Niin...
Nyt on valtakunnan lehdissä kovastikkin juttua siitä että kojeet menee jäähän eivätkä toimi laisinkaan mutta tällä palstalla ei hiiskuta sanaakaan? Eli miten on asian laita vaiko eikö uskalleta tuoda totuutta julki?
Eli onko puheet niistä tehokertoimista totta vaiko puppua ja nyt on kylmä?
Näillä pakkasilla (eli jos ollaan n. - 20 c) hyötysuhde on vähintään nolla jopa sekin menee ns. pakkasen puolelle eli se siitä säästömielessä. Uusimmat koneet pyörinee, mutta näissä muutama vuosi sitten käyttöön otetuissa vempeleissä oli näitä “kehityspuutteita”, mikä aiheutti jäätymisiä jopa pienemmissä pakkasolosuhteissa kuin mitä nyt ollut (n< > -20) C. Koneen hyötysuhde kulloisellakin kelillä on se ratkaiseva tekijä eikä teho kertoimet.
Tätä asiaa sivuttiin kohdassa Luvaton lämpöpumppu paritaloyhtiössä.
"Näillä pakkasilla (eli jos ollaan n. - 20 c) hyötysuhde on vähintään nolla jopa sekin menee ns. pakkasen puolelle eli se siitä säästömielessä."
Negatiivista hyötysuhdetta ei voi olla olemassakaan ja nollakin tarkoittaisi sitä, että ulos ei tule yhtään mitään millä tahansa ottoteholla.
Hyötysuhteella 1 ollaan tasoissa eli saadaan sama teho kuin otetaan ja alle yhden suhteella saadaan vähemmän.
Tämä ei ole mitään saivartelua vaan kehotus edes hiukan miettimään mitä kirjoittaa.
Niin, voisihan sitä miettiä myös sitä, että jos hyötysuhde on 0, niin eihän se kone ilman energia pyöri eli mahtaako kuitenkin mennä negatiivisen puolelle?
Ei mene koska 0 kertaa mitä tahansa on 0.
Hyötysuhteellahan tarkoitetaan ulos saadun tehon suhdetta syötettyyn tehoon. Tätä osamäärää voi kuka tahansa yrittää vääntää negatiiviseksi omalla matematiikan taidollaan. Kerro minullekin jos onnistuu.
Kyllähän sitä ns. pakkasen puolelle menväksi voisi nimittää; myllyn ulostulotehon “tuottoon” tarvittava teho + ulkoyksikön todennäköiseen sulattamiseen tarvittava teho > ulostulevateho eli “jopa sekin menee ns. pakkasen puolelle”
no ei se edelleenkään pakkaselle mene, olisko kuvailemassasi tapauksessa kuitenkin esim. 0,9 tai jsp. Vai manen kilowatin lämmittimellä oikeen meinasit sitä ulko yksikköä lämmittää. Viestiesi taso näyttää laskevan kyllä pakkasen puolelle, ennemmän jopa kuin montalla 
En tunne kovinkaan tarkaan ao. “vempeleiden” yksityikohtaisia toimintoja ja siitä syystä “heitin” tuon kommentin;
Joissakin malleissa lienee ulkoyksikön sulatustoimintokin/-tilakin tms. ja jos näin on niin eihän sekään millään “pyhällä hengellä” toimi ja silloin/siinä tilassa ei kaiketi myöskää sisäyksikkö anna mitään “ulos” eli laite olisi tällöin näin ollen pelkästään kuluttava vempain. Tätä ajoin takaa tällä “pakkasen” puolelle menemisellä.
PS. “Jassex”! Viestisi viimeinen lause sekä Montaan että minuun kohdistamanasi on täysin asiaton . “;)”- merkistä huolimatta!
Jassex, Tarkoitatko että ilmalämpöpumppu tuottaa talon lämmitykseen lämpöenergiaa jokaista käyttämäänsä kilowattia kohden aina yli 1 hyötysuhteella kelistä riippumatta mahdolliset sulatustoiminnot huomioiden ulkolämpötilasta riippumatta?
Eli jos kuvitteellisesti pumppu kovalla pakkasella kokonaisuudessan veisi vuorokaudessa 24kWh energiaa, niin taloon tulee AINA vähintään sen edestä lämpöenergiaa?
