Niin on onnettomasti päässyt käymään, että asumme pohjavesialueella ja jätevesijärjestelmä on uusittava. Minkälaiseen ratkaisuun muut ovat pohjavesialueellä päätyneet? Ainoat mahdolliset ovat kai umpisäiliö, jonka tyhjentäminen tulee ajan kanssa tosi kalliiksi, harmaiden ja mustien vesien erillinen käsittely, mikä saneeraus kohteessa ei kai ole mahdollista tai sitten vesi WC:stä luopuminen ja vain harmaiden vesien käsittely. Yksikään näistä ei tunnut kovin houkuttelevalta, mutta ei auta rimpuilla. Onko kellään kokemusta kompostoivien tai sähköllä toimivien vessojen toimivuudesta ja kustannuksista?
Oheinen teksti on kopioitu suoraan Paskalaki ohjelman käsikirjoituksesta.
Toivottavasti tästä on sinulle apua
Siirtymä Särkelän vessaan:
Särkelä: ”Ideana tässä on ylöspäin kupera palloventtiili, jossa on kumitiiviste. Siinä on nytten suurin piirtein pari desiä vettä. Käydään hädällä, aamulla yleensä samalla tulee virtsakin. Sen jälkeen kun on tarpeet tehty, siihen ei tarvitse lisätä vettä. Jos haluaa välttämättä lisätä vettä, se sujuu helposti täältä pedaalista, voidaan vähän lisätä, sen jälkeen painaa, ja homma on selvä”.
Siirtymä talon alle
Särkelä: ”… tätä putkea myöten ulosteet ja virtsa kulkeutuu sitten tähän takana olevaan, talon alla sijaitsevaan finnfoamilla eristettyyn umpisäiliöön. Tää on kooltaan 3 000 litraa ja tyhjennysväli tulee meidän kulutuksellamme noin kerran vuodessa.”
Juonto: Ympäristöasiantuntija Asko Särkelän 4-henkisen perheen käymälässä on alunperin matkailuautoihin ja veneisiin suunniteltu, vähän vettä käyttävä istuin. Se vie alle puoli litraa vettä käyttökertaa kohti. Saman verran kuluttavat myös junista ja lentokoneista tutut alipainekäymälät, jotka sopivat nekin asumiskäyttöön.
Särkelä: ”Normaali vesivessa käyttää 6-9 litraa/polkaisu vettä. Mä säästän tällä käymäläjätevesien määrää, pienennän sitä 1/20 osaan”.
Juonto: Pieni vedenkulutus mahdollistaa käymäläjätteen säilömisen umpisäiliöön ilman että sitä tarvitsee tyhjentää tuhkatiheään. Riittää kun loka-auto vie sisällön kunnalliseen puhdistamoon kerran vuodessa alle sadan euron hinnalla.
Särkelä: ”Laite on pelannut aivan täydellisesti, noin 5 vuotta ollu käytössä”.
Juonto: Tästä kuvasta näkyvät jätevesiasetuksen määräämät puhdistusvaatimukset. Käymäläjätteen eliminointi suljetussa järjestelmässä riittää jo käytännössä täyttämään ne. Ulosteet ja virtsa kun sisältävät jo lähes kaiken viemärivesien ravinteista ja haitta-aineista.
Käymälävesien erilliskäsittely antaa jo sellaisenaan paremman ja luotettavamman puhdistustuloksen kuin mikään muu järjestelmä. Pesuvesiin ei sen jälkeen kannata paljon ruutia tuhlata. (grafiikkaa)
Lisäksi puhdas wc-jäte sopii käsittelyn jälkeen hyvin kierrätettäväksi lannoitekäyttöön, koska teollisuuden päästöt eivät ole sitä saastuttaneet.
Ja mitä tehdä harmaille vesille ?
Särkelä: ”… vesi ei tule satojen litrojen pulsseina, kuten näissä pienpuhdistamoissa, vaan tälleen pikkuhiljaa liruttamalla biologisesti aktiiviseen maaperään, ja luonto pystyy kyllä sen jälkeen hoitamaan hommat, sen mikä tästä jäljellä enää on.”
Spiikki: Pesuvedet Särkelä puhdistaa pienessä harmaavesisuotimessa. Pesuvesien fosforipitoisuus on nykyisin hyvin pieni, sillä saippuat, shampoot ja käsitiskiaineet eivät nykyisin sisällä lainkaan fosforia, ja pyykkipulvereistakin fosfaatit piakkoin kielletään.
Särkelä: ”Tää on kaikista mun nähdäkseni melkein halvin ratkaisu, mitä voi olla, sekä hankinta että käyttökustannuksiltaan. Tämä pytty maksaa n. 400 E, normaali pytty maksaa varmaan 2-300 E, elikkä ei eroa siitä laisinkaan. Tommonen umpisäiliö maksaa 1 300 E ja sen asennuskulut ei oo juuri mitään. Sitten toi harmaavesijärjestelmä, sakokaivot ja tämmönen harmaavesisuodin, niin 2 000, yhteensä varmaan jotain 4 000 E. En tiedä päästäänkö millään muulla järjestelmällä halvempaan systeemiin”.
No kuulostaahan tuo aika halvalta muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Siinä on vaan edelleen tuo ongelma, että Wc vesille pitäisi olla oma viemäri mitä meillä ei ole. Tietysti kyllä kai sitä jotain rakentelee jo sillä rahalla, mikä tuossa säästyisi kalliimpiin vessoihin verrattuna. Tuota umpisäiliötäkään ei tarvitisi hankkia, kun vanha likakaivo tiivistämällä kuulemma kelpaa. Kunnan taholta ei meille kyllä harmaiden vesien käsittelyyn muuta keinoa kerrottu kuin tiivispohjainen maasuodatus tai umpisäiliö. Täytyy perehtyä lisää asiaan…