Kesämökin tuulensuojalevyt asennettiin viime lokakuussa, kun vesikatto oli valmis. Ulkoverhous on tarkoitus tehdä ensi kesänä. Nyt kun kävin mökillä, on tuulensuojalevyt täynnä mustia pilkkuja, samoin levyjä kiinnipitävät ulkoverhouksen koolinkilaudat osittain. Terassin alla suojaisessa paikassa pilkkuja oli vähemmän. Mustia pilkkuja ei ole muualla, ei esimerkiksi varastossa, joka kylläkin on lautaverhoiltu (ei tuulensuojalevyjä), eikä esim. mökin terassin tolppien väliaikaisissa tukilaudoissa (dreeveissä).
Tuulensuojalevy on K-Raudan toimittamaa Isopaal (Viro)12mm vihreää kuitulevyä.
Vastaava mestari, kirvesmies, eikä K-Raudan myyjäkään ole koskaan vastaavaan törmännyt.
Nyt kysynkin:
-pitääkö mustat pilkut analysoida jossain, ja jos pitää, niin missä?
-K-Raudan myyjä pyysi koepalaa, jonka hän lähettää tehtaalle, voiko tehtaan vastaukseen luottaa?
-mikä home tai sieni mahtaa olla kyseessä?
-jos kysymyksessä on sinistäjäsieni, niin sille ei ilmeisesti tarvitse tehdä mitään?
-jos kysymyksessä on jokin muu home, niin voiko seinät homepestä vai onko tuulensuojalevyt vaihdettava?
-mahtaakohan K-Raudasta saada korvauksia, jos levyt vaihdetaan tai pestään?
Tuossa äiti luonto vain näyttää voimansa. Turhaa noita on alkaa pesemään.Etkä löydä k-raudasta maksajaa.
Saisi se vastaava mestari maksaa; kun on antanu jättää rakenteen tuohon malliin talven yli! Ei siinä ole paljon muuhunkaan näköjään “törmätty”.
Ei ole materiaalivika!
Seinässä on ulkoilmahomeita ja myös mahdollisesti jäkälää yms. Ilmassa voi kulkeutua jäkälien itiöitä tuhamnsia kilmometrejä.
Materiaaleissa ei ole todennäköisesti mitään vikaa vaan viistosade ja lämmin talvi on tehnyt tehtävänsä.
Seinää ei pidä jättää ilman ulkoverhousta näin pitkäksi aikaa. Rakennusvirhe.
Suosittelen tuulensuojan vaihtamista, koska levyissä on epätavallisen paljon mikrobeja (vaikkain ulkoilmamikrobeja, mutta silti).
Desinfiointia en suosittele. Rakenteita ei pidä myrkyttää…
Maksajaan en ota kantaa.
Kysymys betonitohtorille: Jos sumutan tuulensuojalevyt kloriitilla, niin itiöt kuolee. Mitä haittaa siitä voisi olla?
Homekorjauksen ensisijainen lähtökohta on vauorion aiheuttajan poistaminen, eli ulkoverhouksen rakentaminen, mutta sitä ennen pitää vaurioituneet rakenneosat poistaa. Myrkyttäminen ei ole homekorjausta.
HUOM! Miten tuulensuojan sisäpuoli jakselee?
Sisäpuoli on aivan puhdas.
Vastaan vaikkei kysytäkkään…:Kyllä sitä hometta voidaan pesemällä saneerata esim. kaakeli- maali- ym. suht. tiiviiltä pinnoilta, mutta ei siihen kloriinia tarvita; sitä käytetään jo aivan tarpeeksi (ja turhaan) kotitalouksissa; MYRKKYÄ!!! (YES:illä päästään samoihin tuloksiin !!!) On otettava huomioon että kyseessä on huokoinen materiaali, jonka saneeraus pesemällä EI onnistu!
P.S Vastaavalta mestariltakaan ei voi neuvoa kysyä, kun ei ole kerran ennen "törmäilty"…!( ja eihän sitä oikeastaan siinä asemassa ehkä saisikaan…; no kerran ehkä…? Siis : .".jatkakaa vaan lukemista, aina sitä jotakin oppii…"!
Kovin on tutun näköistä. Aikanaan yhtä vajanlaajennusta levytin ilmeisesti saman valmistajan tuotteella, vihreällä virolaisella. Ja samalta näytti ennen, kuin laudat sain päälle. Lisäksi vääntyili enemmän kuin harmaanruskeat lajitoverinsa.
No, nuo koolinkilaudat kertovat jotain myös vallitsevista olosuhteista, erinomaisen homehduttavaista keliä ollut "talven" mittaan. Eipä tuohon syyllisiä kannata etsiä, ottaa riskin tai pistää uusiksi. Elämä on valintoja ja nyt tietää että olisi kannattanut laudoittaa kiiruummin. Vaikka olisi siellä tällaisen säätyypin jälkeen silti pilkkuja.
Tiheikön keskelle ja rehevälle maapohjalle tehtyjen rakennusten ulkovuori saa joskus pintaansa saman tapaisen ulkonäön aika nopeasti. Tiedä sitten, missä kunnossa tuulensuojat verhouksen alla ovat. Usein kuulee vian johtuvan “huonoista nykymaaleista”.
