Eli pitäisi alkaa eristämään pyöröhirsitaloa. Talo on valmistunut 1990, mutta tarvitsisi nyt remonttia.
Talossa on tällä hetkellä ainoastaan seinissä villalla eristetty hirsi, jonka mitta on 165mmx150mm.
Seinät ovat jonkun verran kierot, ja jotkut hirret rumasti halkeilleet. Lisäksi hirret on maalattu sisältä rumalla värillä, Vinha peittävällä puunsuojalla, joka on vesiohenteinen maali. Ulkoa hirret on maalattu jollakin punaisella värillä, josta ei sen tarkempaa tietoa ole.
Seiniin olisi tarkoitus laittaa jonkinlainen koolaus, jotta ne saataisiin suoraksi, ja siisteiksi. Sitten siihen väliin eriste, ja päälle levy.
Tarvitseeko koolaus tehdä jotenkin eritavalla, kun kyseessä on hirsitalo? (Eli tarvitseeko jättää painumisen varalle jotain varaa, talo tosiaan on valmistunut 1990.)
Mikä eriste sopisi tuonne koolauksen alle. Mahdollisimman vähän olisi siis tarkoitus tuoda seiniä sisäänpäin.
Tuleeko ilmanvaihdon kanssa ongelmia, kun tuonne hirteen jäisi tuo maali siis sekä sisä, että ulkopuolelle. Ulkopuolta ei ole tarkoitus muuttaa mitenkään.
Kiitos vastauksistanne, toivottavasti kysymys tuli oikeaan osoitteeseen, sillä ensimmäistä kertaa palstalle kirjoittelen.
““Talossa on tällä hetkellä ainoastaan seinissä villalla eristetty hirsi, jonka mitta on 165mmx150mm””
Eli missä välissä villaa on nyt?
"Seiniin olisi tarkoitus laittaa jonkinlainen koolaus, jotta ne saataisiin suoraksi, ja siisteiksi. Sitten siihen väliin eriste, ja päälle levy."
Äläpäs laita siihen väliin eristettä!
"Tarvitseeko koolaus tehdä jotenkin eritavalla, kun kyseessä on hirsitalo? (Eli tarvitseeko jättää painumisen varalle jotain varaa, talo tosiaan on valmistunut 1990.)"
Tarvitsee!
"Mikä eriste sopisi tuonne koolauksen alle. Mahdollisimman vähän olisi siis tarkoitus tuoda seiniä sisäänpäin."
Sitä parasta eristettä ei ole!
"Tuleeko ilmanvaihdon kanssa ongelmia, kun tuonne hirteen jäisi tuo maali siis sekä sisä, että ulkopuolelle. Ulkopuolta ei ole tarkoitus muuttaa mitenkään."
Tulee, jos teet suunnitellulla tavalla. Kts. edellä. Eristys ehdottomasti ulkopuolelle. Sinne löytyy paras eiste.
"Kiitos vastauksistanne, toivottavasti kysymys tuli oikeaan osoitteeseen, sillä ensimmäistä kertaa palstalle kirjoittelen."
Olepa hyvä!
“Eli missä välissä villaa on nyt?”
Joo, tuli kirjoitettua vähän huonosti. Villaa ei ole muuta kuin hirsien välissä tilkkeenä, ei siis muuten.
“Tulee, jos teet suunnitellulla tavalla. Kts. edellä. Eristys ehdottomasti ulkopuolelle. Sinne löytyy paras eiste.”
Tuleekos ongelmia, jos vain koolaa ja levyttää. Mikä olisi paras eriste sitten ulos?
Se ulkopuolen eriste on oikeastaan mitä varsinaista eristettä tahansa, sillä lööppisilput eivät ole varsinaisia eristeitä. Eriste riippuu siitä kuinka paljon haluat kasvattaa ulkoseinää ulospäin ja mitä U-arvoa tavoittelet. Levytys sisäpuolelle käy ja ulkopuolella on oltava myös tuulensuoja ellei itsessään eristeessä ja tuuletusväli.
Mikä siinä on taikana, että ulkoa voi eristää, mutta sisältä ei? Tuosta, että sisäpuoli on maalattu ei siis ole haitaa, vaikka siihen lyö levyn päälle?
"Mikä siinä on taikana, että ulkoa voi eristää, mutta sisältä ei? "
Se on se fysiikka ja sen monimutkaiset ilmiöt. Sehän olisi katastrooffi, jos me ihmiset tekisimme sen fysiikan. Meidän on elettävä sen luonnon fysiikan ehdoilla ja noudatettava niitä mahdollisimman hyvin ellei halua sitten katua ja itkeä. Se on sitä silloin, kun potkii tutkainta vastaan. Näissä asioissa on se kondensoituminen se pahin peikko.
Tuosta, että sisäpuoli on maalattu ei siis ole haitaa, vaikka siihen lyö levyn päälle?
Mitä höyrytiiviimpää se maali, niin sitä parempi! Ja taas se fysiikka ja sen monimutkaiset ilmiöt!
