"No jo nyt... ", niinhän se on siellätäällä hiekkalaatikolla, kun ei ole osattu eikä haluta osatakaan mitään muuta tehdä kuin huiskia sinnetänne ja siis kaikki on retuperällä sekä mitään sotkettavaa ei enää ole, niin keskitytään vain hokemaan "tollotollotollo". Niitä on sitten hetken päästä lauma, jossa täydellinen tyhmyys tiivistyy eikä vain pelkästään Joukossa.
Kun tieto loppuu tai sitä ei ole ollutkaan, niin silloin alkaa se ainoa osattava asia, että "tollotollotollo" ja niitä samaan sakkiin tulijoita on, kun ei muuten pärjätä. Sillä pyritään sabotoimaan ja tuhrimaan töherryksillään asioita. Se perustuu aina suureen kateuteen ja pahansuopaisuuteen.
Eihän se vika ole sen naapurin, joka sattuuu tietämään asioita enemmän kuin itse. Kyllä silloin on mentävä sen kokovartalopeilin eteen ja alasti, että näkee, minkä kuontalon takana/alla ne ajattelevat osat oikein ovat. Saattaahan olla, että se kuontalo on supistunut vain yhdeksi, jolloin suuria johtopäätöksiä ei tarvitse enää tehdä, kun ei kykenekään.
Miksi ihmeessä pitää haukkua ja loskuttaa kuin rakkikoirat ympäriinsä sitä henkilöä eli nimimerkkiä kuin esittää parempaa tekstiä tai oikaista asiavirheitä. Onpa täällä esiintynyt sitäkin, kun tieto on loppunut (tekstin poistajalla), niin oikaisijan teksti on poistettu, jotta se väärä teksti jää voimaan tai senj ohessa poistettu se omakin teksti, kun on huomattu sen "tyhmyys". Ei sekään varmasti ole hyvän tavan mukaista eikä edistä mitään, vaan pahentaa.
Tuo oli esipuhetta ja sitten toiseen asiaan. Valitettavasti se (rakennus)fysiikka toimii siten, että kosteus tiivistyy ainakin sille kylmemmälle puolelle sitä höyrynsulkua, jos sitä tiivistyy. Yleensä se kosteus pakkaa siirtymään sieltä lämpimämmästä osasta sinne kylmempään johtuen siitä, että vesihöyryä "mahtuu" olemaan enemmän siinä lämpimämmässä ilmassa kuin siinä kylmemmässä.
Jos näin ei olisi, niin silloin höyrynsulkua ei tarvita. Tästä on osoituksena mm. se, että esim. lämpimien tilojen välillä seinissä ei tarvita yleensä höyrynsulkua ellei jossakin huoneessa (ei) ole erikoisen kosteaa kuten esim. pesuhuoneissa yms. Tällöin se höyrynsulku pannaan sille kosteammalle puolelle ja mahdollisimman lähelle sen kostean huoneen sisäpintaa tai ainakin "lahoavien" aineitten eteen, siten että jos kosteutta menee siihen höyrynsulusta huolimatta, niin se kosteus voi haihtua siitä sitten melko nopeasti.
Tämä on toisaalta verrattavissa myös ulko- ja sisätilojen välillä, koska kosteuspitoisuus yleensä on sisällä "huomattavasti" suurempi kuin ulkona.
Sitten on se merkillinen käsitys, että puu ja puusta peräisin oleva "eriste" ei tarvitse höyrynsulkua sekä puu "hengittää".
1) Puu(/kasvi) ei hengitä, koska hengittämisessä se kosteuden siirto, joksi sitä "hengittämistä" luullaan, on aivan erilaineen kuin puussa tapahtuva kosteuden siirto.
2) On aivan tavallisellakin (siellä yläpäässä olevalla) järjellä ymmärrettävä, että mitä kosteampi aine on, niin sitä huonommin se eristää eli "johtaa sitä lämpöä pois" tai "tuo sitä kylmää" (kylmäsilta). Siis mitä kosteampi puu(aines) on, niin sitä huonommin se eristää. Tässä voisi sitä verrata puun palamiseen, mutta eipä verrata, sillä se saattaa mennä jollakin yli sati... ei kun hilseen.
3) Eihän puu nykypäivänä ole enää eriste tai sitä ei kannata käytännössä pitää eristeenä, sillä nykyisin on kehitetty puuta paljon parempia aineita/ainekoosteita varsinaiseksi eristeeksi, tällöin puu on siinä mielessä menettänyt merkityksensä ja siirtynyt paremminkin "kylmäsiltapuolelle", joten käytettäköön sitä tukirakenteina, jollaisina varsinaiset eristeet eivät vielä ole, mutta lähestytään siinäkin saralla hyvää vauhtia. Miksi puu ei ole eriste? On valitettavasti se asianlaita niin, että puun lämmönjohtavuus on huomattavasti lähempänä kiveä, joka yleensä johtaa lämpöä hyvin, kuin varsinaisten nykyeristeitten lämmönjohtavuus. Jos niitä eroavuuksia tarkastellaan suhteina, niin ero on suorastaan kaamea. Tässä lämmönjohtavuudessa on kosteuspitoisuudeltaan myös kaamea ero verrattuna vastaavaan kuivaan aineeseen.
4) Vesihöyryn läpäisevyys [gm/Nh]; vesihöyryn vastus [m2hPa/g]; vesihöyryn läpäisykerroin [g/hm2Pa]
a) puussa (50mm) 1.000000E-05 ; 5000.000 ; 0,000200
b) mineraalivillassa ( 50mm) 3.780000E-04 ; 132.275 ; 0,007560
c)muovissa (0,2mm) 1.600000E-05 ; 125000.000 ; 0.000008
(tässä on syytä ajatella niitä arvoja, mitä ne olisivat 0,2 mm sijasta 50 mm)
Kuten edellä olevasta on myös pääteltävissä, niin ko. arvot ovat riippuvaisia kyseisen aineen paksuudesta. Ja päätelkää myös miten nopeasti tai kuinka paljon kosteutta kerääntyy mihinkin aineeseen jossakin ajassa, jos sen kosteuden "läpikulku" estetään/estyy tai miten kukin aine estää kosteuden pääsyä "eteenpäin".
Nyt tietenkin taas, kuten aikaisemminkin joku joka ilmeisesti ei ymmärrä noista luvuista "tuon taivaallista", niin huomauttaa "mitä niillä on tekemistä tavallisen rakentajan kannalta?"
Niinpä niin, mutta kun se rakennusfysiikka ei erottele sieltä joukosta sitä lukujenkaan "päälle" ymmärtämätöntä ja sen kohdalla toimi siten, että sen ymmärtämättömän rakenne toimisi yhtä hyvin kuin sen, joka ymmärtää. Tällöin on sen ymmärtämättömän täysin mennä aivan kiltisti niiden ymmärtäjien mukana siellä joukossa, jossa ei aina se tyhmyys tiivisty, vaikka se vesihöyry jostain kumman syystä tiivistyisikin.