HUOM!
Kaikki rakennusaineet homehtuvat jos vain kosteuden ja lämpötilan reunaehdot täyttyvät.
Niin mutta kb:ssä ei koskaan täyty noi reunaehdot…puutaloissa tämän tästä. KBhen tulee sammalta pintaan jos sen palikan jättää vuosiksi ulos sateeseen ( siis ei katon alla ), mutta sisältä se on terve.
Huom !
Mikä tämä KB on?
Olisiko BT?
KB on kevytbetonki !
Jos ei kiistellä SX:stä tai KB miten vaan, niin edelleen:
“MUTTA mielestäni se on selvittämätön asia että miten nykyajan tiiviit talot pitäisi toteuttaa. Jos talon tiiviyteen on kiinnitetty huomiota ja talo on alipaineinen, alkaa ilmaa virrata piipun, keskuspölärin tms kautta ja näin ei varmnaan ollut tarkoitus.
Mistä se korvausilma pitäisi tulla?”
Siis mistä?
No koska olen kokoajan ollut vaatimassa 0 paine-eroa tai ylipainetta alipaineen sijaan…niin en ymmärrä ongelmaa…
Totta hemmetissä se noki piipusta tulee sisään alipaineella…samoin homeen tuoksu villojen välistä jne. Puutalot pullossa pitää vaan olla alipaineessa…muuten vessat ja villat homehtuu 2 viikossa.
Painovoimainen ilmanvaihto on kallis toteuttaa…toki edelleen yleisin Suomessa…vanhoissa taloissa usein ainut.
Painovoimainen ilmanvaihto on alipaineinen neutraaliakseliin saakka, joka on huonetilan puolivälissä tai se yläpuolella.
Painovoimaisissa taloissa yläpohja on melkein aina ylipaineinen.
Silloin kun talo on absoluuttisen tiivis, ei sisäilmaa viortaa seinärakenteisiin jos sisätila on hiem ylipaineninen. Sellaista taloa en ole vielä tavannut.
Kevytbetonikin homehtuu… niinkuin muukin betoni.
Haluaisin yhä selityksen myös väittämälle, että harkko olisi jotenkin kuivempi ylipaineisessa torpassa…
Teräsbetonissa kapillaarinen kosteus nousee 30 metriä korkealle.
Talon sisätilojen ilmanpaineet eivät ole aivan yksioikoisia ja siten eivät myöskään yksiselitteisiä, sillä niihin vaikuttavat<o:p></o:p>
-talon ilmanvaihto<o:p></o:p>
- - lähinnä ilmanvaihtosysteemistä ja sen säädöistä sekä putkien ja räppänöiden kunnosta että sijainnista rakennuksessa<o:p></o:p>
- - epäpuhtaudet kulkeutuvat koneellisessa systemissä pahiten silloin, kun korvausilman saanti on huono, jolloin korvausilma ”revitään” sieltä, mistä se milloinkin helpoimmin tulee<o:p></o:p>
- -korvausilma tulee hallitsemattomasti rakenteiden läpi mitä merkillisimmistä paikoista, kuten esim. alapohjan (seinän vierustojen) ja tietenkin seinän Ilma-/höyrynsulun riekaleisuuden kautta, tällöin ei pidä ihmetellä olenkaan esim. mikrobiperäistä ”maanhajuakaan”<o:p></o:p>
-talon sisä- ja ulkoilman lämpötilaerot, jolloin puhutaan ns. savupiippuvaikutuksesta<o:p></o:p>
-tuulet<o:p></o:p>
- - tuulet vaikuttavat painesuhteisiin satunnaisesti, koska tuulee milloin mistäkin suunnasta ja samalla saattaa lämpötila ero olla sisäilman ja ulkoilman välillä hyvinkin erilaisia tilanteita, tuuli ja lämpötila saattavat vaihdella hyvinkin nopeasti, joten hajutkin saattavat esiintyä vaihtelevasti.<o:p></o:p>
Rakennuksen muodon eli geometrian vuoksi vaikuttaa tuuli eri rakennuksiin eri tavalla. Tuuli aiheuttaa talon seiniin eri tavalla joko yli- tai alipainetta riippuen siitä onko seinä tuulen vai ei-tuulen puolella. Rakennuksen sisäilmanpaineisiin näin ollen vaikuttavat tiiviit ja epätiiviit seinät riippuen aina siitä miten se tiiviys tuulien suhteen milloinkin jakautuu.<o:p></o:p>
Neutraaliakselin (sisä- ja ulkoilman paine-ero on 0) sijaintia on hyvin vaikea määritellä, koska se riippuu vaipan ”repaleisuudesta” ja se siis riippuu monesta tekijästä, kuten<o:p></o:p>
- ilmanvaihtosysteemi<o:p></o:p>
- - painovoimainen<o:p></o:p>
- - koneellinen poisto ja sen räppänät <o:p></o:p>
- - LTO ja säädöt<o:p></o:p>
- savupiippuilmiö<o:p></o:p>
- tuulet ja yleensä säätilat<o:p></o:p>
- vaipan reikäisyys (ikkunat, ovet, räppänät) ja ”repaleisuus” eli tiiveys.<o:p></o:p>
Yleisestihän on oltava siten, että lämpimissä tiloissa ei saa olla ylipainetta, mutta useinhan se on, että neutraaliakseli (pahus vie) ”jakaa/tekee” huoneen sekä yli- että alipaineiseksi. No sanottakoon , että eihän se tietenkään ole nimen omaan sen neutraaliakselin syy, vaan aivan muiden, sillä positiivisesta (ylipaineesta) ei pääse negatiiviseen (alipaineeseen) kulkematta nollan kautta, eikä myöskään päinvastoin.
