Pesuhuoneen ja saunan kuivista tiloista erottavat väliseinät olisi tarkoitus muurata harkoista. Pesuhuoneen kaksi seinää ja saunan yksi seinä ovat ulkoseiniä. Mites olette tavanneet tehdä märkätilojen ulkoseinien kanssa? Jotenkin tuntuisi viisaimmalta muurata harkkoseinä 30mm irti hirsiseinästä, jolloin märkätilat tulisivat kokonaan kivirakenteisena puurakenteista irti. Toisaalta jos ulkoseinän koolaisi, eristäisi ja levyttäisi niin saisi suuren pinta-alan lisäeristettyä seinää ja energian kulutus pienenisi. Saunan ulkoseinään tulisi tällöin ilmeisesti koolauksen ja eristeen päälle suoraan alumiinipaperi? Jos taas kaikki seinät muuraisi harkoista, pitäsi ulkoseinän eteen muurattu harkkoseinä vielä eristää erikseen saunasadulla tai vastaavalla eristeellä. Jos olette levyttäneet pesuhuoneen ulkoseinän, oletteko käyttäneet kipsilevyä vai kaakelilujaa?
Kokemuksia ja kommentteja toteutustavoista siis kaivataan!
Valitettavasti teit miten tahansa, niin aina se on oikeastaan enemmän väärin kuin oikein, sillä systeemissäsi vaanivat aina kosteusvauriot ja halkeamat ja sitä kautta home, laho ja energiahukka eli -susi.
Elä monta liikoo masenna:) Hirsitaloonko ei muka saa pätevää systeemiä tehtyä? 
puu on puuta vaikka oliski pyöreetä! miten se hirsiseinän sisäpuolelle muurattu seinä erroo ns normi puutalon ulkoseinän vieressä olevasta muurista?
Eikös tuosta tuu ihan samallalailla toimiva, jos jättää asianmukasen tuuletusraon sinne harkkoseinän taa ulkoseinän puolelle, olipa siellä sitte lisäeristetty hirsiseinä tahi ei…
Ite tekisin muuraamalla kaikki kosteidentilojen seinät…
Ei ole tarkoitus missään nimessä masentaa. Valitettavasti se on sitä, että tieto lisää tuskaa, mutta ei ole tietenkään tarkoitus lisätä sitä tuskaa. Unelmien lisääminen/korostaminen on pahinta, mikä johtaa myöhemmin siihen kovaan tuskaan.
Kyllä se niin on, että "kivien" ja levyjen yhdistäminen hirsirakenteeseen siten, että ne eivät ole omilla "tolpillaan" on paha yhdistelmä. Toiseksi myös hirsiseinän viereen tehty rakenne sisäpuolelle johtaa usein kosteuden kondensoimiseen. On otettava huomioon, että hirsiseinän viereen tehty seinä (kiinni tai raolla) on kondensoitumiselle altis rako/väli. Jos siihen jätetään rakokin, niin se on olevinaan tuulettuva, mutta se tuulettuu tyydyttävästi vasta sitten, kun se rako on alta ja päältä auki. Rakennusfysiikka ei ole unelmaa.
Tässä vissiinki omilla “jaloillaan*” seisovat seinät parempi vaihtoehto…? Eikö tuuletus riitä jos on rako seinän takana sivuilta auki ja vielä päältäki. Eikös se jää alaslakun takia katto alemma sieltä kosteistatiloista ja näin rako voipi tuulettua ylhäältäki? Korjaa monta jos oon metässä. Asia kiinostaa ihteeniki kun on tulossa kosteet tilat remppaan lähitulevaisuudessa
Tuossa on se ongelma, ettei se rako ole alta auki. Etenkin, kun pesuhuone on nurkassa (oletan näin). Ilma kiertää siellä raossa jossain määrin, mutta jokin kohta jää väkisinkin tuulettumatta, koska virtaus ei pääse suoraan läpi vaan joutuu muuttamaan suuntaa. Nurkassa tuo on aikas todennäköistä ja siellä on muutenkin se hirren pinta kaikkein kylmin. Sisäilman kosteudesta sitten riippuu, kondensoiko tuo nurkka.
Valitettavasti se on pelkästään suorallakin seinällä oltava alhaalta riittävästi auki, sillä ilmavirta ei kulje vaakasuoraan riittävästi. Tässä kysyjän tapauksessa siis konsensoitumisvaara eli kondessipiste on juuri tuossa hirsiseinän ja "sisäseinän" rajapinnassa ja riittävä painovoimainen tuulettuvuus saavutetaan vain ja ainoastaan (siis vain ja ainoastaan) ns. savupiippuefektin avulla.
