Eräissä yksiaineisissa kivitaloissa alipaineinen ilmastointi ei ole itsestään selvyys. Onko moni mennyt vahingossa pilaamaan kivitalon sisäilman 10%:n alipaine asetuksilla, jotka on suunniteltu vain muovipullotyyppisiin puutaloihin ?
mitä ongelmia voi tulla alipaineisesta iv:stä sx-taloihin? Varmaan 99% IV-suunnittelijoista ei ota huomioon onko kyseessä höyrynsulullinen talo, hirsitalo tai siporex.
Eihän tuossa ongelmista puhutakkaan vaan parempaa sisäilmaa siinä sillä haetaan ettei korvausilma tulisi taloon hallitsemattomasti esim. eristetilasta tai savupiipusta. Mielummin siis tuloilma taloon suodattimen kautta kuin ikkunan tilkeraosta!
Tästä asiasta muuten saa todella helposti oppiriidan aikaiseksi jos niin haluaa 
IV pitää olla 0-10% aliapineinen. Voihan sen säätää 0-tasolle jos niin haluaa, mutta jos…
IV on ylipaineinen alkaa rakentee voida pahoin. Myös kivitaloon kertyy mikrobikasvustoa ulos meneviin ilmareitteihin. Se ei ole hyvä juttu.
Joo ohje on että alipainetta pitää olla. Siporexin osalta olen kuullut että ne olisi KAI hyvä säätää vain lievästi alipaineiseksi.
MUTTA mielestäni se on selvittämätön asia että miten nykyajan tiiviit talot pitäisi toteuttaa. Jos talon tiiviyteen on kiinnitetty huomiota ja talo on alipaineinen, alkaa ilmaa virrata piipun, keskuspölärin tms kautta ja näin ei varmnaan ollut tarkoitus.
Mistä se korvausilma pitäisi tulla?
Siis SX taloissa kosteus liikkuu sisältä ulos lämpötila vaihtelun mukaan ja talvella erityisesti kuivalla ilamlla rakenne on eristää parhaiten ( 0 kosteus arvolla U-arvo on 0,12 )…kostealla ilmalla kesällä taas huonoiten ja erityisen huonosti jos se on alipaineinen …0-paineinen on ok.
Käytännössä em seinätuote ei ole koskaan 0-kosteusarvossa.
Ja kosteus liikkuu suuremmasta vesihöyryn osapaineesta penempään vesihöyryn osapaineen suuntaa. Rakennusfysiikka ei tee poikkeusta em rakennusmateriaalin kohdalla.
c-borg-x: “Onko moni mennyt vahingossa pilaamaan kivitalon sisäilman 10%:n alipaine asetuksilla, jotka on suunniteltu vain muovipullotyyppisiin puutaloihin ?”
Mitä on mennyt pilalle sisäilmassa?
Mitä tarkoittaa 10% alipaineinen. 0,1bar ??? Mistä se 10% lasketaan?
Ihan totta, en ymmärrä.
Tulo ja meno ilmamäärien erotus…
Paine-ero on Pa (Pascal).
Säheltäjä…kosteus sisällä kasvaa jos sx talo säädetään alipaineiseksi 10%, koska koska kosteuden normaali menosuunta on vaihdettu ulkoa sisään.
Muutamissa Sx taloissa on havaittu 500 mm seinärakenteella aivan poikkeuksellisen pieniä energiakulutus arvoja joka kertoo siitä, että seinärakenne talvipakkasilla on hyvin lähellä 0% kosteutta ja u-arvoltaan lähellä 0,12 arvoa.
Toki lämmönvarasukykykin merkkaa jotain juuri lämmityskuluissa.
Ongelma eräässä puulämmitteisessä talossa oli että sisätilan lämpöä ei saatu alle 25-26 asteen ellei lämmitys kytketty kokonaan pois päältä. Silti kulutus oli 8-9 mottia halkoja vuodessa ( alle 10 reilusti ). Puu ei maksanut asiakkaalle mitään ( omat ).
