Jäähdytyksen vaikutus rekennuksen kosteuskäyttäytymiseen?

Nykyisin jäähdytksen yleistyessä olen alkanut pohtimaan sen vaikutusta kosteus käyttäytymiseen rakenteessa. Koska kosteus pyrkii liikkumaan rekenteen läpi kohti pienempää vesihöyryn osapainetta. (Tyypillisesti lämpimästä kylmään).

Tämä kosteuden siirtyminen rekenteeseen estetään yleensä höyrynsululla, tämähän toimii silloin kun sisällä on lämpimämpää kuin ulkona.

Jos rakennus on jäähdytetty, olettaisin tällöin kosteusvirtauksen kääntyvän toisin päin. Onko tässä suurikin riski kosteuden tiivistymiselle höyrynsulun sisäpuolelle?

Kommentteja olisi mukava lukea.

“Jos rakennus on jäähdytetty, olettaisin tällöin kosteusvirtauksen kääntyvän toisin päin. Onko tässä suurikin riski kosteuden tiivistymiselle höyrynsulun sisäpuolelle?”
On näköjään syytä tutustua rakennusfysiikkaan. Ei se ole noin yksinkertaista/yksioikoista, mutta vastataan kuitenkin: Vaarahan aina on, mutta ei noin yksioikoisesti. Aina on otettava huomioon se ympäristö. Vertaapa jääkaappi.

Kunhan et jäähdytä sisäilmaa kesällä alle +20°C ei kondenssivaaraa juuri ole.
Jos nyt joskus sattuu helteet yli +30°C kannattaa jäähdytys säätää jonnekkin +23°C paikkeille.... 
Asiat riippuvat paljolti ulkoilman RH- kosteudesta ja lämpötilasta, mutta noin karkeasti tässä vaiheessa....
 

Väitän: rakennusten ulkoseinien eristyksissä ei oteta huomioon mitenkään sitä, että ei ainoastaan talvella pakkanen/kylmyys jäähdytä sitä sisäilmaa, vaan myös kesällä se liiallinen lämmin ilma ei saa myöskään tulla sisälle.

Nämä ongelmalliset kylmä/lämmin on hoidettava pois päiväjärjestyksestä sekä ikkunoilla ja ovilla että (huom!) seinäeristyksillä, jolloin viilennystäkään ei tarvita. Sehän tarkoittaa sitä, että lämpöä ei saa päästää ulos eikä sisään kuin hallitusti. Viilennys aiheuttaa turhia lisäkustannuksia lämmityksestä puhumattakaan.

Tämä on tieto/taito-laji .

Ei tuossa kondensissa ole mitään mystiikkaa, pelkkää matematiikkaa.

Kun talo rakennetaan vielä nykyisin siten, että talvella pitää keskittyä pääsääntöisesti lämmittämiseen ts. lämpö ei pysy sisällä, jolloin sitä lämpöä pyritään ylläpitämään ja saamaan harhaoppisesti puulla. Kehutaan vielä, että oman metsän puilla eli se on ilmaista. Eihän sekään ilmaista ole. Mikään ei ole ilmaista, sillä itsehän sen maksaa työllä ja omametsä harvenee ja se siistiytyminen on taas kaksiteräinen miekka.

Ajatelkaapa mitä ne oman metsän puut maksavat! Olkaa senkin aikaa ”palkkatyössänne”, niin tekohintakin on juuri se sama, jonka sieltä saisitte. Sitten myisitte ne vapailla markkinoilla, niin käyttämänne oman metsän puu eli se energia kustantaa sen verran ja kaiken lisäksi puilla lämmitettäessä siitä energiasta polttovaiheessa suuri osa menee taivaan tuuliin eli ns. harakoille. Ainoastaan sähkökäyttöisillä energioilla 100 % tulee käyttäjän hyödyksi.

Tottahan sekin on, että silloin oman metsän puita käytettäessä tulee lisätienestiä ja on siis kotiin päin, mutta siinäkin maksetaan sitä raskasta - joittenkin kiroamaa - veroa, joka ei koidu/joudu edes yhteiskunnan moolokin kitaan. Nyt sitten kysytään ja suorastaan ihmetellään, että ”mikä vero”?

Kun itse kysyy ja itse vastaa, niin saa tyydyttävän vastauksen. No siis se vero on se puita poltellessa energiahukka ”savuna ilmaan”eli joudutaan polttamaan puita runsaasti enemmän, jotta päästään siihen 100% tulokseen, mihin sähköperäisillä päästään. Siis puita poltettaessa se energiahukka on juuri se vero, joka menee taivaan tuuliin hyödyntämättä ketään ja mitään eli se on se ketään hyödyntämätön vero. Päinvastoin se on haitallinen eli ilmaston muutosta edistävä vero. Oi! Voi! Onhan se sähköenergiakin jollakin tuotettava, mutta se on toinen juttu.

