No johan on katteet kohdallaan, jos neuvot maksaa tonnin. Kysyhän nyt joltain muultakin. Sellaiselta, joka ei ole minkään valmisteen pakkomyyjä.
Älä nyt kumminkaan osta mitään kapistuksia ennen suunnitelmaa.
www.ymparisto.fi Haja-asutuksen jätevesineuvonta
Neuvontahankkeita Suomessa
Neuvontamateriaalia
Tiedotteita
Siinäpä se ongelma onkin, suunnittelija maksaa 1000 euro! piirtäisin suunnitelman itse kunhan tietäisin minkä järjestelmän aion hankkia.
Toppuuttelisin hiukan. Jos tietosi eivät riitä sinulle sopivan järjestelmän valintaan, niin ei siihen suunnitelmaankaan eväitä taida olla.
Suunnittelijaa tarvitset juuri siihen, että joku käy paikan päällä katsomassa realiteetit ja selvittämässä käytön asettamat vaatimukset, ja näiden perusteella valitsette kohteeseen sopivan vaihtoehdon. Sen takia suunnittelija ei saisi olla minkään merkin yksinmyyjä, kun sinne tarttis se systeemi valita ihan oikeasti puhtaalta pöydältä, eikä jonkun kytkykauppiaan mukaan.
Edelleenkin pidän tonnia kovana hintana suunnitelmastakin. Olkoonkin, että jos siitä löytyy kaikki aineisto, mitä laki edellyttää ja mitä koko elinkaaren aikana tarvitaan, ei kyse ole pelkästä piirtämisestä. Hyvässä suunnitelmassa on 15-20 sivua tavaraa, joista 2-4 sivua aanelosta suurempia. Pelkkiä piirtoharjoituksia kelpuuttaviakin viskaaleita löytyy, mutta rakentajalle niistä ei ole mitään hyötyä.
Taas on PuuhaPete aloittanut Perustuslain vastaisten ohjeitten jakamisen.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Jacob Södermanin mukaan puhdistusmenetelmä saa maksaa vain 1000,- euroa rikkomatta Perustuslakia.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/10117169
http://www.normiputki.fi/uutiset.html?a100=10
Ei perustuslaissa sanota paljonko putsarit saa maksaa
Ei Perustuslaissa myöskään lukenut, että jätevesiasetus olisi ollut laiton, silti Perustuslakivaliokunta totesi sen laittomaksi.
Perustuslakivaliokunta totesi myös, että se on laiton siksi, että kansalaiselta vaaditaan kohtuuttomia investointeja. Jacob Söderman Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana totesi kohtuullisen kustannuksen tarkoittavan 1000,- euroa.
Perustuslaki menee aina lain edelle eli lailla eikä asetuksella ei voida ohittaa kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia.
Jos Södermanin sanomaa tässä tulkitaan , niin eipä tuo sanonut että pelit saa maksaa tonnin
Kaverihan totesi että kustannuksien tulisi olla LÄHEMPÄNÄ tuhatta kuin kymmentätuhatta. Eli max.4999€
Ympäristövaliokunnan perustelumuistiossa todetaan kohtuullisen investoinnin hinnaksi 3000-4000 euroa, jonka pohjalta uusi jätevesilaki tehtiin.
Perustuslain mukaan joka tapauksessa kohtuuttomia investointeja ei viranomainen voi vaatia tehtäväksi. Mitä sillä kohtuullisella investoinnilla tarkoitetaan jää nähtäväksi.
No, tuossa naapurissa käynnissä tällainen työmaa: Vesihuoltolaitoksen vahvistetulla toiminta-alueella sijaitseva vanha ok-kiinteistö. Kaksi vanhaa vuotavaa sakokaivoa ja oma talousvesikaivo, jossa huonolaatuinen vesi. Rakennus korkeahkolla, kallioisella mäellä. Liittyy kunnalliseen vedenjakeluun ja viemäriverkkoon.