Siis talo on oltava lämpimiltä tiloiltaan aina alipaineinen olipa rakenteet mitä tahansa tavanomaisia rakenteita, kun ei mennä Grönlantiin eikä Kemiinkään talvella tai muihin vastaaviin paikkoihin. <o:p></o:p>
Niinpä niin…mutta 10% alipainetta en edelleenkään suositelisi sx taloon ainakaan 2 ensimmäiseen vuoteen.
Kosteus kun siinä seinärakenteessa liikkuu lämmityskaudella sisältä ulospäin…mutta nyt olen kyllä hieman tullut epävarmaksi siitä että onko siihen alipaineella mitään merkitystä.
Se miksi en halua alipainetta sipo taloon on että seinärakenne ei tarvi sitä ( koska siis "hengittää" ), mutta halauaisn välttää esim kapillaarisesti nousevan veden potentiaaliset ongelmat rakennusvirhepaikoissa…huomaamattovat saumat bitumeissa ja muissa vesieristeissä perustuksissa tms.
Oulussa on valettavia betoniharkkotaloja mennyt pilalle kun nämä vesieristykset tai järjestelmä on ollut susi ja vesi päässyt nousemaan seinässä ( ja routa viimeistellyt tuhon ). Alipaine varmaan on auttanut tässä ?!
En odottanutkaan vastaus (pelkästään) sinulta c-borg-x. Edelleenkään kukaan ei ole osannut sanoa että mistä se korvausilma tulee alipaineisessa talossa…
Kaikki tietää että alipainetta pitää olla mutta kukaan ei sitä että mistä se ilma sitten tulee.
Puhutaan siis nykyaikaisesta talosta jossa LTO tai muu vastaava tuloja poisto ilmanvaihto.
Lähinnä jankkaan sen vuoksi että jollei se korvausilmareitti ole siis tuloilmaputkesta "ohi moottorin" eli alipaineen vuoksi enemmän kuin iv-koneen moottori tuuppaa, niin silloin korvausilma reitti on joku muu suunnittelematon reitti. Jos se on esim jostain missä on mineraalivillaa, se ei ole hyvä juttu. Jos se on alapohjasta, ei hyvä…
Eli pitäisikö taloon rakentaa yksi "perinteinen" tuloilmaräppänä josta tämä alipaineen aiheuttama ilma revitään hallitusti ja ennenkaikkea puhtaana?? Senkin varjolla että energiaa vähän kuluu.
Em. syystä talon tiiveys on erityisen tärkeää.
Koska, rakenteiden vuoksi talo on pidettävä alipaineisena, muutoin vuotokohdista pääsee ilmaa ja kosteutta rakenteeseen tekemään tuhoja. Tuloilma tulee optimitapauksessa lto-koneen tuloilmapuhaltimen läpija samalla suodattimien ja LTO-kennon läpi. Optimitapauksella meinaan sitä, että talo ei vuoda mistään. Joskin, jos talo ei vuoda mistään, on aivan sama, vaikka se olisi ylipaineinenkin. Alipainetta tarvitaan nimenomaan estämään vuotojen aiheuttamat ongelmat.
No, ainuttakaan optimitapausta ei ole olemassa.
Tästä syystä ilma tulee vuotokohdista, ovien raoista, villojen läpi ja pahimmassa tapauksessa lattian alta. (seinän ja lattian liitoksen tiiveys sekä lattian läpivientien tiiveys on erittäin tärkeää)
Villojen läpi tuleva ilma ei ole hyvä asia, mutta monin verroin pahempi se olisi, jos siitä samasta reiästä menisi välillä ilmaa ulos. Joka veisi rakenteeseen pölyä ja kosteutta (tämä myös kivitaloissa) joka homehtuu. No, kun sitten taas imetään (tämä tapahtuu 0-paineisessa talossa väistämättä ulkoilman lämpötilan vaihdellessa) ilmaa sisään samasta rakosesta, tulee mukana myös homeitiöt… Eli mieluummin villasta irtoavaa kuitua, kuin homeista villakuitua.
Eli, pitäkää torppanne vaan alipaineisena, mutta kiinnittäkää talon tiiveyteen huomiota niin paljon kuin mahdollista.
Ps. Oven raon vuotoilma on kutakuinkin harmiton.