Minkätyyppisellä maalilla/kuultomaalilla saa kestävimmän ratkaisun hirsimökin ulkoseiniin. Mökin etupuolelle paistaa lähes koko päivän aurinko eli hirspinta joutuu kovalle rasitukselle. Onko eri värisävyjen kestävyydellä eroa? Entäpä mäntyiset ulko-ovet, ikkunanpielet ja ikkunaristikot - olen tuttavalta huomannut että lakan hilseilleen/lohkeilleen melko nopeasti, olisiko joku öljykäsittely kestävämpi voimakkaassa auringossa. Sisähirsiseiniin olemme suunnitelleet valkokuultoväri estämään kellastumista, onko kokemustaa vahoista, kestävätkö/valkaisevatko tarpeeksi. Mökki on talvella lämmittämättä. Tikkurila kehoittaa maalaamaan heti pystytyksen jälkeen kun taas Uula käsittelemään ensin homeenestolla ja vasta seur. kesänä pintakäsittelemään, onko tietoa kumpi ratkaisu toimivampi. Kyseessä on Kontion mökki.
Me maalattiin lamellihirsitalomme tikkurilan kuultavalla puunsuojalla ja se on aivan mainio, seinä omaa sävyä ja esim vuorilaudat omaa. Hirsi oli teollisesti käsitelty tikkurilan pinjalla, joka kestää 6-10 kk mutta päädyimme maalaamaan heti pystysvuonna sen vuoksi ettei tarvitsisi mahdollisia työläitä homepesuja tehdä ja kuitenkin myös uv-säteily tekee tehtävänsä puupinnalle.Kuultavaa puunsuojaa ei tarvitse skrapailla, sen kuin vaan vetää pintaa päälle uudelleenmaalauksen yhteydessä. Vuorilaudat yms käsittelimme ennen maalausta pohjusteella.
Unohdin mainita sen että kuultava puunsuoja siis suojaa esim homeelta eli et tarvitse muita homesuojia.Parasta on maalata asap niin välttyy isommilta homilta.
Kehottaisin ensiksikin välttämään viimeiseen saakka Uulan tuotteita. Mainostavat itseään perinteiseksi maalitehtaaksi, ja he valmistavat maalinsa niin perinteisesti, ettei niissä ole nykyaikaisia homeenestoaineita. Ja sen valitettavan usein huomaa muutaman vuoden jälkeen. Ei ole yksi eikä kaksi hometaloa, jotka on Uulan jäljiltä korjattu.
Hirsipinta kannattaa ensin käsitellä värittömällä peruskyllästeellä (esim. Valtti-pohjuste / Woodex Kylläste), sen jälkeen pari kertaa esimerkiksi Valtti Color / Woodex Kuultava puunstuoja tai Valtti Color Satin, jos haluaa kiiltävämpää pintaa. Tummat sävyt haalistuvat luonnollisesti eniten. Oviin ja ikkunoihin esim. Valtti-Teho tai Valtti Color Extra / Woodex Peittävä Puunsuoja.
Sisäseiniin suosittelisin Paneeli-Ässä hirsisuojaa / Teknoksen Paneelilakkaa, jotka voi sävyttää valkokuultavaksi. Kauppaketjuilla (esim. Värisilmä) on usein halvempia paneelilakkoja, joita voi käyttää aivan yhtä hyvin. Sama pätee peruskyllästeeseen ja puunsuojiin. Ehkä ulkopinnoissa luottaisin enemmän Tikkurilan tai Teknoksen omiin merkkeihin.
Vesiohenteiset puunsuojat kestävät tänä päivänä paremmin säärasitusta kuin liuotinohenteiset, joten vaihtoehtona ulkoseinille on myös Valtti Akvacolor / Woodex Kuultava Puunsuoja Aqua
Kannattaa suorittaa työ heti pystytyksen jälkeen ainakin yhteen kertaan.
Värien säilyvyydestä olen kuullut sellaista, että värijauheilla sävytetyissä maaleissä väri säilyy paremmin, eikä haalistu niin herkästi kuin nestemäisillä sävytyspastoilla sävytettäessä. Tämähän tarkoittaisi sitä, että joko maali olisi tehtävä itse tai ostettava tehtaalla sävytettynä ja sellaiselta valmistajalta, joka sävyttää värijauheilla.