Jos tuulettuvaa rakoa ei ole, niin silloin tuuletus ei onnistu ollenkaan, vaan se kosteus kulkee vaakasuoraan rakenteessa, jos edes kulkee riittävällä nopeudella. ts. se kastunut rakenne on kuivuttava riittävän nopeasti ennen kuin seuraavaa kosteutta tulee.
Tehkääpäs koe: pankaa kuiva rätti pöydälle ja kaatakaa siihen "säännöllisesti" vaikkapa tietty määrä vettä ennen kuin se on kuivunut, niin pääseekö rätti kuivumaan. Jos toistatte tuota vesilisäytä riittävän usein, niin eiköhän sen rätin imukyky lopu ja vesi alkaa "irtoamaan" eli lirumaan pois ja rätti on suorastaan märkä eikä vain kostea…
Hirsirakenteessa on peikkona myös se liikkuminen, joka ei valitettavasti ole kaiken aikaa painuminen, vaan siinä tapahtuu myös sitä pumppausliikettä "ylös-alas", joka on yleensä paljon suurempaa kuin kivirakenteessa, jossa se liike on hyvin vähäistä, jolloin se on oltava irti "kiinteästä" rakenteesta. Tämä vain näin vähähäisin tiedoin ajateltuna, mutta hirsimiehillähän ne unelmat antavat toisenlaisia tuloksia.
Ja vielä lisätään sitä "tuskaa" puussa ja puussa: pystyssä oleva puu "laajenee" muistamani(!) mukaan korkeussuunnassa (syiden suunnassa) vain kahdeskymmenesoasn (20) siitä mitä se laajenee "makuulla" (kohtisuoraan syitä vastaan) olosuhteiden (kosteuden) ollessa samat.
Tehkääpä vielä toinenkin koe: pankaapa avoin limonaadipullo (prosenttipullosta ei ole kokemusta), jossa on pikku tippa nestettä aurinkoonkin, niin silloin sitä vesihelmeä on pitkään siellä pullon alaosassa seinillä ja se kestää kauan ennen kuin se kuivaa sieltä, mutta jos sinne pullon alaosaan tehtäisiin reikiä, niin sehän kuivaisi sieltä sisältä "alta aikayksikön".
Jep. Nurkan mainitsin siksi, että sen lämpötila on todennäköisesti suoran seinän osuuttakin alempi, joten kondenssiriskikin on suurempi.
Kertokaapa maallikolle että miten se rako saadaan alhaalta auki? kun eikös yleinen tapa kuitenkin ole, että lattiavalu tulee ulkoseinää vasten ja kahimuuri lähtee tämän laatan päältä ylöspäin. ei vaan meinaa aueta, että miten se rako saadaan alhaalta auki? Mut jos oletetaan, että se seinä onkin esim keskivaiheilla ulkoseinää, ja näin saataisiin molemmat sivut auki ja ylhäältä myöskin, niin sillonko olis ok?
"Kertokaapa maallikolle että miten se rako saadaan alhaalta auki?"
No maallikkopa kertoo sitten maallikolle, että se rakenne tehdään siten, että siinä raossa ei ole kondenssivaaraa. Jos on vaaraa, niin silloin se on oltava rakenteellisesti sellainen, että se saadaan altakin auki riittävästi.
Eikö olekin yksinkertaista, mutta se rakenteen tekeminen on ak:n (= alkuperäinen kysyjä, taas briljeerataan eli käytetään epämääräisiä lyhenteitä, jotta näyttäisi hyvin pätevältä ja korkeasti kouluttautuneelta) tapauksessa painovoimaisesti tuulettuvana suorastaan mahdoton. (Jatkuvaa konevoimaa tarvitaan turbulenssiin.)
"Mut jos oletetaan, että se seinä onkin esim keskivaiheilla ulkoseinää, ja näin saataisiin molemmat sivut auki ja ylhäältä myöskin, niin sillonko olis ok?"
Tuohan on unelmaa, mutta ei sittenkään, sillä tädille ei saada munia, jotta se olisi setä. Ei nykyaikanakaan. Rakennusfysiikka on keksitty jo ammoisten assyyrialaisten toimesta ja aikana. Vai miten se oli?
Aivan oikein päätelty - kylpyhuone on tulossa nurkkaan ja sauna on sen vieressä siten, että yksi saunan seinä on ulkoseinä. Kuinkas nuo märkätilat tässä tapauksessa sitten kannattaisi tehdä jos ei kerta noin? Mitäs olette mieltä siitä jos jättää hirsi- ja harkkoseinän väliin 50mm rakoa ja täyttää sen puhallettavalla ekovillalla? Pääseekö mahdollisesta kondenssista eroon tuolla ratkaisulla?