Selvä. Paineerosta ei ollutkaan kysymys.
Valitettavasti c-borg-x on väärässä. Ulkoa ei tule kosteutta seiniin eikä myöskään sisätilaan. Päinvastoin rakenne kuivuu kun paine-ero on sisällä alipaineinen. Ulkoilma kuivattaa rakennetta.
Aha…mutta en silti laittaisi sitä alipaineiseksi koska kosteuden suunta on sisältä ulos rakenteessa ainakin lämmityskausina.
Räystäättömissä merenranta sx taloissa on meren puoli eri värinen kuin toinen seinä…johtuuko tämä juuri tuosta että kosteus ei tule rakenteeseen ?
PS: Oletko muuten kevytbetoni tri vai teräsbetoni tri ?
Jos laitat talon 0 tai ylipaineiseksi lisääntyy kosteuskuorma ulkoseinisä.
Merituuli on “suolaista”, sillä voi olla vaikutusta värimuutokseen…
Hetkinen…siis sinäkö tuunaisit sen alipaineiseksi ?
Mietippä hetken sisäpuolen tasoitus ja maali estää sisäpuolen kosteutta menemästä rakenteeseen…lisäksi ilmanvaihto vie kosteaa ilmaa ulos…seinä kuivuu kun sitä lämmitetään.
Onko siis mielestäsi tosiaan aina sisällä kosteampaa kuin ulkona…perustelu ?
Porkkis, Oikeasti, ennen kuin alat keulimaan rakennusfysiikalla, ottaisit edes perusteista selvää.
Ilma ei aina ole sisällä kosteampaa kuin ulkona, mutta lämmityskaudella on. Ymmärrätkö käsitteen “suhteellinen kosteus”, syytä olisi. Koska jos et tuota ymmärrä ja alat tunkemaan siposeinääsi muita eristeitä kaveriksi, saat ennemmin tai myöhemmin aikaiseksi semmoisen homepommin ettei ole toista koko pallolla.
Jos ilmatieteenlaitoksen mittapiste väittää ulkona olevan pakkasta -25 ja kosteus vaikkapa 86%, mitä luulet tuolle kosteusprosentille tapahtuvan, kun se ilma ilmetään talon vuotokohtien läpi sisään, tai vaikka se oikein tiiviissä tapauksessa tulisikin iv-koneen läpi. Joka tapauksessa, ilma lämpenee reiluun 20:n asteeseen, mutta kuinka käy kosteuden, vesi ei ilmasta mihinkään häviä, prosentti muuttuu silti.
En mä ole mitää eristeitä tunkemassa vaan mietin mitä todellisuudessa 500 mm kiven lambda voisi olla jos 6% kosteudella se on 400 kg elementissä 0,09. Väitän että se voi lämmityskaudella olla jopa 0,08. Kun kosteus noin 3%.
Voipa olla, mutta ylipaineistus kostuttaa seinää ja huonontaa eristyskykyä, nimenomaan lämmityskaudella. Eristeiden tunkemisesta, se koski eri ketjua, jossa laitoit linkin blogiisi jossa oli erilaisia variaatioita siposeinästä terästettynä muistaakseni styrox:lla tai urtsisiivuilla.
Joo tokihan sx:n kanssa voi laittaa myös eristetta joka ei homehdu kuten EPS:ää. Mä tiedän että teräsbetoni eristeharkkotaloissa kosteus suorastaan tihkuu sisään saumoista kun t-betoni ei hengitä yhtään. Ongelmat ovat aivan eri kertaluokkaa kuin kb:ssä joka siis hengittää eli päästää kosteutta läpi. Lämpörappauksessa on se hyvä puoli että kondensio katkoja tulee 1 vähemmän kuin perinteisessä eristeharkossa. Pinta vaan on hieman pehmeämpi kuin kivipintaisissa. U -arvoa saa paljon…mutta vähemmän hengittävän monimutkaisemman rakenteen.