Itse en näistä paljoa tiedä, mutta kun sinä tiedät, niin kuulen mielelläni..
kovalla pakkasella ei tarvita sulatusta niin usein, kuin lauhalle kelillä, sillä mitä kylmempää ilma on, niin sitä vähemmän siinä on vettä. Näin ollen kovalla pakkasella jäätä muodostuu vähemmän kuin nollakelillä.
Mulla on siis VILP, joka lämmittää lattian kautta koko talon ja käyttöveden. Kokonaissähkönkulutus on alle 12000 kWh vuodessa, asuinpinta-alaa 150 neliötä, lämpöä 22 - 25 astetta ja neljä henkilöä. Oletan, että pumppu jotain säästää.
No, mutta kaikenkaikkiaan tänä talvena nyt sitten koetellaan että onko noista pumpuista mihinkään. Talven on ennustettu jatkuvan kylmänä vielä pitkään.
Täällä P-Karjalassa pakkanen pysytellyt suurimmaksi osaksi -22 - -30 asteessa, joten tosi vähän on tullut pidettyä pumppua päällä. Mites muut? Sammutatteko pumput kovilla pakkasilla vai annatteko vaan pauhata??
Marklar, missä olen niin puhunut? Olenhan puhunut jo alle yhden hyötysuhteistakin, mutta nolla ja miinus hyötysuhteesta olen kommentoinut niiden mahdottomuudesta. Kun ei sellaisia ole olemassakaan kyseisessä tapauksessa…
Täältäkin löytyy ilp (Toshiba) P-Karjalasta, meillä on ollut koko ajan päällä. Pyyntö 23 astetta. Ajateltiin että parempi päällä kuin aina välillä sammuttaa. Siellä se on pörissyt, mutta eiköhän se pumppu tiedä mitä tekee 
Myyjän mukaan pumpun COP -20 asteessa vielä 2, lienee ilman sulatuksia, mutta niitä ei näillä kelillä kovin paljon olekaan. Mutta veikkaan että aika nopeasti menee kohti 1, jos enemmän pakkasta
Voipi olla että myyjä on vaan sanonut koska sillon kun se hyötysuhde putoaa niin eikös silloin lähde vastukset päälle ja kyllähän sisällä lämmintä piisaa siitä ei varmaan ole kiinni mutta sähkölaaskun viivan alla se näkyy.
Sitten kun pumpusta loppuu teho, niin se ei lämmitä, vaan mukaan tulee muut lämmittimet (joiden termostaatti toivottavasti on säädetty siten, että toimivat vasta lämmön pudottua). ILP-laitteissa ei ole vastuksia PILP- ja VILP-laitteissa kylläkin.
Omat kokemukset oli täälläkin taannoin, eikä ole ollut ongelmia, puuterilumesta hiukan kerran oli kertynyt jäätä, muttei sitäkään riesaksi asti. Laite toheltaa mukavasti lämpöä aina -20 asti, jolloin lämpöteho alkaa kyllä tippua, ottotehon pysyessä tapissa.
Jannelle vertailua:
Meillä sähkölämmitys neliöitä n.130 eli hieman vähemmän, lämpötila asteen kovempi 23-26(tosi harvoin 23) neljä immeistä. Viime vuosi 11500 KWh, joka oli hieman lämpimämpi, kylmempinä talvina menee vahän yli 12000. Huonekorkeus 2,5-3,5m , uuni keskellä taloa jota koitan aina välillä lämmittää. Aika kauan menisi näillä kulutuksilla kuolettaa vesikiertoinenlämmitys pumpulla.
Kyllä sinä jotakin säästät mutta et kyllä kovin paljon. Enemmän menee makuasiaksi mistä tykkää enemmän. Vesikiertoinenkin on hyvä sitä vaan ei tahdo saada kuoletetuksi jos rahan perään on.
Kävin tänään rakentajain messuilla ja keskustelin eri laitetoimittajien kanssa ILPin tehoista pakkasella. Nyt on tulossa markkinoille ns. toisen sukupolven laitteita joista on tehty tutkimuksia jopa -30 pakkasella lab olosuhteissa. Tässä lämpötilassa toimittajan mukaan COP arvo oli yli 1,5. Vanhat laitteet eivät tähän pysy. Erään toimittajan mukaan VTT:n tulokset juolikistetaan piakkoin. Uusissa laitteissa on mm. sisäilman puhdistusominaisuudet otettu erittäin hyvin huomioon.
Oma ILP on auttamattomasti vanhentunut vaikka se on ainoastaan vuoden vanha.