En sitten tiedä, onko täysin totta, mutta uskottavalta kuulosti perusteluineen silloin, kun maaleihin perehtynyt asiantuntija sen kertoi.
Onko kellään kokemusta Valttitehon toimivuudesta sorvattuun pyöröhirsiseen mökinseinään? Ulkoseinissä on jo paljon homepilkkuja ja sinistymistä, vaikka mökki on pystytetty viimekeväänä ja käsitelty Valtticolorilla. Kuinka usein pitäisi uusintakäsitellä
sitä pohjustetta pitää laittaa aina! laitat sitten valttia tai maalaat, niin pohjustetta ja paljon. Kyllä homehtuu, jos sitä ei ole. Pohjuste on lisäksi halpaa. Se vaan tuntuu tyhmältä lutrata kirkkaalla litkulla, kun ei tunne saavansa mitään aikaiseksi. MUtta sitä pitää laittaa ja moneen kertaan ja sitten vielä lisää ja heti, kun hirret on saatu tontille. Hirsiseinässä sitä on hyvä valuttaa halkeamat täyteen.
PIL: Jauhoista se sävytyspastojenkin väri tulee.
eli eli maalari tuossa aikaisemminkin perusteli hommaa jo tehokkaasti mutta muutama lisäys. AINA siis aina kannattaa pohjustaa hirsipinta mahdollisimman hyvin, HETI kun se vaan on mahdollista . muista että hirren päät imevät suojaainetta kuin sieni. jos tiedät jo nyt ettet ehdi tai voi käsitellä viimeistä pintaa tänä kesänä lähes ainut varma tuote pohjustukseen on pinotex hirsipohjuste sen kiintoaine (lue suoja-aine) pitoisuus on niin suuri että se on ainut sellainen tuote jolla pinta kestää talvehtimisen (omakohtaisen kokemuksen perusteella) sellaisenaan . tuotteessa noin 4-5 kertaa enemmän tehoaineita kuin kahdellakympillä pönttö myytävissä “koriste” pohjusteissa . pinta tuotteissa mitä hengittävämpi pinta sen kestävämpi tulos, mitä enemmän tiiviyttä pintaan tulee sen varmemmin pinta palaa ja hilseilee muutaman vuoden päästä. väreistä sen verran että mitä tummempi sen nopeammin aurinko pollttaa sen pois ja haalistaa . täysin väritönta ainetta ei kuitenkaan suositella vaan aineen sisältämä väriaines parantaa uv ja muuta kestoa huomattavasti. sisäpintoihin en halua ottaa kantaa sillä se on pitkälti makuasia ja ainut tapa yrittää pitää panelit tai hirsi pinta vaaleana on käytää titan paneelilakkaa joka on uv- suojattu. sävytää sitä ei voi. jos vielä haluatte vaalentaa lisää tulee seinissä lakkaus jatkossa helpommaksi vaihtoehdoksi (liiasta vahasta saattaa auringossa tulla lämmössä tahmeaa ja pöly tekee siitä arveluttavan näköisen). kannattaa siis miettiä tarkkaan käsittely vaihtoehdot koska kyseessä on kuitenkin kohtuu hinnakas kokonaisuus jota ei ole mukavaa korjailla useammin kuin pakko on.
uulan tuotteissa todella on ollut kuvatun laista homepilkku ongelmaa jo seuraavana kesänä. jos käy niin onnettomasti ettet enää saa vanhasta pinnasta kaunista muuten silloin yleensä siirrytään sitten peittävien tuotteiden puolelle valtti teho, vinha , peittävä puunsuoja jne. ne eivät pinnankestoltaan ja uusintamaalausväliltään ole ihan yhtä hyviä kuin kuultavat tuotteet mutta ajavat oman tarkoituksensa tai rakennusluvan määräksen loistavasti . vertailu eri valmistajien pintatuotteiden kohdalla on paljon vaikeampaa kuin pohjusteiden osalta, niin lähellä ne ovat toisiaan . ihan kuin myös vesiohenteiset lähestyvät liuotinohenteista. (paitsi kulutuksen kestävyys, terassin lattiat ja kaiteet ym.)
ennen kaikkea pohjista alkaa hyvä lopputulos …
ei sitä voi kiintoainepitoisuudesta katsoa, vaikuttavaa ainetta niissä on noin prosentti, pari ja loppu kiintoaineesta on sideainetta ym. Näinollen korkea kiintoainepitoisuus pohjusteessa voi olla myös haitaksi.