Kustannukset viemärin osalta, linjan pituus 100m, suunnilleen seuraavanlaiset:
Liittymämaksu 3000€, työt ja tarvikkeet luokkaa 6000€ hankalasta maaperästä ja maastosta johtuen.
Face:
"www.ymparisto.fi Haja-asutuksen jätevesineuvonta
Neuvontahankkeita Suomessa
Neuvontamateriaalia"
Tiedotteita"
Tuolta ympäristökeskuksen sivuilta löytyy tosiaan informaatiota. Usein tehdään varsinkin loma-asunnoille suotta aivan liian kalliita ratkaisuja. Yksinkertainen vesipumppuautomaatti, johon on liitetty vain suihku ja keittiön hana ja lavuaarin hana ei vaadi kalliita jätevesisysteemejä. Kivipesään imeytys riittää.
Vasta sitten kun tulee mukaan lämminvesivaraaja tai astianpesukone, tarvitaan jätevesiremontti. Mökillä lämpimän veden voi lämmittää esim. kiukaan lämminvesisäiliöllä tai vaikka kattilassa liedellä.
http://www.jatevesineuvonta.fi/kysymyksia/index.php
"
Kysymys 1: Olemme kesämökillä yhteensä pari kuukautta kesällä. Meillä on kompostikäymälä, vesi pumpataan järvestä saunaan ja keittiöön ja likavesi imeytetään maahan. Olen kuullut, että puhdistamoa ei tarvitse ostaa mökille, jossa on kantovesi, mutta pitääkö meille?
Vastaus 1: Ei tarvitse. Jätevesien määrä on vähäinen niin kauan kuin mökiltä puuttuu painevesi, johon on yhdistetty jokin laite, kuten lämminvesivaraaja tai pesukone. "
Mutta tässäkään tapauksessa, jossa remontti tulisi kyseeseen, Perustuslain mukaan viranomainen ei voi vaatia suurempaa investointia kuin mitä Ympäristövaliokunta on määritellyt kohtuullisen investoinnin rajaksi, eli 4000,- euroa ylitttäviä investointeja ei viranomainen voi vaatia.
Sykkeen höpinät voi jättää omaan arvoonsa.
Perustuslakivaliokunnan mukaan jätevesi-investointien tulee olla kohtuuhintaisia kiinteistön omistajille. Perustuslakivaliokunta nimenomaan kehoitti viranomaisia varovaisuuteen, ennen kuin Ympäristövaliokunta sai määriteltyä perustelumuistioon mitä perustuslain mukaisella kohtuullisella investoinnilla tarkoitetaan. Tämä kohtuullinen investointi minkä viranomainen voi edellyttää on maksimissaan tuo 4000,- euroa.
Jätevesilain vaikutus koskee myös vesiosuuskuntia sekä kunnan viemäriin liittymistä. Perustuslain mukaan myöskään niihin ei tarvitse liittyä, jos liittymisen kokonaiskustannus ylittää Perustuslaissa määritellyn kohtuullisen investoinnin rajan eli 4000,- euroa. Näin ollen Peten mainitseman talouden kustannukset huomioonottaen sen ei tarvitse liittyä kunnallistekniikkkaan.
Kerropas paerustuslain kohta ja pykälät tarkkoine lakiteksteineen asiaa koskien. Kun tunnet tuon noin hyvin.
Perustulakihan on täynnä erilaisia ihmisen perusoikeuksia suojaavia pykäliä. Eihän siellä ollut mitään mainintaa hajajätevesiasetuksestakaan, mutta silti sekin todettiin Perustuslain vastaiseksi nimenomaan kohtuuttomien kustannuksien takia.
Oleellista tässä on se, että Perustuslakivaliokunta on pyytänyt Ympäristövaliokuntaa määrittelemään tuon kohtuullisen investoinnin rajan, jotta uusi säädettävä jätevesilaki ei rikkoisi Perustuslakia.
Se miten lakia tulkitaan eli mitkä ovat sen taustat, riippuu valiokuntien perustelumuistioiden, mietintöjen ja muistioiden sisällöstä.
