Ensiksikin oli iso työ metsästää (peilin avulla) tuotetiedot, jotka valmistaja oli osannut sijoittaa just painemittarin taakse: JÄMÄ vuodelta 2004, tilavuus 2900 L, max 1.5 bar. Sallituksi lämpötilaksi ilmoitetaan 100 astetta, mutta olen tohtinut säätää termostaatin pakkaskaudella vain 80 asteeseen, leudoimmilla ja kesällä alemmas. Kaksi vastusta (LOVAL 6 kW) sijaitsevat varaajan alareunassa molemmin puolin. Alempi lämpömittari on lähellä termostaattia ja vasemmanpuoleista vastusta ja näyttää suurin piirtein samaa lukemaa. Sen sijaan varaajan yläosassa oikealla puolella oleva lämpömittari laahaa 10-15 asetta jäljessä. Lämmitän pelkästään yösähköllä ja esímerkiksi kun aamulla klo 7 alempi mittari näyttää 80 asetta, ylempi on vasta n. 65. Vielä illalla klo 22 aikoihin tuo ero on 5-8 asetta riippuen miten paljon “talo pyytää” kiertoa. Tietysti lämpötilojen keskiarvo voisi kuvata jollain tavalla varaajan lämpötilaa, mutta kun ei tiedä miten lämpö on jakautunut, se voi johtaa harhaan. Tässä siis yksi kysymys, ken tietää tämän varaaja tyypin sielunelämästä.
Tiedän, että veden lämmönjohtokyky on vaatimaton (vesi 0.6, teräs 20-80, kupari 300-400), mutta silti ihmetyttää miten hitaasti vesi varaajassa sekoittuu.
Systeemini on toiminut yli 15 vuotta, mutta vasta nyt aloin kovien pakkasten takia laskeskella paljonko 12 kW kerkeää nostaa yösähköllä lämpöä ja paljonko varaajan lämpötila laskee iltaan mennessä ja paljonko on vienyt tehoa (kW) ja energiaa (kWh). Nyt kun ulkona on lähes nolla, veden lämpötila laskee n. 1 asteen tunnissa. Kovilla pakkasilla se laski n 3-4 astetta tunnissa, joten oli pakko ajaa muutama tunti päiväsähköllä. Jos nimittäin 2000 L varaajan lämpötila tippuu 70 asteesta 30:een, siihen kuluu 40 x 2,2328 kWh = 89,52 kWh. Vastaavan energian tuotto tuolla 12 kW teholla vie siis n. 90/12 h = n. 7.5 h … ja kun ottaa huomioon hyötysuhteen, tarvitaan käytännössä pidempi aika .Alla laskelmia niille, joita kiinnostaa ja jotka eivät muista suoraan ulkoa noita muunnoksia.
Olisi mielenkiintoista kuulla kommentteja ja kokemuksia niiltä, joilla on vastaavan tyyppinen varaaja. Yksi mahdollisuus olisi panna kiertovesipumppu sekoittamaan vettä ala- ja yläosan välillä. Varaajassa kun noita “reikiä” löytyy. Uskaltaisikohan tuon termostaatin säätää esim. 90 asteeseen kun jo nyt kuuluu melkoinen kohina kun aletaan lähennellä 70-75 astetta? Kuka osaa sanoa, millaisia pyörteitä ym. siellä sisällä tapahtuu? Mielestäni suunnittelijat eivät ole hallinneet virtausten dynamiikkaa. Nuo lämpötilat varmaan tasoittuisivat nopeammin, jos sekoitussventtiilillä laskisi koko taloon täysimääräisen kierron, mutta silloin yöaikaan patterit olisivat tulikuumat.
1 kWh = 1000 Wh = 1000 J/s x 3600 s = 3,6 MJ = 3600 kJsiis 1 kWh= 3600/4,19 kcal = 860 kcalja siis1 kcal = 0,001164 kWh1000 kcal = 1,1164 kWh2000 kcal = 2,2328 kWh
joten 12 kW teho lämmittää 2000 L varaajaa tunnissa 12/2,2328 eli 5,36 astetta.
Sinänsä outoa koska muistaakseni vesi on raskainata kun läpötila +4 astetta ja siitä molempiin suuntiin kevenee. Voiko syynä olla se että jäähtynyt vesi tulee lähelle tuota ylempää mittaria? Se selviää kyllä putkiliitoksista.
