Jätevesiviemärin toiminta

Meillä on 2004 rakennettu okt haja-asutusalueella. Jätevesijärjestelmä on 2-linjainen, eli harmaat vedet imeytyskenttään ja wc- vedet umpisäiliöön. Kysymys:

Viemärin toiminta askarruttaa. Käytettäessä kauempaa wc:tä, joka on n. 18 metrin päässä umpisäiliöstä, olen seurannut viemärin tyhjenemistä umpisäiliön kannen kautta. Onko tavanomaista, että viemäri tyhjenee hiljaa liruttamalla. Tuo vesimäärä pöntöstä on tietysti aika pieni. Pöntössä ei ole kuin yksi huuhtelutoiminto. Kun wc:n vetää kaksi- kolme kertaa, pärskähtää vasta kunnolla. Eli onko niin, ettei viemäri tyhjene kerralla vaan vaatii suurempaa vesimäärää?

Lähempi wc, joka on 7 metrin päässä, käytettäessä tyhjenee putkisto kerralla ja tehokkaammin.

Onko tietoa/ kokemusta?

Siltähän tuo äkkiäajateltuna vaikuttaa , että jossain kohti ei ole kaatoa tarpeeksi ! Pienempi vesimäärä  jää sinne  “tasamaalle”  ehkäpä pikkusen ylämäkeenkin liruttelemaan. Saattaa ajanmittaan aiheuttaa tukkeumia, jos sinne isompia jätöksiä alkaa kasaantumaan. Sinne pitäisi työntää kamera, niin näkee, jos on lätäköitä…! Miten sitten lienee “helposti” korjattavissa ?

7- 18m:n matkalla kaato on pienempi, mutta riittävä, jos sen hetkinen tavara tulee. Jos edellinen, niin silloin huolestuttavampi. ruosu jo valottikin sitä.
Senhän pystynee testaamaan siten, että “pudistaa useammalla vedellä” Sitten seuraava tavaran kera ja katsoopi mitä tulee.  

Kun  kyseessä on pelkkien WC pyttyjen viemäröinti, ei tulvimisen vaaraa lattiakaivoista ole. Kyllä se tavara sieltä aikanaan tulee kun ei muuallekaan pääse. Tukkeutuminen on muoviputkissa aika epätodennäköistä vaikka pientä perskaatoa välillä olisikin. Viemärin kuvaaminen tietysti antaisi lisävalaistusta tilanteesta.

Ongelma ratkaistu. Ulkona oleva osuus kaivettu esille ja siellä oli n. 3 cm notkahdus. Eli putki on aika pinnassa umpisäiliön takia ja oli loppumatkalta eristämätön. Routa oli käsitellyt maata ja putken asento oli muuttunut. Eli nyt kunnon styrox- eristys ja varmuudeksi saattokaapeli. Eli kaadot kannattaa tehdä tarkasti. Talon alla luulisi pysyvän sellaisenaan mutta ulkona kaivetaan syvään tai eristetään hyvin. Kiitos osallistujille!

No niin…! Vaihda nyt se pytty vielä uudempaan, jos kerran ei ole kuin yksi huuhtelu…! Ei tarvitse aina sitä pikkutarvetta sillä suurella vesimäärällä huuhdella; säiliön tyhjennysvälit ehkä pitenee huomattavasti ? Minä ainakin näkisin siinä jonkunlaista taloudellisuutta !

110 mm viemäriputken normaali minimikaato on vain 1%.  Tuolla kaadolla viemäri toimii vielä yleensä aivan moitteetta.  Mutta  ns. vähävetisiä, eli  vain 4 dm3 huuhtelulla käytettäviä wc-istuimia asennettaessa on viemärin kaatona kuitenkin käytettävä vähintään 2%  (= määräys: D1).  Onkohan LV-urakoitsijanne muistanut / (tai edes tiennyt)  ottaa huomioon tuon määräyksen vaatimuksen.  Ellei, niin kyseessä on asennusvirhe.  Tai sitten hän ei ole tiennyt, että kiinteistöön asennetaan pelkästään pientä huuhteluvesimäärää käyttävät wc-istuimet.  Mitä kiinteistönne LV-työselityksessä asiasta kerrotaan?  Thäh, - eikö teillä siis muka ole edes LV-työselitystäkään?

Missä nuo määräykset ja %:t ovat D1:ssä mainittu? Ennen vanhaan ne %:t olivat aamuisin vielä putkimiehen pullossa, mutta iltasella ei enää sielläkään. Tuskinpa kuitenkaan enää nykyisin - ainakaan niin usein. 

Piirustukset ja muut suunnitelmat selityksineen eivät kerro totuutta, vaan se on faktaa miten se homma on tehty todellisuudessa. Työselitykset ovat usein täyttä satua ja satuilua, jotta byrokratia täytettäisiin. Byrokratialla ja realismilla ei välttämättä ole mitään yhteyttä. Jaa-a! Onpa! Harhautus! Jes!

Kysyjälle: Eiköhän se viemäri toimi ainakin tyydyttävästi, mutta enpä ottaisi kovin suuria paineita. Jos olet korjannut sen notkelman, niin eipä sinne kerääntymisiä jää. Noin pitkällä matkalla olisi syytä olla tarkastusputki, vaikka määräykset eivät sitä vaadikaan. Olikohan rajana 20 jm !?
Kuten aikaisemmin olen maininnut, niin se putki on helposti omin neuvoin edullisesti kuvattavissakin.