hellou... olemme ostaneet vaimon kanssa syksyllä omakotitalon haja-asutusalueelta elikkäs tässä on oma jätevesijärjestelmä... 2 kaivoa ja toisesta lähtee 1 putki imeytyskenttään... meillä on käynyt 2kk sisään 4 kertaa paskatykki imemässä kaivon tyhjäksi ja mikään ei ole muuttunut... jätehuollon mies meinas että kun laskee kuumaa vettä suoraan imeytyskentän putkeen homma bueno. eipäs ollut mitään vaikutusta... kaikki vesi tulee takaisin mitä sinne laskee... onkohan putki jäätynyt vai painunut? oisko kellään viisaamalla mitään vinkkiä mitä tämän kanssa kannattaisi tehdä... rupee nimittäin tuntuun että mikään vaihtoehto ei taida olla niin kallis kun tyhjentää kaivot 2 kertaa kuukaudessa... talo on meille ensimmäinen ja henkilökohtaisesti tiedän näistä asioista todella vähän... toivon vaan että kunta vetäisi putket tänne peräkylälle äkkiä niin saisi tämän huolen pois...
Mihinkähän se putki siitä toisesta kaivosta mahtaa lähteä...
Kuinkas vanhat ne varustukset mahtavat olla? Ja onko jossain erikseen umpisäiliö WC-vesille, vai tulevatko kaikki vedet näiden kahden kautta?
Imeytyskentän olemassaolon tunnistaa siitä, että saostuskaivojen jälkeen on jakokaivo ja tästä kymmenisen metriä lähtevien putkien suuntaan on pystyssä kaksi ilmastusputkea. Jollei näitä löydy, on siellä varmaan vain joku imeytyskuoppa tai muu ratkaisu, joka on tehty vain veden hävittämistä varten. Puhdistusvaatimusten kanssa näillä ei ole mitään tekemistä.
Katsele nyt sitä pihaa ja kerro mahdollisimman tarkkaan, mitä sieltä löytyy.
Niinkuin petekin jo sanoi, niin kerroppa hieman kentän rakenteesta. Onko tietoa imeytyskentän iästä?
Mikäli vanha kenttä johon kulkevat sekä harmaat/jätevedet, niin voi olla jopa kentän uusiminen kyseessä. Tai jos mahdollista, niin jätevesille umpisäiliö ja harmaille suodatuskenttä.
Mikäli kenttä on oikein tehty, niin lokayritykset pystyy huuhtelemaan ja kuvaamaan putket mikäli painumista/tukosta epäilet.
Mutta kunhan kentän rakenteesta kerrot tarkemmin, niin etköhän jotakin vinkkiä saa.
Tuotanoin, Marklarilta kysyisin miksi asetat kaksivesijärjestelmän etusijalle ( jos oikein ymmärsin )? Kun sehän on vain "nollaratkaisu", johon päädytään, kun asiaan ei jakseta paneutua. Jos paikka sallii, niin kaikkien vesien yhteiskäsittely on puhdistuksen kannalta toimivampi vaihtoehto.
Toivottavasti en nyt johtanut ketjua lopullisesti uusille urille, eli edelleen odotan aloittajankin kommentteja...
Petelle: Lähinnä tarkoitin, että nuo ensimmäiset yksinkertaiset imeytyskentät joihin on laskettu kaikki tavara sekaisin, niin eivät ole pitkäikäisiä ja mikäli talossa olisi kaksois putkitus, niin tuo mainitsemani olisi ehkä edullisin ja helppo käytöltään (vertaa: panospuhdistamo)
Itselläni pohjavesialueella oli ympäristökeskuksen ja kunnan ehdoton päätös, että pitää johtaa wc-vedet umpisäiliöön.. Suodatuskentän sain kun sainkin menemään läpi kun se on savimaassa ja muovilla eristetty perusmaasta ja poisto johdettu pohjavesialueelta poispäin.
Tunnustan, että en ole kovin paljoa perehtynyt noihin yhteiskäsittely järjestelmiin paitsi panospuhdistamoihin jonkin verran, koska tuo umpisäiliö oli itselleni määrätty lupapapereihin.
No niin olen soitellut entisen omistajan kanssa ja kysellyt asiasta sekä koittanut katsella pihalla mikä on meininki... järjestelmässä on vain ja ainoastaan kaksi kaivoa johon tulee kaikki vedet niin wc:stä kuin muualtakin... ensimmäinen toimii sakkakaivona ja toiseen tulee sitten vaan vedet ja siitä lähtee putki joka todennäköisesti menee jonkun sortin imeytyskenttään... putki on alkupäästä rautaa... mietin vain että ei varmaan kovin viisasta jos putki on pitkän matkaa rautaa... varmaan jäätyminen aika yleistä... noh... entinen omistaja ei tiennyt asiasta sen enempää kuin minäkään... kuulemma hänellä kaivot toimineet moitteetta... otin imeytyskentän toiminnasta selvää ja "ammattilaiset" totesivat että tämän ongelman syy on siinä että imeytyskenttä voi olla jopa alkuperäinen eli 70-luvun puolestavälistä joten toimivuus on heikkoa... kentän toimintaikä on kuulemma yleisesti n.15-20 vuotta max. nyt koitan selvittää kunnasta onko tänne millon tulossa kunnallistekniikka että voisi ajatella mihin ratkaisuun päätyy... lähiaikoina on tarkoitus rueta uusimaan kenttä ja putket sekä lisätä vielä yksi kaivo joka kuulemma nykyään on yleistä... kuten sanottua itselläni tietoa tästä järjestelmästä on todella vähän... olisiko kellään varmaa tietoa lain koukeroista viitaten tohon järjestelmään. mulle on sanottu että jotain muutoksia täytyy tehdä vuoteen 2013 mennessä... pitääkö silloin olla panospuhdistus hommat vai mitä...?