Palataan alkuasetelmaan. Nykyisin, kun se energian hinta on sitä mitä on, niin talon rakentaminen on kieltämättä juuri sitä matematiikkaa, mutta sitä rakennusta ei valitettavasti pystytä sitten tekemään konkreettisesti kalkylaattorilla, sillä hyväkin matematiikka pilataan sitten tekovaiheessa täysin holtittomasti pyrkien vain ja ainoastaan rahastukseen.

Ns.hartiapankkilaisilla on taas päinvastainen toimintamalli, mutta siinä hyvä ajatus taas kaatuu siihen tieto/taidon puutteeseen, jota pyritään taas korvaamaan turvautumalla niihin rahastaviin tai ilmaisiin holtittomiin neuvojiin, jotka ovat usein miten ”neuvojia” eli nekin hakevat helppoa tietoa sieltä nykyajan syövästä eli kuukkelista ja vastaavista paikoista, koska sitä sieltä helposti saa ja sitten pystyy helposti sen vääränkin ja helpon näennäistiedon muuttamaan itselle rahaksi ja rahastukseksi. Näihin tietoihin sitten hyväuskoinen osaamaton ja myös itsenäisesti ajattelematon sitten turvautuu, kun vielä kuitenkin ensi tehdään ja sitten vasta ihmetellään ”kuinkas siinä näin taas kävikään”.

Se rakennus on vielä sen matematiikan jälkeen tietenkin rakennettava. Rakentaminen on nykyisin oltava hienomekaanikon (ei hienostomekaanikon) työtä eikä ns. kirvesmiehen työtä eli ei vain sinne päin eli tuumat ovat muuttuneet nykyisin mm:n osiksi eli justiinsa. Kuitenkin kaikki kunnia vanhan ajan kirvesmiehille, sillä aikansa kutakin ja nyt on nykyaika ja vaatimukset ja määräykset toisenlaiset.

Nykyisin valitettavasti tehdään pääsääntöisesti ns. homehuviloita eli mitä monitahoisimpia taloja, joita arkkitehdit syöttävät rakentajille. Mitämoninaisempi rakennus, niin sitä mutkikkaampi ja hankalampi se on toteuttaa kunnolla, mutta ei tietenkään tarvitse turvautua aivan pelkkään laatikkoon. Mihinkään kikkailuun ei kannata lähteä. Niitä persoonallisia taloja saadaan aikaiseksi ilman mitään ihmeellisimpiä kikkailujakin. Niitä aikoinaan hyvien kirvesmiesten tekemiä homehtumattomia taloja myös korjataan, koska ne oli tehty riittävästi rakenteita tuulettavasti, että kosteus ei päässyt pilaamaan rakenteita. Jos niistä jotakin huonoa on sanottava, niin se on/oli siellä alapohjassa, jossahumuspitoiset aineet ovat kosketuksissa maahan tai niitä on jätetty sinne alapohjaan lahoamaan maakosketuksen kautta. Samoin alapohjan eli rossipohjan kuin samoin ryömintätilaisen alapohjan tuuletus on jätetty huonolle tolalle. Tämäei tietenkään ole ainoastaan kirvesmiesten piikkiin menevää , vaan kautta-aikaisten omistajien niitä ”kissan” ym. aukkoja on suljettu varsinkin talveksi. Se on täysin väärä menetelmä ja perustuu luuloon. Luulo ei ole tiedon väärtti. Kun näitä korjataan eli ”korjataan” nykyaikaisiksi, niin niistä tulee satavarmasti hometaloja, koska se ei onnistu, jolloin uuden kunnon talon tekeminen huolella on varmasti edullisempi. Kun niitä korjataan, niin korjataan ne niillä vanhoilla rakenteilla ja rakennusosin eli entisöidään entisin ehdoin.

 Ei missään tapauksessakannata kannata lähteä siihen, että siitä tulisi korjaamalla ”energiapihi”, jolloin siitä joka tapauksessa tulee se homeinen susi. Kun entisajan ja nykyajan materiaalit sekoitetaan, niin harva sen hallitsee ja osaa, saatikka sitten se rakentamiseen perehtymätön vääriin asiantuntijoihin (usein halpoihin) nojaava talon omistaja. Varsinkin ne TV-stylistoijat ja muut remppareiskat ova niitä huonojen tuloksien sanansaattajia, joita muotivirtauksien perässä juoksijat kulkien ihannoivat.Niinhän se on, mitä tilaa, niin sitä saa. Sehän on se vanha totuus.

