonille runsaammin tilaa. Se painuu ja kastuu nopemmin kuin keltaiset/siniset. Ken kokee, se näkee.
Niin...
Kyse on siis EPS-eristeestä. Vai onko minulla tarvetta silmälaseille?
Päätin tulla sohimaan tätä muurahaispesää, koska näyttäisi siltä, että asiaan perehtymättömät riehuvat typeryyksissään ja pyrkivät suotta pilaamaan erilaisten materiaalien/menetelmien maineen ilman sen kummempia perusteluja.
Ihmettelen erityisesti Montan energisyyttä tallaisissa asioissa. Voisit perustella näkemyksiäsi hieman tarkemmin. Tässä ketjussa on kysytty tarkennuksia väittämiisi, muttet tunnu rekisteröivän niitä.
EPS-eristeistä heikoimmankin puristuslujuuden omaavan (EPS 60) pitäisi kestää n. 80 kiloisen ihmisen paino kokoonpuristumatta merkittävästi. Eri asia on kantapäillä kävely tai polveen koko painolla tukeutuminen, jolloin pistemäinen kuorma on suurempi.
"Toivottavastijoskusvalmis":n täyttöjä ei ole taidettu täryttää kunnolla, kun lattia painuu.
EPS:n vettyminen ei heikennä sen lujuusominaisuuksia. Eristeen kosteuskäyttäytyminen ei ole pahin ongelma, jos paineellinen vesi pääsee niin korkealle.
Montan mainitsemalla alapohjatäytön suhteellisella kosteudella ei ole juurikaan hänen esittämäänsä vaikutusta eps:n vettymiseen. Korkea suhteellinen kosteus ei ole sama asia kuin läpimärkä.
Eipä ole minullakaan mitään kummempaa kontaktia kyseisen tuotteen valmistajiin/myyjiin.
"EPS:n vettyminen ei heikennä sen lujuusominaisuuksia. Eristeen kosteuskäyttäytyminen ei ole pahin ongelma, jos paineellinen vesi pääsee niin korkealle.
Montan mainitsemalla alapohjatäytön suhteellisella kosteudella ei ole juurikaan hänen esittämäänsä vaikutusta eps:n vettymiseen. Korkea suhteellinen kosteus ei ole sama asia kuin läpimärkä."
Juuri näin eikä mitään lisättävää.
Olettekos purkanut/korjannut noita rakenteita, joissa yhtenä osana on eriste ja sen päällä/alla betoni/maa? Tässä en tarkoita mitään laboratoria enkä valmistajien kehumisia ja väitteitä. Minulle se on periaatteessa aivan sama mitä käytetään. Ei ole mitäänn intressiä kehua tai mollata mitään tuotetta.
Ainoastaan "...erityisesti Montan energisyyttä tallaisissa asioissa..." on huoli rakentamisen tasosta ja turhaan luuloon perustuvassa rahan ja energiavarojen ja ilmaston muutoksen tuomasta huolesta.
"...heikoimmankin puristuslujuuden omaavan (EPS 60) pitäisi kestää ..."
Tuollainen ilmaisu on pelottavaa ja hirvittävää, että "pitäisi". Se on sitä toivetta ja unelmaa, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Jos asiat saadaan (ei: saataisiin) kuntoon toivomalla ja unelmoimalla, niin asia on (ei: olisi) hyvä.
Olisi hyvä, jos ylimäärä tädeillä olisi munat, niin ne olisivat setiä, jolloin munattomia olisi suunnilleen samanverran kuin munallisiakin. Viekö tällainen todellisuudessa siihen (toivottuun/unelmoituun) lopputulokseen?
Ken kokee, se näkee.
"Halpa tänään, huomenna jo kallis". Tämä ohjaa yleensä varsinkin kerta/kakskertarakentajia ja muita gryndereitä. (Kertarakentaja = grynderi ja joskus vihoviimeinen grynderi.) Se on lyhytnäköistä, joten "...tarvetta silmälaseille..." olisi, mutta se toive ei auta, vaan on oltava muutakin.
Itselläni on hyvä esim. styroksista "moka" , kun syksyllä rakennuksen pohjat olivat käynnissä autotallin lattia valettiin aikaisemmin. Viikon päästä tuli EK-Cyproc lasti ja samalla tietysti mainio idea, laitetaan levyt autotallin lattialle, niin myös tehtiin 2x4 aluspuut ja niput niiden päälle. Vuotta myöhemmin ihmettelin, kun tallin lattiavalussa huomasin aukeavia rakoja. Kaikenlaisten asiantuntijoiden ja tuntemattomien kanssa pähkäiltiin. Lopputulema pitkien pähkäilyjen lopuksi. Tuoreelle laatalle laitetut levypinot taivuttivat laattaa alaspäin ja tyroksit 10 cm painuivat hiukan kasaan kunnes noin vuoden verran noustuaan painoin poistuttua saivat kuivuneen laatan säroilemään ylöspäin. Että ilmeisesti tuo tavallinen styroksikin on aika ponnekasta.
No sen verran Reijolle, että tuskinpa sinun tutut ja tuntemattomat pähkäilijät ja kylänmiehet tietävät rakentamisesta, ja erityisesti betonin käyttäytymisestä yhtään mitään kun tuohon lopputulokseen tulitte.
Mitenkäs sitten rossipohjassa eristeenä...styrox ? Esim.ontelolaatassa 8cm pintabetonilaatan alla. Kauhean vaikea on vesijohtoja,kaivoja, ym upotella ohueen kerrokseen finnfoamia.
Jollei mielestänne styrox kestä painetta, miettikääpä laskutikulla paljonko kestää. Ihan vaan sentti kertaa sentti/montako kiloa... ? Kertokaa tulos kymmenellä tuhannella niin saatte tuloksen paljonko neliömetri styroksia kantaa. Luulisin omakotitalossa riittävän..