Isohkon omakotitalon lämmitys?

Suunnittelu, yleistä
1

Kokeillaan jos saadaan täältäkin muutama näkemys ennestään sekavaan asiaan.

Meillä on suunnitteilla reilu 200m2  talo. Puolitoista kerrosta ja puu materiaalina ei kuitenkaan hirsitalo. Lisäksi autotallia varastoa joku 50m2 lisäksi. Rakennuspaikka on kaava-alueen ulkopuolella ja maantieteellinen sijainti kaakkois-suomessa. Itse rakennuspaikalta löytyy kallio noin metrin syvyydestä ja kyseessä on tasamaa tontti.

Nyt on suunniteltu tontille sähkön, veden, lämmön, viemärin ja valokuidun hankintaa. Sähkö ja valokuitu löytyvät lähimmiltään maatilan tilakeskuksesta noin 600m päästä. Kyseessä siis maatilan uusi päärakennus, joka tarkoitus rakentaa tuotantorakennuksista hieman kauemmaksi. Uuden talon ja tilakeskuksen väliin tulisi siis tehdä kaivanto jota pitkin ainakin sähkö ja valokuitu saataisiin tontille. Nyt onkin mietitty mitä muuta tuonne kaivantoon kannattaisi haudata. Jätevedet voitaisiin pumpata tilakeskukseen käsiteltäviksi. Tilakeskuksesta löytyy myös porakaivo josta vettä voitaisiin taas pumpata talolle päin. Tilakeskuksesta löytyy myös 150kw biolämpökeskus josta liikenisi lämpöä uuden talonkin käyttöön.

Koska kaivanto joka tapauksessa joudutaan tekemään niin onkohan jäteveden, puhtaanveden ja lämmön siirtämisessä tuollaisella matkalla järkeä. Jos vaihtoehtona on jätevedelle puhdistuslaitteiden hankinta, porakaivon teko puhtaanveden saantiin ja, jos lämpöä tuotettaisiin maalämmöllä niin joko toisen porakaivoin hankkiminen tai putken kaivaminen maahan.

Alustavien kyselyiden mukaan lämmönsiirrossa ei olisi järkeä. Pelkkä lämpökanaali maksaisi 18k€. Toisaalta rakennuspaikasta johtuen maalämmön käyttö edellyttäisi melkein kallioon porausta joka sekään ei ole ilmaista. Metrihinta ilmeisesti n. 30€ ja sitä sitten 200m tai jopa enemmän tekee 6k€ plus pumppu yms. Loppupeleissä hinta alkaa olemaan samoissa kaiketi? Mutta miten käyttökulut? Hakkeen kwh hinta noin 2-4 senttiä. Lämpöä hukkuu tietysti matkalle ilmeisesti n. 20w per metri eli 12kw. Tästä on kylläkin se hyöty, että kesäaikana lämmityskattilaan saadaan riittävästi kuormaa jotta sitä yleensäkkään pystyttäisiin käyttämään. Tilanne on tietysti toinen mikäli kesäaikana lämminvesi tuotettaisiin jollakin muulla tavalla. Tällä hetkellä käytössä ei kuitenkaan ole muuta järjestelmää. Vastaavasti jos taas tilan lämmöntuotanto muuttuisi ja hukkalämpöä olisi tarjolla niin lämpökanaalista olisi etua. Mutta onko tuo nyt sitten kallista vai ei? Omaa hake, pelletti tjs. laitetta en uudelle talolle halua. Mulle riittää yhen lämpökeskuksen toiminnassa pitäminen :)

Jos taas sitten päädyittäisiin tuohon maalämpöön niin voisiko maalämmön maapiirin kaivaa tuohon samaan kaivantoon. Leventäisi kaivantoa vaikka sen verran että putket tulisivat riittävän etäälle toisistaan. Mahtuisivan tuohon 1,2 km lämpöputkea. Eli tekisi siis vain yhden lenkin talolta tilakeskukselle päin ja takaisin. Niinkuin ylhäällä mainitsin niin kalliota löytyy tontilta ja ensimmäiset sata metriä voivat olla hankalia. Eli joko eristys tai louhinta. Eristys todennäköisesti halvempaa. Tämä asia tosin selviää tässä lähiaikoina kunhan kerkiän käydä kaivurilla tutkimassa kallion etäisyyttä.

Siinä nyt aluksi pähkinää purtavaksi. Jatketaan selostusta toisen kerran.

2

Suunnittelun lähtökohtana on siis, että rakennus tulee olemaan ja pysymään maatilakeskuksen kanssa naimisissa. Rakennuksen koko elinkaarta ajatellen kehottaisin miettimään ratkaisuja siltäkin kantilta, että näin ei välttämättä aina tule olemaan.



Talousveden hankinta maatilalta ja jäteveden pumppaus sinnepäin ovat ihan mahdollisia ja taloudellisia ratkaisuja. Lisäksi näiden siirtäminen jälkeenpäin omalle tontille hankittavaksi / käsiteltäväksi on mahdollista, tulee vain huomioida suunnittelussa. Sähkönsyötön takia tuo väli siis ilmeisesti kuitenkin auki kaivetaan? (tulee huomioida putkien ja johtojen edellyttämät erilaiset asennussyvyydet!)



Mut tuo lämmitystapa herättää enemmän pohdintaa. Kanaali on tuolla kuormalla ja etäisyydellä hyvinkin epätaloudellinen ratkaisu. Vaikka lämpöä olisi edullisestikin saatavissa, niin häviöt saattavat tosiaan olla keskimäärin hyvinkin puolet, mikä ainakin nuukaa alkaa jo yskittää. Maalämmön keruupiirin voi toteuttaa tosiaan tuolla tavalla, mutta ei koko matkalle. 500 metriä taitaa olla pisin putki, minkä olen yhdellä lenkillä kaivanut. Yleensä tehdään kaksi lyhyempää piiriä.



Jos kallio tontilla on metrin syvyydessä, se riittää maalämmön asennussyvyydeksi. Uuden talon energiatehokkuudella voisi olettaa, että riittävä kapasiteetti voidaan saavuttaa yhdelläkin keruupiirillä, ja tällöin voisi ajatella samankin kaivannon hyödyntämistä. Mutta käytännön syistä pitäisin toiminnot erillään. Vesijohto keruuputken rinnalla ei ole hyvä ajatus ja eristykset sotkevat keruupiirin toimintaa.



Mut juu, siinä kiireessä jotain arvailuja ja heittoja pohdinnan pohjaksi…

3

Peteltä hyvää pohdintaa. Vesi, viemäri, sähkö ja valokuitu ovat OK samaan kaivantoon. Keruuputkistoa en minäkään laittaisi yhteiseen kaiivantoon vesijohdon kanssa. Sitä vastoin miettisin, josko jotain ohjauskaapelia vastaisen varalle.

Kun sinulla kerran on oma kaivinkone, ja ilmeisesti myös maat ympärillä ovat sinun, niin eipä ole suuri kustannus eikä vaiva kaivaa muutama satametriä uutta metristä kaivantoa. Taitaa olla isompi työ -ja ainakin hintavampi, jos ensin eristät vesi ja viemärijohdot ja sitten tasaat kaivannon metrin syvyiseksi keruuputkistoa varten.

Niin -ja sitten sitä lämpökanaalia en edes harkitsisi. Laskemasi 12 kW on se minimi, joka tuolla matkalla häviää 24/7 kesät talvet. Kesällä  ja osin myös keväällä ja syksyllä se voisi tosiaan vähän tervata, kun tarvitset silloin vain märkätilojen lattialämmityksen ja käyttöveden.