Investoinnin kohtuullisuudelle annettiin Perustuslakivaliokunnassa selvät rajat eli 1000-5000 euroa, jonka perusteella Ympäristövaliokunta päätyi määrittelemään kohtuullisen kustannuksen ylärajaksi 4000,- euroa.
Nämä löytyvät siis perustelumuistioista, mitkä toimivat lain tulkinnan taustamateriaalina.
Missä toi max.neljä tonnia mainitaan. En löytänyt kun muistioita, joissa puhutaan keskimääräisen kustannuksen olevan 3000-4000€. Myöhemmin muistiossa sanotaan kustannusten vaihteluväliksi 1000-10000€
Nyt pitäisi jonkun kansalaisen osoittaa kansalaistottelemattomuutta ja kieltäytyä liittymästä kunnan viemäriin vedoten Perustuslakivaliokunnan päätökseen kumota hajajätevesiasetus kohtuuttomien investointikustannusten vuoksi.
Viimekädessähän jokin hallintotuomioistuin tai alioikeus tulkitsee lakia lopullisesti eli sitä ennen voimme vain spekuloida kuinka paljon uusi jätevesilaki kohtuullisti jätevesijärjestelmän investoinnin kustannuksia vanhaan hajajätevesiasetukseen verrattuna.
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/17.htx?id=3886
Nythän on käytettävissä vain Södermanin tulkinta "lähempänä 1000 euroa" ja Ympäristövaliokunnan 4000 euroa. Ympäristövaliokunnan jäsen Kimmo Tiilikainen ilmoitti kohtuullistamisen tarkoittavan saneerattaessa vanhaa järjestelmää 200-300 euroa eli vesivanerin asennusta toiseen sakokaivoon.
Ei tuolla kyllä mitään maksimihintaa ole mainittu. Todetaan vain että uuden lain mukaiset systeemit maksaisivat KESKIMÄÄRIN 3000€-4000€.
Oheisena tutkimustuloksia mitä se jätevesi tosiasiassa sisältää.
Asetuksessa ei puututa millään lailla “paskasekottamon” poistoputkesta ulostuleviin patogeeneihin ja ulosteperäisiin bakteereihin.
Mikäli joku haluaa näitä levitellä omaan pihaansa niin siitä vaan, mutta kannattaa miettiä onko järkevää pilata omaa asuinympäristöään.
Loppuraportti:
SATUNNAISPÄÄSTÖJEN HAVINNOINTI AUTOMAATTISELLA VEDEN LAADUN ANTURILLA, POTENTIAALINEN VELVOITETARKKAILUMENETELMÄ
AUTOMAATTINEN VEDEN LAADUN SEURANTA TAAJAN HAJA-ASUTUKSEN JÄTEVESIEN KUORMITTAMASSA OJASSA
A. Särkelä, P. Valkama, K. Lahti ja N. Mielikäinen, 2011
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi
- JOHDANTO
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry on menestyksekkäästi tutkimuksissaan hyödyntänyt automaattisia veden laadun mittausantureita vuodesta 2005 lähtien. Automaattista veden laadun seurantaa on tähän mennessä käytetty lähinnä peltoviljelyn ravinne- ja kiintoainekuormituksen selvittämiseen.
Anturimittausten avulla on myös havaittu yllättävän usein tapahtuvia pitkien siirtolinjojen pumppaamojen ohijuoksutuksia. Sähkönjohtavuuden nousu ja happipitoisuuden lasku ilman sameushuippua ovat osoittaneet nämä jätevesipäästöt (Valkama ym., 2007). Ohijuoksutukset on todennettu samaan aikaan otettujen vesinäytteiden perusteella; näytteet ovat ilmentäneet selvää ihmisperäistä jätevesikuormitusta mm. korkeiden ravinnepitoisuuksien ja ulosteperäisten bakteerien perusteella.