No ei tästä nyt rakettitiedettä tarvitse tehdä… Kansantajuisesti asia yksinkertaistaen, jotta ulkoseinärakenne olisi kosteusteknisesti toimiva, sen täytyy ‘harventua’ sisältä ulospäin. (Ja harventumisella tässä tarkoitetaan sitä, että rakenteen vesihöyrynläpäisevyys kasvaa ulospäin.)
Jos hirsiseinä eristetään mineraalivillalla sisäpuolelta, niin materiaalipaksuuksista ja vallitsevista lämpötiloista ja ilmakosteuksista riippuen villan ja hirren rajapintaan voi syntyä kastepiste ja siten kosteus/homevaurioita.
Rakennetta oleellisesti parantaa, jos sisälevytyksen alle laitetaan höyrynsulku. Monta tuskin hyväksyy tätäkään rakennetta, vaan häneltä kysyttäessä hirsiseinää saa eristää vain ulkopuolisesti… 
Kuten yleensäkin, kannattaa kuitenkin ryhtyä toimeen vasta kun on varma siitä mitä tekee… Eli joko opiskelee ja oppii itse ymmärtämään/laskemaan ko. rakennusfysikaaliset asiat tai pyytää jonkun muun tekemään suunnittelun (ja varmistaa, että ko. henkilö osaa asian oikeasti, eikä vain luule osaavansa).
Kysyisin,että mitä väliin. Vanha hirsitalo ulkoapäin vaakalautapaneli,tuulensuojapahvi,pystyrimoitus,15cm hirsi,pystykoolaus jota en purkanut n.2cm,tuulensuoja sellainen musta välissä ja hopea ulkopuoli,haltex,tapetti. Jouduin siis purkamaan halteksin ja tuulensuojan. Nyt ostin lastulevyä, mutta mitä pistän ja pistänkö hirren ja lastulevyn 11mm väliin, vai jätänkö koolauksen välit tyhjäksi?
mobile hyvä! Kun mainitset
“No ei tästä nyt rakettitiedettä tarvitse tehdä…”, niin kuitenkin
“Kansantajuisesti asia yksinkertaistaen”
sinä mutkistat ts. tässä ei päde
" jotta ulkoseinärakenne olisi kosteusteknisesti toimiva, sen täytyy ‘harventua’ sisältä ulospäin. (Ja harventumisella tässä tarkoitetaan sitä, että rakenteen vesihöyrynläpäisevyys kasvaa ulospäin.)"
Ja edelleen
“Jos hirsiseinä eristetään mineraalivillalla sisäpuolelta, niin materiaalipaksuuksista ja vallitsevista lämpötiloista ja ilmakosteuksista riippuen villan ja hirren rajapintaan voi syntyä kastepiste ja siten kosteus/homevaurioita.
Rakennetta oleellisesti parantaa, jos sisälevytyksen alle laitetaan höyrynsulku.”
Ei paranna edes olellisesti!
J286415… Hyvä!
“…vai jätänkö koolauksen välit tyhjäksi?”
Jätä!
Muutenkin se rakenne alkujaankin on ollut täysi hölmö.
Arvoisa mobile!
Sinähän käytät tai sinulla on käytössäsi se ohjelma "leikkikaluna". Siinähän sanotaan, että se ohjelma DEMOna ei näytä välttämättä oikein, mutta jotkut käyttävät sitä lisenssioituna ammattiversiona, jolloin sen tuloksiin voi paremmin luottaa. Myös lisenssiversiossa on sellaisia osioita, joita ei ole edes "leiikkimielessä" demoversiossa.
Edelleen sinä idealisoit rakenteen:
" Otetaanpa tueksi vaikkapa DOFLÄMPÖ sovellus (DEMO versio oletusarvoin):
- rakenne 150mm puuta + 50mm villaa => tiivistymisvaara
- 150mm puuta + 50mm villaa + muovi => ei tiivistymisvaaraa"
1) hirsiseinä ei ole koskaan "tasaisesti" täyttä puuta,
2) hirsiseinässä on ne hirsien välit aina heikkoja kohtia, jopa suoranaisia "turkki päällä" mentäviä läpiä ja reikiä,
3) hirsiseinässä höyrynsulkumuovia ei saada juuri koskaan (edes) ilmatiiviiksi.
Kastepiste syntyy helposti eristeen ja/tai höyrynsulun ja hirren/hirrensaumojen rajapintaan.
Jos/kun ko. seinässä esim. em. kohdat ovat kunnossa, niin eristäminen on silloin turvallisempi myös sisäpuolelta tietyin ehdoin.
Lyhyesti: hirsirakenteen sisäpuolelta eristäminen on aina riskirakenne, mutta ulkopuolinen eristäminen ei aiheuta lisäriskiä.