Ilmeisesti, sillä ratkaisevaa siinä on se hirsiseinä ja sen laatu.
Sorry alkuperäseele että sorkin seassa omia juttuja, mut Vois joku vääntää sen kuulusan rautalankamallin allekirjottanelle, että miten se muuri oikeeoppisesti laitetaan siihen ulkoseinän viereen, kun se tulee keskivaiheille seinää, eli toisella puolen pesuhuonetta onpi tekninentila ja toisellapuolen makkari-> tuulettuva rako on siis mahollista saada auki molemmille sivuille ja ylhäältä myöskin… ulkoseinän rakenne sisältä ulos kyprokki, höyrynsulku, villa tuulensuoja, ilmarako+tiiliverhous… konepoistoo löytyy ainakin teknisentilan suunnalta…
Eipä mittään. Mielenkiinnolla odotan tuohon kysymykseesi itsekin vastausta tuota omaanikaan unohtamatta. (Montalle tiedoksi, että kyseessä on tämänpäivän katastrofiliimalla puusäleistä kyhätty 230mm feikkihirsi (lue lamellihirsi) polypropeeni saumaeristeellä ja paisuvalla nurkkatiivisteellä).
Itse en tuohon kysymykseesi vastausta osaa antaa kun olen pelkkä kivesmies. Näin maalaisjärjellä ajateltuna tuossa sinun tapauksessa luulis toimivan kun rako on riittävän suuri > 30mm ja teet/jätät teknisen tilan puolelta alaosaan reiän. Eikö tuommoseen kapeeseen rakoon pitäisi nimenomaan syntyä se kuuluisa piippuefekti? Laita teknisen tilan tuloilmaventtiiliä vielä piirun verran isommalle ja toivo, että siellä olis hiukan suurempi paine kuin kylpyhuoneen alas lasketussa katossa, että ilma varmasti vaihtuu. Vastuun jätän tässä tapauksessa kuitenkin kokonaan lukijalle.
En uskalla antaa kysymykseen vastausta, koska kokemukseni hirsirakenteesta on olematon. Mutta, Piippuefekti syntyy pystyssä olevaan rakoon, jossa ylä ja alapää on auki. Näissä tapauksissa rako on alhaalta kiinni. Sivuilta ja päältä auki, joten ilma ei virtaa suoraan läpi (koska piippuefekti liikutta ilmaa pystysuunnassa) vaan joutuu tekemään mutkan. Tuon mutkan “ulkokaarteeseen” jää tuulettumaton alue, jossa ilma ei vaihdu. Savonhumun tapauksessa homma voi olla hieman eri, koska teknisessä tilassa on tuo konevoimainen poisto, mutta varmasti ei siitäkään uskalla mitään sanoa. Täytyy muistaa näissä myös se, että rakenteen täytyy kestää todella kauan.
Hirsirungossa ongelman aiheuttaa seinän heikko lämmöneristys, joka saa tuollaisessa raossa hirren sisäpinnan lämpötilan laskemaan liian alas, ja kondenssia voi tapahtua. Harkko itsessään eristää myös jonkin verran ja se laskee myös raon lämpötilaa. Jos kondenssia tapahtuu kaksi kertaa vuodessa saunomisen jälkeen pienellä alueella, ei sillä ole mitään väliä. Kyllä hirsi sen pois hoitaa. Mutta jos se pysyy pitkään kosteana, tulee ongelma.
Ei tuo nyt ratkaisematon ongelma ole, mutta eiköhän täältä löydy minua viisaampiakin niitä ratkomaan. Joskin, se vaatisi mielestäni asiaan perehtymistä aivan paikanpäällä.
Kiitti! 
Alan pikkuhiljaa päästä jyvälle… Minkäs takia näitä kosteita tiloja ylipäätään suositellaan muuraamaan kahilla irti muusta rakenteesta kun se riittävä tuuletus sinne ilmarakoon on näin hankalaa? meinaan vaan että olisko suoraan ulkoseinään (kyprokki/lujalevy tms) tehty vesieritys riskittömämpi vaihtoehto? olisko alaslaskun yläpuolen konepoistolla mitään hyötyä tuohon raon tuuletukseen? Kun eikös se höyrynsulku tule tavallaan kahteen kertaan(250-korkeudessa eka ja toka alaslakun tasalla liitettynä vesieristeeseen) kosteidentilojen kohille ja sulkujen väli vaan tuuletetaan johonki? jos oon ymmärtäny vikkaan niin oikokaa ihmeessä;)
” Minkäs takia näitä kosteita tiloja ylipäätään suositellaan muuraamaan kahilla irti muusta rakenteesta kun se riittävä tuuletus sinne ilmarakoon on näin hankalaa?”