Syksyllä 2009 vesiensuojeluyhdistyksen vesinäytteenotoissa havaittiin erittäin korkeita ammoniumtyppi- ja fosfaattifosforipitoisuuksia Valkjärveen laskevassa ojassa. Asian selvittämiseksi suoritettiin ojalla kahden ja seitsemän vuorokauden mittaiset intensiiviseurannat automaattianturilla, joka mittasi veden happipitoisuutta viiden minuutin välein. Tutkimuksessa havaittiin pitoisuuksien vaihtelevan hyvin voimakkaasti. Intensiiviseurantojen aikana havaittiin hyvin alhaisia happipitoisuuksia (alle 2 mg/l). Korkeiden ravinnepitoisuuksien ja alhaisten happipitoisuuksien arveltiin aiheutuneen ojan yläjuoksulla sijaitsevan karjatilan maitohuoneiden pesuvesien ja/tai haja-asutuksen jätevesikuormituksesta.
Tiiviillä haja-asutusalueilla on erilaisia haja-asutuksen jätevesiasetuksen (VN asetus 542/2003) mukaisia kiinteistökohtaisia jäteveden puhdistusjärjestelmiä, joiden puhdistustulosten on useissa tutkimuksissa todettu olevan ajoittain hyvinkin huonoja (mm. alueellisten vesiensuojeluyhdistysten tutkimukset) ja ne voivat siten kuormittaa laskuojia ja puroja.
Hankkeen tavoitteena oli selvittää kiinteistökohtaisten jätevesien vaikutusta ojan veden laatuun ja jätevesien mahdollisia uhkia joen kalastolle ja muulle eliöstölle.
- AINEISTO JA MENETELMÄT
Tässä hankkeessa automaattinen veden laadun mitta-anturi (YSI 600 optisella happianturilla) sijoitettiin syyskesällä 2010 kahden erillisen viikon (17.8. - 25.8.2010 ja 6.9. - 13.9.2010) ajaksi taajaan asutun alueen läpi virtaavaan ojaan (kuva 1). Tutkimusjaksoa edelsi hyvin lämmin ja kuiva kesä. Ojan valuma-alueella (noin 22 ha) sijaitsee noin 60 kiinteistöä. Kiinteistöjen jätevesijärjestelmät kartoitettiin hankkeen yhteydessä alueen talouksille lähetettyjen kyselylomakkeiden avulla. Ojan valuma-alueella sijaitsee ainakin 4 panospuhdistamoa ja lukuisa joukko eritasoisia maaperäkäsittelyjä, imeytys- ja maasuodatuskenttiä, joissa käsitellään kiinteistön kaikki jätevedet tai vain harmaat vedet ja joissa käymälävedet johdetaan umpisäiliöön. Tutkimusojaan kiinteistökohtaiset jätevedet kulkeutuvat lukuisten pienempien sivuhaarojen kautta. Pääuoman varren kiinteistöt purkavat käsitellyt jätevetensä suoraan ojaan.
Anturille kaivettiin ojaan pieni syvennys siten, ettei anturi joudu kuiville vähäisenkään virtaaman aikana (kuva 2). Anturi mittasi 10 minuutin välein veden sähkönjohtavuutta, lämpötilaa, sameutta ja happipitoisuutta. Jälkimmäisen tutkimusviikon aikana anturi mittasi myös veden korkeutta erillisen paineanturin (Keller 6) avulla. Anturi asennettiin ojaan noin 30 * 30 cm betonilaattaan kiinnitettyihin kannakkeisiin siten, että mittausanturi oli noin 15 cm pohjan yläpuolella ja noin 5 cm veden pinnan alapuolella. Toisella näytteenottoviikolla oli käytössä myös automaattinen näytteenotin (ISCO), joka voitiin säätää ottamaan vesinäytteitä veden laadun eri muuttujille annettujen raja-arvojen mukaan (kuva 2). Anturimittausten ohella ojasta otettiin vesinäytteitä laboratoriossa analysoitaviksi. Näytteistä analysoitiin mm. sameus, sähkönjohtavuus, happipitoisuus, ravinteet ja ulosteperäiset bakteerit. Kahden tutkimusjakson aikana ojasta otettiin kaikkiaan kuusi vesinäytettä, ensimmäisen tutkimusjakson aikana neljä ja toisen kaksi. Näytteet analysoitiin Helsingissä sijaitsevassa MetropoliLab -laboratoriossa.
