kun rakennan lammi kivitaloa ja yläpohjassa on vinot reunat ja tasainen keskikohta.
se mitä sain selville niin normi puhallusvilla ei käy vino-osiin eli ecovillaa (paperisilppua) sinne tulee.
ja sitten kysymys:
minulle väitettiin että ei kannata laittaa höyrysulkua kivitalossa yläpohjaan jos tulee ecovilla jotta ecovilla voi tasapainottaa talon kosteutta ????
eli pelkkä paperi sinne vain ilmalukoksi.
kommentteja kiitos.
Ekovillan kanssa käytetään sen omaa paperia ei muovia
miksei puhallettu kivivilla käy vinoihin osiin? Paremmin se toimii, kin ekovilla, joka painuu ajan saatossa.
Ekovillan kanssa voi käyttää myös muovia. Ekovilla painuu, joskin näin taitaa jossain määrin tehdä kaikki puhallettavat villat. Ekovillalla taitaapi olla kuitenkin parempi lämmöneristyskyky.
“Ekovillalla taitaapi olla kuitenkin parempi lämmöneristyskyky.”
Ei ole!
Mä oon kuullu lasivillasta ja kivivillasta mutta mitä se eko on? Ja mitä muuta ekosta voisi tehdä kuin villaa?
Ekovilla on paperi silpusta tehtyä.esim sanomalehti käy siihen. On vaisinkin, siihen sekaan laitettu jotain aineta veden lisäksi.
Että näin (valmistajien sivustoilta) lambda-n:
"ekovilla" eli puukuitueriste 0,041
"styrox" eli polystyreeni 0,041
"finnfoam" eli polystyreeni 0,036
"lasi-/kivivilla" eli mineraalivilla 0,036
"uretaani" eli polyuretaani 0,24
Mitä pienempi ko. arvo on, niin sitä parempi on eriste. Kyseisen eristeen lambda-n-arvo ja muut ominaisuudet eivät ole pelkästään aineesta kiinni, vaan myös valmistustavasta.
Olipahan paha painovirhe sattunut latojalle, joten uudestaan ja vähän täydentäen!
Että näin (valmistajien sivustoilta) lambda-n [ W/mK ]:
"hirsi" eli puu (honka, mänty, petäjä, kuusi) 0,12
"ekovilla" eli puukuitueriste 0,041
"styrox" eli polystyreeni 0,041
"finnfoam" eli polystyreeni 0,036
"lasi-/kivivilla" eli mineraalivilla 0,036
"uretaani" eli polyuretaani 0,024
Mitä pienempi ko. arvo on, niin sitä parempi on eriste. Kyseisen eristeen lambda-n-arvo ja muut ominaisuudet eivät ole pelkästään aineesta kiinni, vaan myös valmistustavasta.
Laitatko vielä linkin noille sivustoille, kun paroc:n sivulta löytyy hieman erilaisia arvoja… Ja kysehän oli puhallusvillasta…
Tosiaan paroc antaa puhallusvillalle lambda-arvon 0,050 W/mK. Eli “selkeästi” huonompi lämmöneristävyys.
Palataksemme aiheeseen… Puukuitueristeen kanssa on totuttu käyttämään ilmansulkupaperia. Sen tulee kuitenkin täyttää 1:5 ehto, eli vesihöyrynvastusta pitää löytyä riittävästi. Tämän vuoksi höyrynsulkumuovia voi hyvin käyttää. Ehkä kivitalossa sen käyttäminen olisi muutenkin suotavaa, koska rakenteet eivät muuten noudata tuota kosteuden sitomista niin hyvin.
Eräs käytetty tapa on asentaa ensin 100mm mineraalivillalevy huolellisesti pohjalle ja sen päälle sitten tarvittava määrä (300 mm) puukuitueristettä. Näin varmistetaan, että ontelopuhalluksessa sattuvat mahdolliset kolot eivät aiheuta kylmäsiltoja.
Tosiaan unohdin mainita, että kyseessä on eriste "levynä" sillä tarkkaavainen lukijakin sen voi päätellä siitä, ettäpä esim "hirsi"-eristettä ei ainakaan vielä saa puhallettuna. No "ekovilla" on kylläkin puhallettua ja parocilla puhallusvilla on myös 0,045.
