Mutta summasummarum, teipataan siitä huolimatta ne saumat vaikka se teippi joskus irtoaakin. Sitä höyrynsulkua kun ei ehjänä( ilman saumoja) saa kerralla laitettua kattoon/ seiniin. Parempaakaan keinoa ei oikein näköpiirissä ole. Näillä on mentävä kuten urheilupiireissä sanotaan.
Kuten sanoin markkinoilla on myös tarkoitukseen soveltuvia teippejä. Oikeat tuotteet oikeisiin paikkoihin.
Tuo höyrynsulun tiiveys, myös pitkällä aikavälillä on mielestäni aliarvostettua. Moni rakentaja ei välitä tuon taivaallista höyrynsulkuihin jääneistä rei’istä.
Itse olen ylipäätään höyrynsulun kannalla, oli sitten kyse selluvilloista tai mineraalivilloista, kuten monikin on täällä todennut, että haittaakaan siitä ei koskaan ole. Mutta, kun se laitetaan niin sen pitää olla tiivis ja vielä oleellisempaa, sen pitää olla oikeassa paikassa.
Jälkimmäinen vaikuttaa itsestäänselvyydeltä ja sitä se onkin keskellä seinää, mutta esim. rungon ja perustuksen liittymissä voi syntyä riskialttiimpia paikoja, etenkin, jos höyrynsulku ei ole heti levyn takana vaan vasta vähän matkan päässä.
Mutta Kiitokset liimausoppaasta, uretaaniliimaa ollaan testimielessä kokeiltukin.
Sanottakoon vielä, että jokupa (enpä kerro kuka), kun kiinnittää sen muovihöyrynsulun nitojalla puurunkoon, niin se/hän pyykäisee/peittää sen niton jättämän "rautakappaleen" vielä uretliimalla. Eikä mene aikaa kovinkaan paljon, kun sen sarjassa tekee.
Mutta nykyisin joku ei käytä (siis pyrkii kaikin keinoin välttämään kokonaan) sitä muovia ollenkaan, vaan käyttää järkevämpiä ratkaisuja. Joskus tulee vastaan niitä jästipäitä, joille on pantava ö-luokkaa oleva rakenne eli silloin on se muovi laitettava.
Jos tulee vastaan suorastaan sellainen itselleen törkimys, joka käyttää paperia, niin silloin joku ei mene lähellekään, vaan kiertää kaukaa. Ett semmottis ja täl kertta tämmöttis.
Kuinkas vanha keksintö se uretaanivaahto on? Kauanko sen on todettu/ennustettu pysyvän kuosissaan? Ja mitä tietoa sen höyrynläpäisevyydestä on? Meidän rakennesuunnittelija ei pidä uretaanilevyäkään höyrynsulkuna vaan hidasteena. Tietääkö muuten joku tykkääkö hiiret uretaania nakerrella?
Taitaapa uretaani (keksintönä) olla vanhempi kuin kysyjä ja kuosia voi verrata kysyjän kuosissa pysymiseen eli suoritapa se vertailu. Kaikkihan ne ovat vain höyryn hidasteita. Eihän se lasikaan nestettä aina pidä edes yön yli. Jotenkin se vain sieltä pullosta häipyy.
On myönnettävä, että ehjän huom. ehjän höyrynsulkumuovin höyrynläpäisy on paljon huonompi kuin uretaani(levyn), mutta en ole koskaan vielä tavannut täysin reiätönta höyrynsulkumuovia, myös harvoin on täysin reiätöntä uretaanilevyäkään.
Yksi pointti on kuitenkin siinä, kun pannaan yksikin taulu seinälle, niin yleensä se sitten sen höyryn suodatus kääntyy toisinpäin ollessaan muovi höyrynsulkuna. En ole minä ainakaan vielä kysynyt hiiriltä tykkäämisestä uretaanin nakertelemisesta vai piruuttaanko sitä tekevät, jos tekevät.
Ja vielä: tiivimmän talon tekee helpommin ja varmemmin uretaanilevyllä kuin "muovilla".