Tässä pelaa luulo täysin eikä tieto, sillä homehtuu se kivikin yhtälailla kuin muussakin, mutta se toisaalta kivessä oleva home muhii paljon kauemmin kuin esim. puu/kipsirakenteessa paljastumatta, joten se silloin sairastuttaa varmemmin, kun ei ajoissa huomata. Ja toisaalta tässä on sama harhaanjohtaminen kiviteollisuudella kuin vastaavasti ”lööppisilpun” myyjillä ts. ne antavat väärää tietoa, jotta kauppa kävisi.
Onhan se kyllä selvää, että kosteus ei sorruta kiveä, mutta se sairastuttaa. vastaavasti lööppisilpunmyyjät harhauttavat hölmöjä ostajia ”hengittämisellä”. Helvetti! Tämä kahi/siporex/tiili on täysin jesuiittamainen myyntikikka, joka on täysin mieltä vaille, koska se tuudittaa/antaa ymmärtää, että vesieristys ei tarvitse olla ”viimeistä piirtoa”, vaan huonompikin käy tai tuulettuvuus ”niin nokon nuukaa”. Perkele!
Oli tehty mistä materiaalista tahansa, niin vesieristys ja tarvittava tuuletus on aina tehtävä/toimittava yhtä huolella. Eroa eikä helpotusta ei ole.
Uskokaa nyt, että se rako tuulettuu vain ja ainoastaan painovoimaisesti ilmavirran kulkiessa alhaalta ylös ja se ei muuten toteudu kuin rako riittävästi auki sekä alhaalta että ylhäältä. Vaikka te panette imurin sinne ylös imemään varta vasten sitä rakoa, niin siitä huolimatta se rako ei välttämättä kauttaaltaan tuuletu riittävästi.
Se on silloin täysin ”herran huomassa”, joka on hyvin epävarmaa ja paljastuu sitten jossakin vaiheessa tai ehkä silloin vasta, kun pappi hoitaa hommansa. toivottavasti edes silloin, jotta jälkeenjääneille ei tulisi samasta syystä heti noutaja.
Huomatkaa, että tavallinen kipsilevy (ei tarvita mitään erikoistakaan) kestää kosteissa tiloissa hamaan tulevaisuuteen, kun rakenne tehdään oikein ja huolella. Kun levyjen myyjät pyrkivät taas myymään kalliimpaa tuotetta jäkättämällä ek:sta tai kenties mistä. Sekin on puhdasta bisnestä.
“Huomatkaa, että tavallinen kipsilevy (ei tarvita mitään erikoistakaan) kestää kosteissa tiloissa hamaan tulevaisuuteen, kun rakenne tehdään oikein ja huolella.” ← täysin samaa mieltä Montan kanssa asiasta. Tiiltä tms. “lykätään” joka helevetin paikaan missä vähänkää oletettavissa veden kanssa kanssakäymistä. Levyrakenne täysin riittävä, silloin jää tiilen, harkon yms. vaatima tila huoneeseen hyötykäyttöön. Vesieristeessä sen seinän salaisuus.
TKT:lle 10+ papukaijamerkki. Ei sen vuoksi, että on samaa mieltä kanssani, vaan siksi, että hänkin on oivaltanut järjellisen ja järkeenkäyvän/sopivan rakenteen.
Miksi hankalilla rakenteilla tehdään sutta? Juuri sen vuoksi, kun ne ovat hankalia rakenteita ja luullaan, että hankala rakenne on hyvä: Ei ole! Mitä hankalampi ja monimutkaisempi rakenne, niin sitä haasteellisempi se on. Sitä ei ainakaan amatööri hallitse, kun ei hallitse täysverinen vastuulllinen ammattilainenkaan, joka ei sellaista rakennetta tee, mutta vastuuton ammattilainen tekee ja teettää. Surullista!
Muuten pääsin perille aiheesta ja luonnollisesti tuo levypinnalle teko kiinnostaa mut sen verran palaan tuohon kahimuurin taustarakoon vielä ,että mikä se jippo on millä se rako saadaan tuulemaan painovoimalla eli edellisten kirjottama “alhaaltakin auki.”? kun ei aukee tuo niin ei 
meinataanko siinä siis että sivujen raot tukitaan muuten kokonaan mutta jätetään alareunaan vaikkapa 10cm tukkimatta niin saadaan se ns piippuilmiö?