Onko odotettavissa homeisia EPS/PU eristeharkoista tehtyjä kivitaloja? Meinaan että esim. EPS eristeellä toteutettu kevytsoraharkko ei läpäise kosteutta. Jos pesuhuone sijaitsee ulkoseinällä ja pesuhuoneen seinään on laitettu vedeneriste niin syntyy umpinainen seinärakenne. Onko tässä hommepommi valmis?
Olisi kiva tietää onko esim. VTT tehnyt matalaenergiaharkkojen kosteusominaisuuksista tutkimusta.
PS: Olen itse ehkä eristeharkoista rakentava..
Vesi menee tyröksistä läpi ja näinollen vesihöyry menee harkkotalon seinän läpi.
Vesieriste ei ole onneksi höyrynsulku. Vesieristeen vesihöyryn läpäisy on lähempänä lateksimaalia kuin normaalia höyrynsulkumuovia.
( Laatoitus/epoksisaumaus on paljon enemmän höyrynsulku kuin vesieriste.)
Onneksi näin onkin. Muuten suomessa olisi paljon puutaloja missä on homehtuvaa ja lahoavaa materiaalia kahden tiivin pinnan välissä. Styroksin vesihöyryn läpäisykykyä en tiedä.
Jos on kyse oikeasta vedeneristeestä niin kyllä se on höyrysulku. Vesieristeellä pitää olla normien mukainen vedenpaineen sietokyky RIL 107 mukaan. Lateksimaalilla ei ole ollenkaan vedenpaineen sietokykyä eikä tarvitsekkaan olla.
Jos rakenteissa on useita tiiviitä kerroksia ovat ne aina jonkinasteisia kosteusriskejä, mutta ilman rakenteisiin ja reunaehtoihin tutustumatta on vaikea arvioida riskien tasoa..
eikös suurimmassa osassa 1-K kosteussuluissa ole sideaineena lateksi?
HUOM!
KOSTEUSSULKU EI OLE VESIERITYS.
Näitähän on useita ratkaisuja, on eristeharkkorunkoja joissa harkkorakenteen voi tiivistää vaakasaumaan uretaanilla ja on runkoja joissa valmistaja suosittelee ettei ole mitään tiivistettä (tai ainakaan villaa) ja sitten voi tehdä harkkorungon, jossa on päällekäisten harkkojen eristeiden kohdalla eristevillakaistale.
Rakentaja.fi vastasi että "villasuikalerakenne" on varma, vtt:ltä eräs henkilö vastasi että kannattaa olla harkkotoimittajaan yhteydessä, mutta rakenteen pitäisi olla kuitenkin riskitön. Oma mielipide on että kunhan laittaa villakaistan harkkojen väliin ja jos mahdollinen kosteus pääsee siirtymään myös ylöspäin niin uskallan tehdä matalaenergiaharkoista talon. Lisäkommenttina haluan sanoa, että minun mielestä tässä yhteydessä ei voi puhua lainkaan puutaloista, vaikka sellaisiakin kommenteja jossakin näin.
Styröksin vesiominaisuuksista luin ettei se ime itseensä kapillaarisesti vettä ja upotuksessa styroksin kosteuspitoisuus on hyvin vähäinen (EPS routa 120 -laadulla 2 tilavuus%-yksikköä, kun kappale 28vrk upoksissa). Höyrynläpäisy onkin sitten eri juttu josta en löytänyt (viitsinyt suodattaa) tietoa.
Jos epäilyttää ja haluat olla varma, muuraa vaikka tiiliseinät kosteisiin tiloihin, niin että ulkoseinän ja tiilen väliin jaa ilmarako.
Muutamilla toimijoilla jopa perustukset ja seinä katkeamatta samaa eristeharkkoa katolle asti ! Ennustan että nämä ovat läpeensä homeessa noin 30 vuodesa…peruuttamattomasti ! On jo esimekkejä joissa seinä kukkii 4 vuotta vanhassa talossa.
Teräsbetonissa kapillaarinen kosteus kulkee jopa 60 metriä ylöspäin…samaa onkelmaa ei ole mm. kevytbetonissa…toki kb taloissa perustusten ja seinän liitoksessa on aina bitumikermi.
Mitä tuo seinän kukkiminen tarkoittaa???
Kukkiminen tarkoittaa julkisivua jossa on kokoajan erivärisiä ( värieroja tummuusasteessa ) pintoja joista osa selkeästi on aiheutunut kapillaarisen kosteuden ja jäätymisen seurauksena rappauksen sisällä/alla ! Näinhän luonnollisesti käy silloin kun perustukset ja seinä on anturasta asti samaa kiveä ilman kosteuskatkoa. Tällainen julkkari alkaa myös kuoriutua huomattavasti ennen takuuaikaa.
Paljon 60 70 lukujen tiilitaloja tehtiin myös näin ja jopa ilman salaojia…kaikki homeessa ellei jo purettu !
Vielä aiheeseen liittyen:
Hieman ihmetyttää muuten SPU tuotteiden kova mainostaminen jossa muka ei tule kosteuden tiivistymistä SPU:n pintaan ? Miksei tule…eihän se läpäise kosteutta ja toimi siten kuin muovikalvo ?
Yksiaineisessa harkkotuotteessa ei tuota kosteuden tiivistymistä tapahdu, koska kosteus siirtyy aina lämpimästä kylmää kohti ja rajapinta puuttuu joissa kosteus voisi tiivistyä.