Kerrankin, Monta, naurattaa sun kirjoitukset, vaikka samalla kyllä huolestuttaa jos rupsahtaminen tosiaan samassa suhteessa tapahtuu!! Toivon hartaasti uretaanin säilyvän meidän seinissä hyvänä lapsille ja lapsenlapsille.
En ota kantaa Sinun rupsahtamiseen tipe hyvä. Se on täysin Sinun asiasi ja ongelmasikin ehkä, mutta oma havaintoni on, että uretaani on vielä täydessä kuosissaan 40v ikäisenäkin, että silleen.
“Sanottakoon vielä, että jokupa (enpä kerro kuka), kun kiinnittää sen muovihöyrynsulun nitojalla puurunkoon, niin se/hän pyykäisee/peittää sen niton jättämän “rautakappaleen” vielä uretliimalla. Eikä mene aikaa kovinkaan paljon, kun sen sarjassa tekee.”
Meinaatko että mimmonen puhuri tuosta sinkilän vai onkos se nyt jo “rautakappale?” tekemästä reiästä sitten mahtaa käydä? Kyllähän nää sun tarinat rupee jo melkein jeesusteluksi mennä.
Kyllähän sinä olet todellinen “ammattilainen”, kuinkas sitten esim. gyprocin kiinnität juoksuun tekemättä muoviin reikää, jos muovi on tarkoitus laittaa edellämainittujen väliin?
Meinasitkos liimailla levyt seiniin, vai poraatko kenties ensin reiän, tunget sinne uretaaniliimaa, jonka jälkeen vasta ruuvaat ruuvin paikoilleen?
Olisi se pirun mukava nähdä sinut nyhräämässä ja rakentamassa jossain jotain, mutta epäilen että se olisi mahdollista, kun ethän sinä mitään muuta tee kuin päivät pitkät kirjoittelet tänne noita viiltävia analyyseja.
Ihanaa Jassex ihanaa! “Ihanaa Leijonat ihanaa!” Ihanaa Jassex ihanaa
tämäkös se oli “ammattilaisen” vastaus hänelle esitettyyn kysymykseen? Voisitko edes yrittää perustella näitä sinun oikeaoppisen rakentamisen väitteitä?
Kannattaisiko ei-ammattilaisen myös mennä peilin eteen. Asialliseen kysymykseen saa asiallisen vastauksen, sillä "Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan". Ja luetun ymmärtäminen on myös paikallaan ja sallitaan myös omakin ajattelu. Joten mutta.
Jokainen reikä höyrysulkumuovissa aiheuttaa/laskee höyrynvastuksen alenemisen huomattavasti yllättävän suuren "aukon" paine-eron vallitessa. Se puristus, minkä levy aiheuttaa siihen nitojan nastan tekemään kahteen reikään, ei riitä niiden reikien riittävään samaan tasoiseen tiivistämiseen kuin siinä "kelmussa" on reiättömänä, joten sen nitojan "nastaraudan tiivistäminen" pitkässä juoksussa kannattaa, koska se on sarjassa tehtynä hyvin nopea toimenpide eikä ole mitään pilkuilla pelaamista.
Levyt on ilmeisesti pakko ruuvata siihen runkoon kiinni ja ilmeisesti se ruuvi tekee myös reiän siihen hörynsulkuun, mutta ruuvi aiheuttaa samalla siinä reiän kohdalla suuremman puristuksen kuin "vapaassa" levykohdassa, jolloin se tiivistää sitä aiheutettua reikää ja näin ollen "paikkaa"/parantaa reiän aiheuttamaa huononnusta. Joka tauksessa se ruuvinkin reikä muovissa "falskaa".
Polyuretaanissa on toisaalta se etu, että siinä aina ruuvi paikkaa (ainakin osittain) tekemänsä reiän ja näin olen ei alenna sen levyn höyrynvastusta oleellisesti.
Näistä johtuen höyrynvastus ja tiiveys tulee uretaanin eduksi ja se vaahdotus on "saumoissa sen salaisuus" (vai miten se oli).