1, 2)
Hirsiseinässä on epäideaalisuuksia, täysin totta. Lisäksi näitä on teoreettisesti hankala mallintaa. Hirsiseinän läpimentävät reiätkään eivät kuitenkaan ole ongelma kosteusteknisen toimivuuden kannalta. Jotta hirren ja eristeen rajapintaan syntyisi kastepiste, pitäisi hirsirakenteessa olla pahoja kylmäsiltoja ja samalla hirsirakenteen vesihöyrynvastuksen pysyä riittävän suurena. Hirsirakenteen reiät toimivat kylmäsiltoina, mutta samalla ne parantavat vesihöyrynläpäisevyyttä. Kokeilepa nyt sillä lisensoidulla versiollasi pistää oikein rajulla prosenttiosuudella (yliampuvasti) pahoja kylmäsiltoja hirsikerrokseen. Samalla voit pitää koko hirsirakenteen vesihöyrynläpäisevyyden alkuperäisenä (tämäkin liioittelua). Siltikin rakenteen kosteudet pysyvät hallittuina, kunhan sisäpinnassa vain on se höyrynsulkumuovi.
Ja millähän teorialla kastepiste voisi syntyä eristeen ja höyrynsulun rajapintaan?!
3) Miksei? Varsinkin kysyjän tapauksessa hirsiseinän pahin eläminen on jo historiaa. Seinän koolauksen sisäpuolelle tulevan höyrynsulun pystyy liittämään katon (ja lattian) höyrynsulkuun ihan yhtä hyvin tai huonosti kuin puurunkoisessa muutenkin (jälkeenpäin lisäeristettäessä höyrynsulun liittäminen on toki hankalaa ja kunnolla tehtynä vaatii purkamista). Eikä se tietenkään koskaan ole ideaalisen ilmatiivis eikä höyrytiivis, mutta käytännön toimivuuden kannalta riittävän hyvä (myös tuleviksi vuosiksi).
“Hirsiseinässä on epäideaalisuuksia, täysin totta”
“(jälkeenpäin lisäeristettäessä höyrynsulun liittäminen on toki hankalaa ja kunnolla tehtynä vaatii purkamista).”
Se on suamalainen, joka ei myännä mitään, vaan
leikkii “yliampuvasti”, kun ei muuta osaa.
Voiko muuten laittaa vanhan n.150-200mm hirsiseinän sisäpuolelle toisen uuden hirsiseinän?. Minkä paksuinen ja mitä väliin?.
Lisähirttä ei kannata laittaa. Uuden ja vanhan väliin jää aina 5-10 m:n rako eli rako on rakenteen 0-pisteessä talvella. Ulkoseinä tulisi olemaan aina “pakkasessa” ja kondensoitumista tapahtuis suurella todennäköisyydellä ulkohirteen. Saattaisipa aiheuttaa ulkohirren lahoamisen. Lämpöeristeen laittaminen hirsien väliin vain lisäisi kosteusriskiä rakenteeseen.
Kuten edellä on tullut esille sisäpuolisen eristeen tarkastelun yhteydessä se, ettei kondenssia tapahdu jos höyrysulku on tiivis. No se on kyllä teoriaa, koska tiivistystä käytännössä ei saavuteta.
Jos aikojen saatossa hs rikkoontuu riski kondensiista rakenteeseen ilmeinen. Miksi yleensäkkään rakentaa riskirakenteita kun rakenne voidaan rakentaa vähemmillä riskeillä?
Tuollainen n.60-vuotta vanha hirsimökki olis vaan mielestäni yksinkertaisin siistiä sisältä esim.70-100mm hirrellä ja jotain tappuroita,pellavaa yms. väliin. Eikö se vanha pätkistä tehty hirsiseinä rakenne ole ilmaa läpäisevämpi kuin uusi hirsi?.
Eihän tuon ikäinen mökki muutoinkaan pysy pystyssä enää kymmeniä vuosia,että siltä pohjalta ajattelin…
Saathan sinä omallesi tehdä mitä vain, mutta edellä on esitetty rakenteiden riskit…
Niinpä niin! Saahan sitä omallensa tehdä mitä vain, mutta sitä en ymmärrä ja onko edes tarpeenkaan, kun tehdään ensi täysin järjettömyyksiä ja sitten kun seuraava omistaja ei hyväksykään sitten niitä tekoja, täällä sitten parutaan ja vollotetaan, mutta varsinkin ne, jotka ovat erehtyneet ostamaan tällaisia järjettömyyksiä.
Joidenkin iänkaikkisen vanhojen mökkien korjaukset on tosiaan enempi omalla vastuulla. Ei niissä aina ole taloudellisesti kannattavaa alkaa soveltaa pilkulleen nykyisiä normeja.Elinkaarikin voi lyhetä.Rakennukseltakin.
Mutta, myydessä on tietysti kerrottava mökistä koko totuus mitään salaamatta mahdolliselle ostajalle.Mieluimmin liikaa kuin liian vähän niin säästyy molemmat mahdolliselta jälkipuinnilta.
Että semmonen tapaus,ei muuta tällä kertaa.