+x[quote][/quote]
Ensiksikin oli iso työ metsästää (peilin avulla) tuotetiedot, jotka valmistaja oli osannut sijoittaa just painemittarin taakse: JÄMÄ vuodelta 2004, tilavuus 2900 L, max 1.5 bar. Sallituksi lämpötilaksi ilmoitetaan 100 astetta, mutta olen tohtinut säätää termostaatin pakkaskaudella vain 80 asteeseen, leudoimmilla ja kesällä alemmas. Kaksi vastusta (LOVAL 6 kW) sijaitsevat varaajan alareunassa molemmin puolin. Alempi lämpömittari on lähellä termostaattia ja vasemmanpuoleista vastusta ja näyttää suurin piirtein samaa lukemaa. Sen sijaan varaajan yläosassa oikealla puolella oleva lämpömittari laahaa 10-15 asetta jäljessä. Lämmitän pelkästään yösähköllä ja esímerkiksi kun aamulla klo 7 alempi mittari näyttää 80 asetta, ylempi on vasta n. 65. Vielä illalla klo 22 aikoihin tuo ero on 5-8 asetta riippuen miten paljon "talo pyytää" kiertoa. Tietysti lämpötilojen keskiarvo voisi kuvata jollain tavalla varaajan lämpötilaa, mutta kun ei tiedä miten lämpö on jakautunut, se voi johtaa harhaan. Tässä siis yksi kysymys, ken tietää tämän varaaja tyypin sielunelämästä.
Tiedän, että veden lämmönjohtokyky on vaatimaton (vesi 0.6, teräs 20-80, kupari 300-400), mutta silti ihmetyttää miten hitaasti vesi varaajassa sekoittuu.
Systeemini on toiminut yli 15 vuotta, mutta vasta nyt aloin kovien pakkasten takia laskeskella paljonko 12 kW kerkeää nostaa yösähköllä lämpöä ja paljonko varaajan lämpötila laskee iltaan mennessä ja paljonko on vienyt tehoa (kW) ja energiaa (kWh). Nyt kun ulkona on lähes nolla, veden lämpötila laskee n. 1 asteen tunnissa. Kovilla pakkasilla se laski n 3-4 astetta tunnissa, joten oli pakko ajaa muutama tunti päiväsähköllä. Jos nimittäin 2000 L varaajan lämpötila tippuu 70 asteesta 30:een, siihen kuluu 40 x 2,2328 kWh = 89,52 kWh. Vastaavan energian tuotto tuolla 12 kW teholla vie siis n. 90/12 h = n. 7.5 h … ja kun ottaa huomioon hyötysuhteen, tarvitaan käytännössä pidempi aika .Alla laskelmia niille, joita kiinnostaa ja jotka eivät muista suoraan ulkoa noita muunnoksia.
Olisi mielenkiintoista kuulla kommentteja ja kokemuksia niiltä, joilla on vastaavan tyyppinen varaaja. Yksi mahdollisuus olisi panna kiertovesipumppu sekoittamaan vettä ala- ja yläosan välillä. Varaajassa kun noita "reikiä" löytyy. Uskaltaisikohan tuon termostaatin säätää esim. 90 asteeseen kun jo nyt kuuluu melkoinen kohina kun aletaan lähennellä 70-75 astetta? Kuka osaa sanoa, millaisia pyörteitä ym. siellä sisällä tapahtuu? Mielestäni suunnittelijat eivät ole hallinneet virtausten dynamiikkaa. Nuo lämpötilat varmaan tasoittuisivat nopeammin, jos sekoitussventtiilillä laskisi koko taloon täysimääräisen kierron, mutta silloin yöaikaan patterit olisivat tulikuumat.
1 kWh = 1000 Wh = 1000 J/s x 3600 s = 3,6 MJ = 3600 kJsiis 1 kWh= 3600/4,19 kcal = 860 kcalja siis1 kcal = 0,001164 kWh1000 kcal = 1,1164 kWh2000 kcal = 2,2328 kWh
joten 12 kW teho lämmittää 2000 L varaajaa tunnissa 12/2,2328 eli 5,36 astetta.
Tiedän, että veden lämmönjohtokyky on vaatimaton (vesi 0.6, teräs 20-80, kupari 300-400), mutta silti ihmetyttää miten hitaasti vesi varaajassa sekoittuu.
Systeemini on toiminut yli 15 vuotta, mutta vasta nyt aloin kovien pakkasten takia laskeskella paljonko 12 kW kerkeää nostaa yösähköllä lämpöä ja paljonko varaajan lämpötila laskee iltaan mennessä ja paljonko on vienyt tehoa (kW) ja energiaa (kWh). Nyt kun ulkona on lähes nolla, veden lämpötila laskee n. 1 asteen tunnissa. Kovilla pakkasilla se laski n 3-4 astetta tunnissa, joten oli pakko ajaa muutama tunti päiväsähköllä. Jos nimittäin 2000 L varaajan lämpötila tippuu 70 asteesta 30:een, siihen kuluu 40 x 2,2328 kWh = 89,52 kWh. Vastaavan energian tuotto tuolla 12 kW teholla vie siis n. 90/12 h = n. 7.5 h … ja kun ottaa huomioon hyötysuhteen, tarvitaan käytännössä pidempi aika .Alla laskelmia niille, joita kiinnostaa ja jotka eivät muista suoraan ulkoa noita muunnoksia.