On myös muistettava, että määrä ei aina korvaa laatua ja kokonaishintaa.
no kai siitä hyvä tulee jos sinne sen 50cm puhaltaa,yhteen jiirinpohjaan menee noin 1x1x1M sitäkamaa…
Fysiikan lain mukaan kosteus kulkee lämpimästä kylmään päin. Siksi miksi antaa kosteuden mennä uusiin rakenteisiin. Hengittävä rakenne on p:stä. Rakenteet ei saa hengittää!! Siis ehdottomasti höyrynsulku, oli villa sitten puhallusvilla tai levyvilla!
niin mutta kun juttu oli jokin sellainen että ekovilla sitoo ja luovuttaa kosteutta samanverran kuin puu menettämättä lämmöneristävyyttään
tavallisen villan kanssa ei voi hyödyntää hengittävää rakenetta.
jotenkin sen ekovillan pitäisi tasoittaa kodin kosteusprosenntia??
olenko hakoteillä vai mitä mieltä olette
Miksi ihmeessä se kosteus pitää "ajaa" niiden rakenteiden läpi ts. niiden oltava kokoajan "märkiä"? Miksi? Kosteuden poistoon ja tasaamiseen on luonnollinen ja suositaltava tapa eli ilmanvaihto. Oikeaoppisesti rakenteiden on oltava aina mahdollisimman kuivia. Eikö vain?
Onhan selvää, että "märkien" rakenteitten kuivattamiseen tarvitaan energiaa. Käytettäköön sekin johonkin toiseen hyödylliseen tarkoitukseen tai jätettäköön käyttämättä, niin säästöä se on sekin.
Siis pyritään siihen, että rakenteet eivät pääse kostumaan. Saattaahan olla, että se kosteus kerääntyy sinne johonkin rakenteeseen. Kun se ei pääse/ehdi kuivata "uuden kosteuden" tieltä, niin sitä kerääntyy ja seuraukset eivät ole ainakaan hyviä.
niin hassulta se itsekkin tuntuu että kosteutta varastoidaan sinne mutta kommenttajahan tässä kyselläänkin:)
Hyörysulku ehdottomasti oli seinässä/yläpohjassa sitten mineraalivillaa tai eko-sellaista
Jos sisäilman kosteus pääsee talvella pakkasella eristeisiin, niin se tiivistyy siellä villoissa vedeksi. Ts. kun eristettä on tarpeeksi, on ulkopinnan lämpötila suunnilleen sama, kuin on ulkolämpötila ja sisäpinnan lämpötila suunnilleen sama sisälämpötilan kanssa. Siellä välissä on sitten lämpötila, jossa suhteellinen kosteus on 100% ja sisätilasta tuleva vesihöyry (joka aina pyrkii kohti kylmää) tiivistyy vedeksi.
Vanhoissa taloissa tätä ongelmaa ei ollut, koska huonon eristyskyvyn takia koko rakenne oli reilusti lämmin.
Edellistä lainaten: ““Vanhoissa taloissa tätä ongelmaa ei ollut, koska huonon eristyskyvyn takia koko rakenne oli reilusti lämmin””
Tuossa on se homman ydin noin yleisesti ottaen. Tuosta syystä johtuen moni on sitä mieltä että se vanha kunnon hirsitalo on ainoa oikea ja toimiva ratkaisu…no niin se onkin, mutta kun samaan aikaan he kuitenkin eristävät taloaan lisää, ja kuvittelevat että talo toimii edelleen samalla tavalla. Eristämiseen käytetään sitten jotakin toimivaksi mainostettua villaa, ihan kun se sitten pelastaisi rakenteellisen virheen…
Ei mun päähänkään mahdu kosteuden “tahallaan” päästäminen rakenteisiin, sillä perusteella, että kun joku villa sattuu sen kestämään…ja hyvä autovertaus tietysti on paikallaan…ei sitä kolariakaan tahallaan ajeta kun kerran on airbag ja kasko