Hankkeelle saatiin rahoitusta Uudenmaan TE-keskuksen kalatalousyksikön kalastuksenhoitovaroista. Anturit vuokrattiin Luode Consulting Oy:tä. Tutkimusjakson aikaiset vuorokausisadannat saatiin Ilmatieteen laitoksen Nurmijärven Röykän ja Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintopaikoilta. Vertailuaineistona käytettiin Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen käynnissä olevia haja-asutuksen jätevesiin ja peltojen ravinnekuormitukseen liittyvien hankkeiden tuloksia.
- TULOKSET
3.1. Ensimmäinen tutkimusjakso 17.8. – 25.8.2010
Automaattinen veden laadun mitta-anturi asennettiin tutkimusojaan 17.8.2010. Veden virtaama ojassa anturin asennuksen aikaan oli hyvin pieni (noin 0,1 l/s), mutta virtaama kasvoi 17. – 18.8. yön sateen seurauksena 2,5 l/s. Yön sade (kuva 5) nosti veden happipitoisuuden ja laimensi sähkönjohtavuuden hyvin nopeasti. Kuvissa 3 ja 4 on esitetty automaattiseurannan tulokset 17 - 25.8.2010.
Viikon aikana havaittiin kuusi veden sähkönjohtavuuden selkeää huippua (kuva 3), jotka ajoittuivat pääosin yöaikaan. Sähkönjohtavuuden huippuja edelsi ojaveden alhainen happipitoisuus. Sähkönjohtavuuden noustessa myös veden happipitoisuus nousi nopeasti, mutta lyhytaikaisesti.
Tutkimusviikon 5 eri sadetapahtumaa aiheuttivat puolestaan veden happipitoisuuden ja sameuden jyrkän nousun (kuvat 3 ja 4). Samalla sähkönjohtavuus laski jyrkästi laimenemisen seurauksena (kuva 3).
Ojaveden laatumuutokset olivat hyvin nopeita ja melko lyhytaikaisia. Tosin 22.8.2010 ojan vesi oli kuuden tunnin ajan hapetonta. Viikon aikana ojasta otettiin neljä vesinäytettä (kuva 3). Vesinäytteiden analyysitulokset on esitetty taulukossa 1. Ojan veden havaittiin olevan erittäin ravinteikasta ja sisältävän runsaasti ulosteperäisiä bakteereja. Ulosteperäisten bakteerien pitoisuudet olivat selkeästi yli uimavesille asetettujen raja-arvojen. Myös laboratoriotuloksissa oli havaittavissa veden laadun suuri vaihtelu.
18.8. klo 10:10 20.8. klo 8:10 23.8. klo 23:30 25.8. klo 10:50
Analyysi Tulos Tulos Tulos Tulos
Escherichia coli (mpn/ 100 ml) 1 600 12 000 1 600 1 400
Enterokokit (pmy/ 100 ml) 16 000 900 1 300 5 300
Sameus (FNU) 900 65 69 190
Sähkönjohtavuus (µS/m) 201 476 319 156
Happi (mg/l) 6,3 6,0 6,4 8,5
Ammoniumtyppi, NH4-N (µg/l) 3 200 5 400 4 100 670
Kokonaistyppi (µg/l) 9 000 16 000 8 400 3 500
Fosfaattifosfori PO4-P (µg/l) 1 200 2 000 1 100 410
Kokonaisfosfori (µg/l) 1 600 2 300 1 200 550
Virtaama, l/s 2,5 1 0,1 3,5
3.2. Toinen tutkimusjakso 6.9. – 13.9.2010
Automaattinen veden laadun mitta-anturi asennettiin uudelleen tutkimusojaan 6.9. hellävaroin välttäen veden samentumista. Tuolloin ojan virtaama oli hyvin pieni, vain noin 0,1 l/s. Pinnankorkeusanturin lähtötaso oli 0,056 m, eli paineanturi oli 5,6 cm veden pinnan alapuolella. Jakson aikana satoi vasta lauantain 11.9 vastaisena yönä ja edelleen viikonlopun 12. - 13.9. aikana ajoittain, mikä nosti veden pinnankorkeuden (kuvat 6 ja 7).