Olisi mielenkiintoista kuulla kommentteja ja kokemuksia niiltä, joilla on vastaavan tyyppinen varaaja. Yksi mahdollisuus olisi panna kiertovesipumppu sekoittamaan vettä ala- ja yläosan välillä. Varaajassa kun noita "reikiä" löytyy. Uskaltaisikohan tuon termostaatin säätää esim. 90 asteeseen kun jo nyt kuuluu melkoinen kohina kun aletaan lähennellä 70-75 astetta? Kuka osaa sanoa, millaisia pyörteitä ym. siellä sisällä tapahtuu? Mielestäni suunnittelijat eivät ole hallinneet virtausten dynamiikkaa. Nuo lämpötilat varmaan tasoittuisivat nopeammin, jos sekoitussventtiilillä laskisi koko taloon täysimääräisen kierron, mutta silloin yöaikaan patterit olisivat tulikuumat.
1 kWh = 1000 Wh = 1000 J/s x 3600 s = 3,6 MJ = 3600 kJsiis 1 kWh= 3600/4,19 kcal = 860 kcalja siis1 kcal = 0,001164 kWh1000 kcal = 1,1164 kWh2000 kcal = 2,2328 kWh
joten 12 kW teho lämmittää 2000 L varaajaa tunnissa 12/2,2328 eli 5,36 astetta.
Varaajan lämmön nosto 50 astetta, vastaa 150kWh:ta. Vastus pitäisi olla myös yläosassa, alavastukset sekoitta systeemiä. Vedellä on hieno ominaisuus, yläosan kuuma kerros ei sekaannu alaosan kylmään, ellei se ole rakenteellisesti mokattu. Siksi esilämmityskierukkakin oli alaosassa. Kalvopaisunta-astian väärällä mitoituksella voidaan mokata lisää, laskenta helppoa fysiikkaa!
Kylmempi vesi on raskaanpaa joten se pyrkii alaosaan ja läpimämpi vesi kevyempää ja se pyrkii yläosaan mutta tässä tapauksessa on toisin päin jos mittarit näyttävät oikein.
+x[quote][/quote]
Ensiksikin oli iso työ metsästää (peilin avulla) tuotetiedot, jotka valmistaja oli osannut sijoittaa just painemittarin taakse: JÄMÄ vuodelta 2004, tilavuus 2900 L, max 1.5 bar. Sallituksi lämpötilaksi ilmoitetaan 100 astetta, mutta olen tohtinut säätää termostaatin pakkaskaudella vain 80 asteeseen, leudoimmilla ja kesällä alemmas. Kaksi vastusta (LOVAL 6 kW) sijaitsevat varaajan alareunassa molemmin puolin. Alempi lämpömittari on lähellä termostaattia ja vasemmanpuoleista vastusta ja näyttää suurin piirtein samaa lukemaa. Sen sijaan varaajan yläosassa oikealla puolella oleva lämpömittari laahaa 10-15 asetta jäljessä. Lämmitän pelkästään yösähköllä ja esímerkiksi kun aamulla klo 7 alempi mittari näyttää 80 asetta, ylempi on vasta n. 65. Vielä illalla klo 22 aikoihin tuo ero on 5-8 asetta riippuen miten paljon "talo pyytää" kiertoa. Tietysti lämpötilojen keskiarvo voisi kuvata jollain tavalla varaajan lämpötilaa, mutta kun ei tiedä miten lämpö on jakautunut, se voi johtaa harhaan. Tässä siis yksi kysymys, ken tietää tämän varaaja tyypin sielunelämästä.
Tiedän, että veden lämmönjohtokyky on vaatimaton (vesi 0.6, teräs 20-80, kupari 300-400), mutta silti ihmetyttää miten hitaasti vesi varaajassa sekoittuu.
Systeemini on toiminut yli 15 vuotta, mutta vasta nyt aloin kovien pakkasten takia laskeskella paljonko 12 kW kerkeää nostaa yösähköllä lämpöä ja paljonko varaajan lämpötila laskee iltaan mennessä ja paljonko on vienyt tehoa (kW) ja energiaa (kWh). Nyt kun ulkona on lähes nolla, veden lämpötila laskee n. 1 asteen tunnissa. Kovilla pakkasilla se laski n 3-4 astetta tunnissa, joten oli pakko ajaa muutama tunti päiväsähköllä. Jos nimittäin 2000 L varaajan lämpötila tippuu 70 asteesta 30:een, siihen kuluu 40 x 2,2328 kWh = 89,52 kWh. Vastaavan energian tuotto tuolla 12 kW teholla vie siis n. 90/12 h = n. 7.5 h … ja kun ottaa huomioon hyötysuhteen, tarvitaan käytännössä pidempi aika .Alla laskelmia niille, joita kiinnostaa ja jotka eivät muista suoraan ulkoa noita muunnoksia.