Matalaenergiaharkotaloissa joissa eriste keskellä tulee jo väkisinkin 2 pintaa jossa kosteuden tiivistyminen on mahdollista ! Välttämättä sitä ei tapahdu.
Apua, mikä on totuus tässä passiivitalon homehtumisessa? Juttelimme Lammin ja Passiivitalon kanssa, molemmat (tietysti) vakuuttavat, että ei homehdu. Silti pelottaa.
Jos laitamme kunnon ilmanvaihdon, riittääkö se pitämään talo kuivana?
Eihän se homehdu, tosin tampereen tekninen yliopisto oli sitä mieltä, että passiivitaloon liittyy riski homehtumiseen, mutta VTT taas oli sitä mieltä,että kun huolellisesti rakentaa, ei homehtumisen riskiä ole. Noilla mennään.
"Jos laitamme kunnon ilmanvaihdon, riittääkö se pitämään talo kuivana?"
Ei valitettavasti riitä, mutta se on passivitalossa ja muussakin talossa ei kylläkään ainoa oikea edellytys.
Oikeilla rakennusaineilla ja hyvin toteutettuna ei mitään vaaraa ole. Korostettakoon, että huonolla toteutuksella/suunnittelulla ja työllä kaikki sörssitään, jolloin vaara on varmaa (millaisessa talossa tahansa).
Kyseinen yliopisto lähtee siitä tavallisesta toteuksesta (otaksun). Ei kannata "korkealta" taholta maalata piruja seinille. Se estää kehitystä.
Nykyisin ei kannata tehdä enää muita kuin passiivitaloja tai nolla(0)energiataloja, koska ne eivät nosta rakennuskustannuksia kuin "hitusen", joka kuoleentuu melko nopeasti. Kun sörssitään, niin kustannukset ovat suurempia kuin hyvin toteutetussa passiivitalossa.
Kompataan edellistä.
Matalaenergia/passiivitalot ei homehdu yhtään sen enempää kuin muutkaan talot, passiivitalojen homeongelmaa on ruettu mainostamaan lehdistössä urakalla eikä lienee syytä epäillä etteikö mainostajien salkussa olisi forttumia.
Passiivitalon voi tehdä täysin tomivana ja homeettomana ihan helposti, myyntimieheltä se ei välttämättä onnistu, mutta palkkaappa ammattitaitoinen suunnittelija. Toteutus on myös ihan yhtä tärkeää, eli ei välttämättä kannata palkata niitä puolan poikia.
C-Borg vaikuttaa siporex myyjältä...
>Näinhän luonnollisesti käy silloin kun perustukset ja seinä on anturasta asti samaa kiveä ilman kosteuskatkoa.
Niin ehkä voisi käydä jos on rakennettu väärin.
1) Anturan alla tulisi olla kapilaarikatko eli min. 20cm sepeli (noin meillä)
2) Anturan päällä tulisi olla kapilaarikatko (tämäkin meillä)
Anturan päältä on meillä sitten ladottu noin 10m (Lammi) seinää ja vesikatto on siinä päällä.
>Hieman ihmetyttää muuten SPU tuotteiden kova mainostaminen jossa muka ei tule kosteuden tiivistymistä SPU:n pintaan ? Miksei tule..eihän se läpäise kosteutta ja toimi siten kuin muovikalvo ?
Se vaatii fysiikan alkeiden ymmärtämistä. Lämmöneristeen sisäpinta on lähellä huoneilman lämpötilaa, tämän vuoksi siihen ei voi vesihöyry tiivistyä. Se on fysikaalisesti mahdotonta.
>Yksiaineisessa harkkotuotteessa ei tuota kosteuden tiivistymistä tapahdu, koska kosteus siirtyy aina lämpimästä kylmää kohti ja rajapinta puuttuu joissa kosteus voisi tiivistyä.
Kosteuden tiivistyminen ei tarvitse tiivistä rajapintaa. Vesihöyryn kulkeutuessa tasaisesti rakenteen läpi se tiivistyy vedeksi siinä kohtaa missä huokoisen materiaalin huokosissa olevan ilman suhteellinen kosteus % ylittää 100. Eli esimerkiksi höyrynsuluttoman siporexin sisällä tapahtuu satavarmasti vesihöyryn tiivistymistä. Mutta ei se haittaa. Lisäksi sisäseinissä todennäköisesti on latex maali jonka vesihöyrynvastus on suurempi kuin siporex harkon tai lammin harkkoseinän, tällöin tiivistyminen jäänee pois kaikista latexin takaisista harkkomateriaaleista.
>Matalaenergiaharkotaloissa joissa eriste keskellä tulee jo väkisinkin 2 pintaa jossa kosteuden tiivistyminen on mahdollista !
Ei pidä paikkaansa. Eristeen sisäpintaan ei voi tiivistyä. Ja mikäli eristeen vesihöyrynvastus on samaa luokkaa tai suurempi kuin ulkopuolisen harkkokuoren, myöskään ulkokuoren sisäpintaan ei voi tiivistyä vettä. EPS:n ja SPU:n vesihöyrynvastus on huomattavasti suurempi kuin kevytsoraharkkojen tai valuharkkojen kuorien vesihöyrynvastus.
Jos esim. harkkoseinän sisäpinnassa ei ole mitään maalia, on todennäköistä että esim. lammiseinässä EPS:n sisään ja siporex seinässä yksiaineisen harkon sisään tiivistyy pieniä määriä vettä. EPS:ssä äärimmäisen vähän, siporexissa enemmän, mutta kummassakaan siitä ei ole haittaa (sen enempää kuin esim hirsiseinässä).