Matematiikalla ensin toteutettu suunnitelma on siis sitten rakennettava täsmällisesti, jolloin talvella tarvittava lämpö pysyy sisällä ja kesällä - sitten, kun se on - on pysyttävä liika lämpö ulkona ilman mitään viilennyksiä. Talon rakentaminen on siten taitolaji, jossa on vahvasti mukana vastuullisuus tekemisistään eikä pelkästään rahastusta, jota se nykyisin suuressa määrin on. Se rahastus tai halpuus muuttuu jopa alle vuodessa jo hometaloksi, mutta siinä vaiheessa viimeistään, kun se vaihtaa omistajaa.

On myös unohdettava se harhaanjohtava - jopa mainos -rakenteitten hengittämisestä, jolla ajattelulla suorastaan kosteutta ”ajetaan”rakenteisiin, sillä helposti se sinne menee, mutta ei kuitenkaan helposti tule pois eli se kosteus jää sinne muhimaan ja kehittämään/kasvattamaan hometta, kun lämpö on vielä sopiva.

Kun tarvitaan jäähdytystä huonetilaan, niin se on taas sitä hyödytöntä veronmaksua, joka ei hyödytä mitään eikä ketään, vaan edistetään sitä ilmaston muutosta haitalliseen suuntaan.

Kaiken kukkuraksi ollaan koulutoimessa lisäksi menossa täysin huningillo tai oikeammin ollaan jo eli matematiikkaakaan ei enää mitenkään hallita. Ei osata edes arvioida onko saatu tulos edes sinne päinkään. Tästäkin on osoituksena se, että kerrostalokin Suomessa, siis Suomessa, on pahassa sortumavaarassa, kun matematiikkaa osaamattomat ovat suunnitellet parkkiluolan montun kaivettavaksi siten kuin se on tehty. Asukkaat oli ajolähdöllä sentään aamuyöllä tänään ke 10.5.2017 evakuoitu. Onneksi sentään se on vielä hanskassa, joka toimii eikä vain pesäpallossa.



Tässä on kysyjälle laskelma. Jos olet helteellä jäähdyttänyt sisäilman +20 asteen paikkeille
alkaa kondenssia muodostua höyrysulun eristeen puolelle. HUOM! Näillä reunaehdoilla!.
Tähän ei mitään romaania tarvitse kirjoittaa…


Jospa novelli riittäisi, jotta tuosta normitalon omistaja ymmärtäisi jotakin. Väitän: ei mitään. Mites se oli se ymmärrys siitä hoppeisesta lusikasta? Kun tuosta asiasta kirjoittaa novellin, niin silloin siitä ymmärtää kaikki lukutaitoiset, jotka viitsivät/vaivautuvat edes vähän itse ajattelemaan. Kun rakenteet (= rakennus) tehdään kunnolla, niin silloin minkäänlaista ongelmaa ei ole, eikä tarvitse edes jäähdyttää.
Toisaalta kannattaako esittää asiaa, jonka mahdollisesti vain itse ymmärtää eli mitä yrittää esittää.

Eo. oli mahdollisesti prologi ymmärrettävään (vähintään) novelliin. Eikä sitä tarjota hopealusikasta.

Tämä “rakennusfysiikan apostoli” -Monta- ei näytä ymmärtävän hehkuttamastaan aiheesta vähääkään. Ei liioin alkeellisimmasta matematiikastakaan. Kunhan kirjoittelee.

Kateus vie kalatkin vesistä, Kateelliset vievät kaiken. Siitähän syystä ammattikalastajat vähenevät vähenemistään…

Joo…

Muutaman asteen viilennys riittää jos välttämättä halutaan viilentää.
 Olen kyllä havainnut joskus jopa alle 20 asteen viilennyksiä, jossa ei ole mitään järkeä. Meillä Suomessa on erittäin vähän sellaisia jaksoja, jolloin ulkolämpötila on yli 25 astetta. Koko jäähdytys / viilennys on melko lailla hifistelyä terveillä ihmisillä…
Nykyisin on puhuttu paljon paksujen eristeiden kohdalla kesäkondenssista, mutta ilmiö on samanlainen kaikissa seinäpaksuuksissa, rakenteen lämpötila ratkaisee tapahtuuko kondenssia vai ei esim. höyrysulun ja eristeen välissä…