Moron, alkais oleen kelien puolesta aika kokeilla käytännössä onko värkit iskussa, jos tältä foorumilta ilp:ien omistajia löytyy.
Tarvitaan: pari lämpömittaria ja laitteen ottotehon mittaamiseen sopiva mittari ja tieto (esim laitteen manuaalista) puhallusilman määrästä.
Homma ei ole mitään rakettitiedettä eikä tässä olla mitään laboratoriomittauksia olla tekemässä vaan suuntaa antavia mittauksia.
1: Valitse esim suurin puhallus manuaalisesti. (tai joku muu pykälä jonka ilmamäärä on tiedossa)
2: Mittaa imuilman lämpö sisäyksikön päältä
2: Mittaa puhallusilman lämpö ritilän sisältä
3: Mittaa ottoteho verkosta
4: Laske: puhalluslämmön ja imulämmön erotus kertaa ilmamäärä (m3/h) kertaa ilman tiheys (30-50c ilmalla n. 1.15-1.09), kertaa 1000 ja jaa koko roska 3600:lla… (yksiköt jätin pois yksinkertaistamisen vuoksi.)
Esim: (40-23)* 4621.111000/3600 = 2421W ja ottotehon ollessa 700W saadaan hyötysuhteeksi (cop) 3.46
Asetusarvo lämmityksellä 21c
Puhallus man 3 462m3/h
Imuilman lämpö 23c
Puhallusilman lämpö 40c
Ottoteho verkosta 700W
Ulkoilman lämpö 4c
Nuo luvut mitattu elävästä elämästä omasta laitteestani. (Joskus aiemmin asiaa sivutessani yksinkertaistin hieman liikaa ja epähuomiossa esitin laskukaavan, joka sopi vain yhteen ainoaan puhallusnopeuteen)
Ei muuta kuin kokeilemaan!!!
www.lampopumput.info 
Aivan, sieltäpä sieltä. Asiasta on tällä foorumilla ollut vain joitain hataria arvailuja, joten ei kai ole pahitteeksi vaikka tuota em. tietoa tännekin valuis…
Käytännön kokemushan se niitä epäluuloja kulutukseen liittyen poistaa.Moni kuvittelee, että kesän jäähdytys käyttö on poissa talven lämmityksestä. Viimekesänä tuli jonkin verran hellejaksona kokemusta, siitä jäähdytys käytöstä. Eipä se sähkön kulutuksessa paljon näkynyt.
Tais näkyä sen jäähdytyksen verran.
Jäähdytysjakso on varsin lyhyt ja tehot pieniä verrattuna lämmityskauteen. Omia kokemuksiani ILPistä ja sen hyödystä blogissa http://viestitin.blogspot.com/2011/01/totuus-ilmalampopumpuista.html
Jees, totta kirjoitat. Vielä tuohon keskustelun aloitukseen palatakseni, niin tarkoitukseni oli herätellä väkeä kokeilemaan laitteittensa kuntoa.
Laitteethan ei ole täysin asenna ja unohda- typpisiä, vaan kannattaa silloin tällöin kokeilla että kaikki on kunnossa, kun - jos ja kun - ongelmia joskus ilmenee, niin on jotain vertailupohjaa.
Hyvä lähtökohta on vaikkapa +7c:ssa "luukuttaa" täydet ja mitata sisäyksikön imu- ja puhalluslämmön erotus ja pistää muistiin myös käytettu puhallusnopeus. Ottotehokin olisi hyvä mitata. Pakkasilla kannattaa mittaus toistaa.
Jos laitteen teknisissä tiedoissa luvataan laitteen maksimi lämpötehoksi vaikkapa 5kW, niin kutakuinkin sille hehtaarille pitäisi päästä edellä esitetyllä laskukaavalla. Ja pääseekin mikäli kaikki on ok.
Karkeana nyrkkisääntönä voisi todeta että ulkolämpötilan ja puhalluslämpötilan erotus kun on yli 50c on asiat melko hyvin.
Tämä pätee lähes kaikilla ulkolämpötiloilla, ainakin pakkasilla. (Joskin aivan uudet laitteet kykenee em. lukemaa huomattavasti suurempiin lukemiin)
Kokeilkaa ja ihmetelkää… …eri puhallusnopeuksilla saatavia lämpötehoja, hyötysuhteita ja miten vaikuttaa ottotehoon. Näin löytyy taloudellisin ajotapa ja vältytään niiltä ikiaikaisilta kommenteilta että pumput lisää sähkönkulutusta…