Olisi mielenkiintoista kuulla kommentteja ja kokemuksia niiltä, joilla on vastaavan tyyppinen varaaja. Yksi mahdollisuus olisi panna kiertovesipumppu sekoittamaan vettä ala- ja yläosan välillä. Varaajassa kun noita "reikiä" löytyy. Uskaltaisikohan tuon termostaatin säätää esim. 90 asteeseen kun jo nyt kuuluu melkoinen kohina kun aletaan lähennellä 70-75 astetta? Kuka osaa sanoa, millaisia pyörteitä ym. siellä sisällä tapahtuu? Mielestäni suunnittelijat eivät ole hallinneet virtausten dynamiikkaa. Nuo lämpötilat varmaan tasoittuisivat nopeammin, jos sekoitussventtiilillä laskisi koko taloon täysimääräisen kierron, mutta silloin yöaikaan patterit olisivat tulikuumat.
1 kWh = 1000 Wh = 1000 J/s x 3600 s = 3,6 MJ = 3600 kJsiis 1 kWh= 3600/4,19 kcal = 860 kcalja siis1 kcal = 0,001164 kWh1000 kcal = 1,1164 kWh2000 kcal = 2,2328 kWh
joten 12 kW teho lämmittää 2000 L varaajaa tunnissa 12/2,2328 eli 5,36 astetta.
Tiedän, että veden lämmönjohtokyky on vaatimaton (vesi 0.6, teräs 20-80, kupari 300-400), mutta silti ihmetyttää miten hitaasti vesi varaajassa sekoittuu.
Systeemini on toiminut yli 15 vuotta, mutta vasta nyt aloin kovien pakkasten takia laskeskella paljonko 12 kW kerkeää nostaa yösähköllä lämpöä ja paljonko varaajan lämpötila laskee iltaan mennessä ja paljonko on vienyt tehoa (kW) ja energiaa (kWh). Nyt kun ulkona on lähes nolla, veden lämpötila laskee n. 1 asteen tunnissa. Kovilla pakkasilla se laski n 3-4 astetta tunnissa, joten oli pakko ajaa muutama tunti päiväsähköllä. Jos nimittäin 2000 L varaajan lämpötila tippuu 70 asteesta 30:een, siihen kuluu 40 x 2,2328 kWh = 89,52 kWh. Vastaavan energian tuotto tuolla 12 kW teholla vie siis n. 90/12 h = n. 7.5 h … ja kun ottaa huomioon hyötysuhteen, tarvitaan käytännössä pidempi aika .Alla laskelmia niille, joita kiinnostaa ja jotka eivät muista suoraan ulkoa noita muunnoksia.
Olisi mielenkiintoista kuulla kommentteja ja kokemuksia niiltä, joilla on vastaavan tyyppinen varaaja. Yksi mahdollisuus olisi panna kiertovesipumppu sekoittamaan vettä ala- ja yläosan välillä. Varaajassa kun noita "reikiä" löytyy. Uskaltaisikohan tuon termostaatin säätää esim. 90 asteeseen kun jo nyt kuuluu melkoinen kohina kun aletaan lähennellä 70-75 astetta? Kuka osaa sanoa, millaisia pyörteitä ym. siellä sisällä tapahtuu? Mielestäni suunnittelijat eivät ole hallinneet virtausten dynamiikkaa. Nuo lämpötilat varmaan tasoittuisivat nopeammin, jos sekoitussventtiilillä laskisi koko taloon täysimääräisen kierron, mutta silloin yöaikaan patterit olisivat tulikuumat.
1 kWh = 1000 Wh = 1000 J/s x 3600 s = 3,6 MJ = 3600 kJsiis 1 kWh= 3600/4,19 kcal = 860 kcalja siis1 kcal = 0,001164 kWh1000 kcal = 1,1164 kWh2000 kcal = 2,2328 kWh
joten 12 kW teho lämmittää 2000 L varaajaa tunnissa 12/2,2328 eli 5,36 astetta.
Jos alkuperäinen kysyjä ikinä palaa tänne katsomaan, niin onko varaaja varmasti ylös asti täynnä vettä? Jos se ylempi mittari ei olekaan vedessä, vaan ilman ympäröimä, niin se lämpötila ei välttämättä nouse alempana lilluvan veden tasolle.
Kysyin mainitsemastasi lämminvaraajasta jonka ei tarvise olla täynnä vettä eli sen merkki ja malli?