Myös toisen tutkimusviikon aikana sähkönjohtavuudessa oli havaittavissa kuusi huippua (kuva 8), jotka ajoittuivat pääosin iltaan tai yöhön. Samalla veden pinnankorkeus nousi äkisti ja lyhytaikaisesti (kuva 7). Kaikkien sähkönjohtavuuspiikkien jälkeen seurasi aina selkeä happipitoisuuden lasku (kuva 8).
Torstaina 9.9. klo 11:30 automaattinen näytteenotin antoi hälytyksen (576 µS/cm) ja näytteenotin otti vesinäytteen. Klo 12:10 ojasta otettiin toinen vesinäyte (kuvat 8 ja 9). Näytteiden ravinnepitoisuudet olivat erittäin korkeita ja ne sisälsivät erittäin runsaasti ulosteperäisiä bakteereja (taulukko 2).
Taulukko 2. Toisen tutkimusviikon analyysitulokset ja ojaveden virtaama
9.9. klo 11:30 9.9. klo 12:10
Analyysi Tulos Tulos
Escherichia coli (mpn/ 100 ml) 6 900 27 000
Enterokokit (pmy/ 100 ml) 2 100 2 100
Sameus (FNU) 75 210
Sähkönjohtavuus (µS/m) 778 685
Happi (mg/l) 7,7 6,5
Ammoniumtyppi, NH4-N (µg/l) 1 900 9 700
Kokonaistyppi (µg/l) 52 000 39 000
Fosfaattifosfori PO4-P (µg/l) 3 600 3 200
Kokonaisfosfori (µg/l) 4 800 4 200
Virtaama, l/s 0,5 0,5
4 TULOSTEN TARKASTELU
4.1. Jätevesipäästöt heikensivät ojaveden laadun tutkimusjaksojen aikaan
Molempien tutkimusjaksojen aikana havaitut hyvin nopeat päivittäiset sähkönjohtavuuden piikit yhdessä laboratorioanalyysien tulosten kanssa ilmentävät selkeästi suoraa jätevesikuormitusta ojaan. Vesinäytteet osoittivat tutkimusojan veden olevan erittäin ravinteikasta ja siinä oli hyvin runsaasti ulosteperäisiä bakteereja. Ensimmäisellä tutkimusviikolla emme onnistuneet näytteenotossa toivotulla tavalla, sillä näytteitä ei saatu korkeimpien sähkönjohtavuushuippujen aikaan. Lisäksi sadetapahtumat ”sotkivat” osin tuloksia. Sen sijaan toisella tutkimusviikolla automaattisen näytteenottimen ja langattoman hälytysjärjestelmän ansiosta osuimme näytteenotoissamme korkeimpaan kuormitushuippuun. Tuolloin veden ammoniumtyppipitoisuus oli 9,7 mg/l, kokonaistyppipitoisuus 39 mg/l, fosfaattifosforipitoisuus 3,2 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus 4,2 mg/l sekä E. coli -pitoisuus 27 000 mpn/100 ml. E. colien ja enterokokkien suhteen, joka oli näiden jätevesipäästöjen aikana hyvin korkea, perustella voidaan olettaa kuormituksen olleen tuoretta ihmisperäistä ulostekuormitusta.