Joudut uusien määräysten mukaan uusimaan jätevesisysteemisi 2013 mennessä.Käänny kuntasi ympäristötarkastajan puoleen ja kysy millaisen järjestelmän kunta hyväksyy nykyisen lain nojalla asuinalueellasi.
Naapurin talo on rakennettu 2001 systeemillä WC-vedet umpisäiliöön ja harmaat vedet imeytyskenttään (savipohjainen maa). Kentän täyttyessä kunta ei antanut enää rakentaa uutta imeytyskenttää vaan se piti muuttaa suodatuskentäksi. Uusiminen vaati rakennuslupamenettelyn lupineen ja valvojineen.
Jotkut kunnat vaativat erillisen maaperätutkimuksen joillekin alueille ennen imeytyskentän hyväksymistä.
Vielä kerran. Käänny kuntasi ympäristötarkastajan puoleen asiassasi.
Täsmennetään nyt ensin tuo takaraja, eli 2014 mennessä tai viimeistään 2013 aikana, miten kukakin sen parhaiten hahmottaa. Eikä panospuhdistamo ole mikään vaatimus, siihen voi turvautua jos muuta ratkaisua, kuten maasuodatusta ei voi toteuttaa ja kunnallinen viemäröinti ei onnistu. Sinulla saattaisi hyvinkin olla tilaa maasuodattamollekin.
Konsultin mainitsema maaperän läpäisevyyden selvittäminen maalajianalyysillä tai imeytyskokeella pohjautuu lakiin, eikä kunta voi tästä lievempään suuntaan poiketa. Jos jossain kunnassa imeytyksen saa vielä suunnitella ja tehdä ilman näitä selvityksiä, niin siellä ei noudateta lakia.
Ja sitten itse kysymykseen. Tuo ratkaisu ei kyllä taida olla mikään kenttä. Paremminkin siihen on jostain syystä tehty jonkinlainen kivipesäimeytys, jonka tarkoituksena on vain saada vesi häviämään ilman mitään puhdistumista. Imeytyskentän tarkoitus on rakennetussa kerroksessa hapetuksella ja bakteeritoiminnalla puhdistaa maaperään imeytettävä vesi, ja tällaistahan tontiltasi ei löydy.
Tällaisia "kivipesiä", mihin näppärästi hävitettiin kaikki tontin ylijäämäkivet ja krouvempi rakennusjäte, tehtiin vielä 90-luvullakin. Sitä ennen taisi olla yleisin ratkaisu, jos putkea ei viety suoraan ojaan. Olkoonkin että näistäkin törkypesistä vietiin pääsääntöisesti "ylivuotoputki" ojaan, jos vaikka sattuisi joskus tulvimaan. Jotenkin arvailisin että tällainen systeemi sinulla voisi olla ja tuon mahdollisen tulvaputken tukkeutuminenhan selittäisi ongelman.
Tarkistan nyt vielä, että onko niitä kaivoja jouduttu tyhjentämään siksi, että ne tulvivat yli putkentasojen? Kaivojen tilavuus on kuitenkin senverran pieni, että jos sieltä ei mitään eteenpäin menisi, niin tyhjennystä tarvittaisiin todella usein. Jos edellisellä omistajalla on ollut vedenkäyttö todella nuukaa, niin voi olla että hän on vielä noilla joinkuin pärjännytkin. Mutta eipä tuossa enää paljoa käyttökelpoista ole jäljellä. Eikä kolmannen kaivon lisääminen kannata, kun nuo kaksi ovat kohta uusimiskunnossa. Imeytystä tuskin tontille kannattaa enää harkita, ainakaan ilman kunnon selvityksiä.
Voisin katsoa, mitä kuntasi ympäristönsuojelumääräyksiin on asiasta kirjattu, jos tohdit kunnan nimen paljastaa. Yyveenäkin käy.
Terv. Pete
Muikunpaistoa pitäisi välttää jos on imeytyskenttä. Tämän lisäksi 2014 pitäisi asentaa aika ajoin vaihdettava zeoliittihiekkapeti typen poistoon. Onko kenelläkään kokemuksia mihin tuo käytetty zeoliitti tulisi ajaa, ottaako kaatopaikka vastaan???
Zeoliittihiekkapeti??? Imeytyskentässä??? Vaihdettava???
Johan tuli tämänkin neuvonnan tietopohja toteennäytetyksi…hehee
Ilmeisesti oikea termi on maasuodattamo, jossa typpi pitäisi poistaa. Maanrakennusasiantuntijalla on hyvä huumorintaju. Toivottavasti huumorintaju kestää, kun puhut denitrifikaatiosta ja hapellisesta tilasta samanaikaisesti. Tämä on ihan peruskoulukemiaa, happi + denitrifikaatio ei vät kuulu joukkoon, tuli lisäksi vielä vähän ala-asteen joukko-oppia.
Maasuodattamon perusongelmat. Jos maarakennusasiantuntija haluaisi edes teoriassa poistaa typen, tarvisisi sinne järjestää hapeton tila. Denitrifikaatio tuottaa lietettä, joka pitäisi jotenkin poistaa järjestelmästä. Erilaiset massat fosforin sitomiseen ja typensitomiseen pitäisi myös aika-ajoin vaihtaa. Onneksi vuoteen 2014 on vielä matkaa ja ns. maarakennusasiantuntijoilla on vielä aikaa opiskella kemian alkeita.