Maaleista poistettiin ns. homemyrkky. Rakenteita ei pidä myrkyttää!
Jos puut ovat liian lähellä rakennusta, niin pois vain ja uuniin…
Homeet kasvavat tietynlaisissa olosuhteissa eikä niitä voida poistaa millään poppakonsteilla, kuten myrkyillä…
Kysymys Petelle: Miten se vajanlaajennus jaksaa tänään?
Niinpä…! Haitanneeko tuo mittään jos “vajassa” (ulkorakennus), on vähän hometta, sieniä ja jäkälää…, aika yleistä sinänsä…! Muistellakseni Pete asusteli vanhassa yli sata vuotta vanhassa hirsitalossa jossa ei toivottavasti ole näitä ongelmia…?
Juu niin tuota, odottelee seuraavaa vaihettaan. Eli on kylmänä ja hyvin tuulettuvana rakenteena vajassa, josta puuttuu ovet. Sisäpuolelta tarkasteltuna uskaltaisin villoittaa ne seinät. Ulkopinta on taatusti yhtä kirjava edelleen, mihin ne jäljet häviäisi? Mut kun on laudoitus päällä (ristikoolaus ja tuuletusrako) niin ei pääse näkemään.
Asuinrakennukseen en olisi tuonnäköistä materiaalia jättänyt, tuolla mopo- ja autotalliosastolla se menettelee. Aikomus on siis se vielä eristää ja tehdä tarpeen mukaan nopeasti lämmitettäväksi. Mut olen välttänyt tuota vironvihreää tuon jälkeen…
Voisiko joku yrittää vastata asiallisesti aikaisempaan kysymykseeni: Jos sumutan tuulensuojalevyt kloriitilla, niin mitä haittaa siitä voisi olla?
Juu niin tuota, mitäpä siitä haittaa? Myrkkyähän tuokin pieneliöille, kuten muullekin elävälle. Ei poista hometta, mutta jää myrkkynä vaikuttamaan imeydyttyään materiaaliin. Kloorin kanssa pelaaminen on annostelukysymys, mutta vaikka sitä vesihuoltopuolella verkostodesinfioinnissa joskus käytänkin, en haluaisi sitä seiniini imellyttää.
Haitta on itse arvioitava, minä kiinnittäisin huomiota hyötyyn. Mutta kun se taitaa tuossa jäädä nollille, niin haitan ei tarvitse iso olla ollakseen isompi. Jättäisin turhana tekemättä…
Kuten aiemmin mainitsin…
Kosteus- ja homevaurion korjaustapa on vaurioituneen rakenteen poistaminen. Desinfiointi ei ole vaurion poistamista, sillä yritetään tappaa mikrobit, mutta se ei kuitenkaan onnistu ja toisaalta myrkkyjäämät vain "ärsyttävät" homeita kavsavaan yhä kiivaammin jos olosuhteita ei saada muutettua. Uusi tuulensuojalevy ja heti ulkoverhous paikalleen.
Tietenkin voisi ottaa levystä rakennenäytteen ja määrittää laboratoriossa homeet ja niiden määrät. Jos rakenteessa on hulvattoman paljon kosteusvaurioon viittaavia indikaattoreita, niin se antaisi pohjaa tuleville päätöksille.
En nyt kyllä ihan sulata tätä kloriitin myrkkyjuttua ja homeiden ärsyttämistä kasvamaan kiivaammin. Ohessa muutama fakta kloriitista Työterveyslaitoksen sivuilta. Samantapaista asiaa löytyi paljon muualtakin:
“Kuumassa ja auringonvalossa natriumhypokloriitti hajoaa, jolloin vapautuu happea.”
“Emäksisissä olosuhteissa se on pysyvä, mutta hajoaa neutraaleissa ja happamissa oloissa melko nopeasti.”
“Natriumhypokloriitin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.”
Nämä uudet ohjeet ja tiedot ovat tullee aivan hiljattain esille. Esim TUKES on kieltänyt eräiden aineiden käytön, eikä muidenkann aineiden terveysvaikutuksia ole tutkittu terveysvaikutteisesti. Se tiedetään, että ne ovat ihmisilee vaarallisia, eikä niiden käyttöä suositella homepuhdistuksissa.
Netti on täynnä vanhaa tietoa…
Rakennushan on sinun. Toki voit sille tehdä mitä haluat, mutta kun kerran asia tuli esille niin näin parhaaksi kertoa asiaa…
Kuten sanottu, olkoon tutkimuksissa millaisia vapauttavia ja tuskaa helpottavia tietoja aineesta kuinka tahansa. Mutta jos hyöty on nolla, niin miksi noita tutkimustuloksia tarttee päätöksen tueksi hakea? Jättää käyttämättä ja tekee tarvittavat toimenpiteet. Tai ottaa riskin eikä tee mitään. Mutta turhia troppeja ei seiniin kannata ruiskutella, kintuilleen ei kannata kusta.