Sateesta riippumattomat sähkönjohtavuuden hyvin nopeat piikit yhdessä veden korkeuden nopean nousun sekä laboratorioanalyysien tulosten kanssa osoittavat selkeästi, että ojaan tuli ”äkkinäisiä jätevedenpurkauksia” panospuhdistamoista. Jätevesipäästöt ajoittuvat pääosin keskiyölle. Tutkimusalueella sijaitsee ainakin neljä kiinteistökohtaista panospuhdistamoa, joista lähimmän purkupaikka sijaitsee noin 50 metriä ylävirtaan anturista. Muutokset olivat hyvin nopeita. Mm. veden sähkönjohtavuus nousi kahden tunnin aikana peräti 400 µS/cm. Korkeimmillaan sähkönjohtavuuden huiput olivat vajaat 900 µS/cm. Vertailun vuoksi tulevan kiinteistökohtaisen jäteveden sähkönjohtavuus on keskimäärin noin 1000 µS/cm. Joen näytteenottopisteen, joka sijaitsee kunnallisen jätevesipuhdistamon alapuolella ja johon tutkimusoja laskee, sähkönjohtavuus oli tutkimusjakson aikaan luokkaa 250 µS/cm.
Erilaiset panospuhdistamot käsittelevät nimensä mukaisesti jäteveden panoksittain. Näiden jätevesipanosten koko vaihtelee 170 – 500 litraan puhdistamotyypistä riippuen. Tutkimustulosten perusteella voidaan myös selkeästi havaita, että viikonloppuna alueen kiinteistöjen asukkaat ovat olleet kotona ja talousveden käyttö on siten ollut runsaampaa. Viikonlopun aikana jätevesipanoksia havaittiin jopa kaksi päivässä.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen toisessa, lähellä tutkimuskohdetta olevassa, kooltaan samansuuruisen pelto-ojan seurantapisteessä ei tämän tutkimuksen kaltaisia veden laadun muutoksia ollut havaittavissa (kuva 10). Sameus oli suurimmillaan noin 40 FTU:ta ja sähkönjohtavuus korkeimmillaan vajaat 300 µS/cm. Kyseinen sähkönjohtavuuspiikki aiheutui luultavasti ko. ojan valuma-alueelle levitetystä kipsistä, joka liukeni ojaan sateen mukana salaojien kautta (suullinen tiedonanto, Pasi Valkama).
Kuva 10. Peltovaltaisen ojan veden sameus ja sähkönjohtavuus tutkimusajankohtana.
Panospuhdistamoista käsitelty jätevesi purkautuu jopa useiden satojen litrojen pulsseina useimmiten noin kerran päivässä eri pienpuhdistamoiden panoskoosta ja vedenkäytöstä riippuen. Vantaanjoen ja Helsingin seudun lukuisten tutkimusten mukaan nämä panospuhdistamoissa ”puhdistetut” jätevedet toimiessaankin sisältävät huomattavan suuria ravinne-, E. coli (jopa 200 000 mpy/100 ml) - ja pelkistyneiden typpiyhdisteiden –pitoisuuksia (Särkelä ja Lahti, julkaisematon). Anturitutkimuksessamme keskiyöhön sekä arkipäivien keskipäiviin sijoittuvat hyvin äkkinäiset veden laadun vaihtelut osoittavat näiden jätevesien purkautuvan panoksittain, ei normaaleina veden käytön huippuajankohtina aamulla, alkuillasta ja illalla.
Sähkönjohtavuushuippujen jälkeen ojavedessä havaitut jopa useiden tuntien mittaiset täysin hapettomat jaksot ovat mitä ilmeisimmin seurausta pelkistyneiden typpiyhdisteiden hapenkulutuksesta. Haja-asutuksen jätevesiasetuksen velvoitteet täyttäessäänkin panospuhdistamoista purkautuu jopa 70 mg/l ammoniumtyppeä, joka aiheuttaa yli 300 mg/l hapenkulutuksen (kuva 11) (Särkelä ja Lahti, julkaisematon).