On vielä huomattava, kun tauluja "heitellään" seinille silloin tällöin sinne sun tänne, niin miten käy sen höyrynsulun siellä levyn takana. Tässä ei tarvitse ajatella, kun minä vastaan myös, että siitä tulee aikojen kuluessa kuin seula, mutta miten käy uretaanileylliseen seinään: ei mitenkään, siis ei mitenkään! Mitenkähän se höyrynsulun höyryn vastuksen käy? Tähän saatte itse ajatella/kuvitella vastauksen ellette tiedä.
Runkotyössä on paljonkin hyvin yksinkertaisia ja nopaesti tehtyjä "niksejä", joilla parannetaan "harakanpesämäisyyttä". Näitähän ns. kertarakentaja valitettavasti ei tiedä eikä edes useinkaan ajattele, vaan tekee niin kuin muutkin trendikkäästi ja on "onnellisen tietämätön", mutta toisaalta "tieto lisää tuskaa".
Talopaketeissa on tuo trendikkyys valitettavasti vallalla.
Piruuttani lisään vielä, että muovihöyrysulullisen seinän levyttämisessä voidaan tietyin keinoin pienentää sen ruuvin aiheuttaman höyrynsulun reiän aiheuttamaa vahinkoa huomattavasti, mutta jätän sen kertomatta, vaikka sitäkin on kokeiltu ja se onnistuu, mutta kannattavuutta ei ole pähkäilty, koska niitä "taulureikiä" joka tapauksessa tulee/tehdään, niin se olisi kuin pisara siellä atlanticilla.
Suosittelen ristirunkorakennetta niin ei tarvitse puhkoa höyrynsulkua edes tauluja laitettaessa. Helpottaa myös sähköhommien teossa.
"Suosittelen ristirunkorakennetta"
Jos tarkoitat "sisäpuolelle", niin minä en, sillä siinä joudutaan ojasta allikkoon, mutta sitä kanattaa harkita, että panaan höyrynsulku "taulujen" ulottumattomiin. Periaatteessa ristirungossa ei ole huolelliselle tekijälle mitään etua. Ei mitään, päin vastoin haittaa.
kertokaa nyt mitä tarkoitatte ristirungolla?..
2x2 koolaus vielä höyrynsulun päälle ja sitten vasta esim. levytys…kö???..
Kyllä olet ymmärtänyt oikein Tonttiilmantaloo. En ymmärrä mitä haittaa tästä rakenteesta olisi voisitko Monta taas selittää?.. Ja kun selität voit myös selittää miten tiivistät sähkörasiat, ainiin tunget taas sitä uretaania vai?..
Kyllähän se mineraalivilla hyvä eriste on, mutta edellä olevan perusteella näyttää siitä höyrynsulusta muodostuvan vallan kohtuuton riesa.
voiko tuohon ristikoolauksesta muodostuvaan väliin sitten laittaa vielä eristettä sen 50mm?... mitä haittaa?
ja eikö tuo höyrynsulku ole mahdollista mitoittaa siten että saumat sattuisi aina koolauksen kohdalle, jolloin voisi nitoa kiinni, "urtsittaa" tai teipata (kuinka kukin nyt stten haluaakaan) ja sitten velä lyödä uuden koolauksen saumanpäälle???...
Voidaan lisätä eristettä sen 50 mm. Ei ole vastaavaa hyötyä siitä että saumat osuu koolauksen kohdalle kun kyseessä ristikoolaus. Sauma ei jää kauttaalataan kahden puun väliin puristuksiin. Mutta kannatta tutustua näihin höyrynsuluille tarkoitettuihin massoihin ja teippeihin. Ovat todella hyviä. Itse käytin niitä viime vuonna kun rakensin ja tarttuvat kiinni höyrynsulkuun kuin tauti.
sori… tarkoitin että JOS laittaisi ensin esim. 20mm.sellä rimalla sen muovin pystyjen kohdalta kiinni ja vasta sitten sen ristikoolauksen…???..