Kuva 11. Ammoniumtypen vaikutus hapenkulutukseen. Sininen viiva kuvaa vesiensuojeluyhdistyksen tutkimusaineistoon sovitettua lineaarista korrelaatiota. Punainen viiva kuvaa teoreettista ammoniumin hapenkulutusta. Tätä pelkistyneiden typpiyhdisteiden hapenkulutusta haja-asutuksen jätevesiasetus ei ota lainkaan huomioon.
4.2. Sadevesien aiheuttamat vaikutukset ojan veden laatuun
Ensimmäisellä tutkimusviikolla havaittiin viisi hyvin selkeää sateiden aiheuttamaa veden laadun äkillistä muutosta. Sateiden jälkeen veden sameus ja happipitoisuus nousivat hyvin nopeasti. Sen sijaan sähkönjohtavuus laski nopeasti laimenemisen seurauksena. Ensimmäisellä tutkimusjaksolla erityisesti sameus oli sateiden jälkeen hyvin korkea, suurimmillaan jopa 1 200 NTU:ta. Tuolloin satoi rankemmin ja hyvin pitkän kuivan, lämpimän kauden jälkeen maaperällä ei ollut kykyä imeä nopeasti satanutta vettä ja suurin osa valunnasta tapahtui näin pintavaluntana. Toisen tutkimusviikon aikana ei juuri satanut ja siten ojaveden sameudet olivat korkeimmillaankin (noin 250 NTU) huomattavasti alhaisempia. Vesi suotautui enemmän maaperän lävitse, eikä siten aiheuttanut niin korkeita sameushuippuja.
Sateiden aikaan otetuissa vesinäytteissä havaittiin erittäin korkeita ravinnepitoisuuksia ja ulosteperäisten bakteerien pitoisuuksia. E. colien ja enterokokkien suhteen, joka oli sateiden aikana alhainen, perusteella voidaan olettaa kuormituksen tulleen osin ojan pohjalle sedimentoituneesta, veden liikkeelle saamasta vanhasta ulostekuormituksesta ja osin eläinten aiheuttamasta kuormituksesta.
4.3. Vaikutukset ojan kalaston ja muun eliöstön elinolosuhteille
Vantaanjoen valuma-alueen pienvedet ovat otollisia vaelluskalojen kutualueita. Alueen kalatalousviranomaiset ja erilaiset yhdistykset ovat tehneet runsaasti töitä lohikalojen palauttamiseksi alueen pienvesiin; vaellusesteitä on poistettu, kalateitä rakennettu ja kutusoraikkoja kunnostettu.
Asumisessa muodostuvat jätevedet sisältävät erittäin runsaasti ravinteita, orgaanista happea kuluttavaa ainetta ja suolistobakteereita. Fosforia on puhdistamattomassa jätevedessä yli tuhatkertainen ja typpeä yli satakertainen pitoisuus luonnontilaisiin oja- ja järvivesiin verrattuna. Orgaaninen aines yhdessä jätevesien sisältämän ammoniumtypen kanssa kuluttaa happea. Jos laimeneminen on heikkoa, pienet ojat ja purot saattavat mennä hapettomiksi, kuten tutkimusojassa havaittiin. Myös jätevesien aiheuttama hygieeninen likaantuminen on merkittävää.
Perustuslakivaliokunta on tulkinnut perustuslakia ja todennut jätevesiasetuksen laittomaksi kohtuuttomien investointien takia kiinteistöä kohden. Täytyy muistaa myös että perustuslaki on kaikkien lakien yläpuolella. Kun Perustuslakivaliokunta on määritellyt kohtuullisuuden rajat, niin niihin on nojattava niin kauan kun ei ole tuomioistuimen tai oikeuden päätöstä ennakkotapaukseksi.
Täysin selvää on että yli 5000 euron investoinnit kiinteistöä kohden ovat perustuslain mukaan kohtuuttomia.
Epäselvää on vain kumpaa pitäisi uskoa kohtuuttoman investoinnin osalta, Södermanin 1000,- euroa vai Ympäristövaliokunnan 4000,- euroa ?