Minäkin teen tyhmäm kysymyksen. Miten jätevesilaitosten liete käsitellään? Ainakin aiemmin se tehtiin niin, että kuiva-aines erotettiin ja frakmentit käsiteltiin sitten edelleen. Kuiva-aineksen käsittelynä oli kompostointi. Tämä kuiva-aines sisälsi tietysti ne samat tavalliset patogeenit - joita vastaan meillä on vastustuskyky, ja jotka ovat myös välttämättömiä meidän immuniteettimme kehitykselle- myös esim. sairaaloista tulevat vähemmän toivottavat patogeenit. Kompostoitunut aines käytettiin sitten edelleen mm. maanparannusaineena kaupunkien viherrakentamisessa ja myös meluvalleissa ym. Maanviljelijäthän tätä eivät onneksi ole pelloilleen kelpuuttaneet.
Toinen tyhmä kysymys. Miten tuo kotikompostorin tavara, jota ei levitellä maailman turuille voi olla niin paljon vaarallisempaa ihmiskunnalle kuin suurten puhdistamoiden käsittelemätön aines? Olemmehan joka vuosi kuulleet puhdistamoiden seisokeista meillä Suomessa, jolloin puhdistamaton viemärijäte -sisälten myös sairaalapäästöt- on jouduttu päästämään suoraan jokeen, järveen tai mereen. Tästä ei kuulemma ole aiheutunut haittaa tai vaaraa ympäristölle tai ihmisille, vaikka seisokki on voinut olla useita päiviä kestävä.
Yksi esimerkki menetelmä nykyisen lainsäädännön mukaisesta kunnan puhdistamolietteen käsittelystä vaiheittain:
1. fermentointi
2. terminen käsittely
3. kompostointi
4. lopulta aine viherrakentamiseen
Kukaan ei ole väittänyt, että kotitaloudessa syntyvä liete olisi kunnan lietettä vaarallisempaa. Ihmisellä ei valitettasti ole 100 %:sta immuniteettisuojaa. Immunologian osalta osaamiseni loppuu kylläkin tähän.
Kunnan putsareille tulee myös teollisuusjätevedet, jolloin niiden ongelmana on myös raskasmetallit. jolloin viljelykäytössä lietteestä voisi siirtyä päänpehmentäjiä kuten esim. kadmiumia.
Tää keskustelu kompostoinnista on vain hyvä osoitus siitä, kuinka vähän ihmisille on jaettu tietoa sen riskeistä. Ennenvanhaan WC:t oli lantalan yläpuolella, josta paska siirtyi tyylikkäästi pellolle, eikä sitä levitelty käsin pitkin mökin seinustoja, niinkuin nykyään rouvat pienillä kesämökkitonteilla sotkevat lietesäkkejä kukkapenkkeihinsä. Eräs laitevalmistaja joskus kotisivuillaan jopa kehoitti menettelemään näin.
Komposti WC:n tyhjentäminen sisätiloissa eteisen nurkassa on sekin varsinaista käsipelin puljaamista. Jos liete on täydellisesti kompostoitunut niin sen käsitteleminen ei toki ole niin vaarallista kuin mitä esim. joidenkin laitevalmistajien lietesäkkien käsitteleminen on, koska lietesäkkihän on pelkkää bakteeria.
Jos kuivaliete (komposti WC) kompostoidaan oikein, se ei ole riski, mutta sen oikein tekeminen kotioloissa on jopa vaikeampaa kuin panosputsarin ylläpito. Märkälietettä (sakokaivo- ja panospuhdistamolietteet) ei kannata edes yrittää.
.
Kuivakäymäläähän ei ole mikään pakko tyhjentää sisätiloihin, tyhjennyksen voi hoitaa myös ulkokautta tai lähes ulkokautta (kompostiosuushan on oltava lämpimässä suurimmassa osassa noita sisäkäyttöisiä kompostikäymälöitä). jos sisätiloihin suunnittelee komposti/kuivakäymälän, niin suunnitteluvaiheessa pystyy ottamaan huomioon myös huollon vaatiman tilan (ei esimerkiksi tee käymälää yläkertaan ja tyhjennystä hoideta sisärappusia pitkin raahaamalla…)
Biolanin kompostoreissa on ollut lämpötilaongelmia, omassa käytössä sitä ei ole (se on epäkäytännöllinen meidän tarpeisiimme), mutta esimerkiksi molemmilla puolilla appivanhempia se on, ja molemmilla on sama ongelma - lämpöä ei meinaa saada ylös millään, liian kosteaa tai liian tiivistä. Siinä näkee hyvin sen ongelman, mitä tulee vastaan ulosteperäisen jätteen kompostoinnissa, olosuhteiden pitää olla hallitut ja vakiot, että kompostoituminen on riittävää. Tällaisessa huussikompostissa voi olla myös eläinten jätöksiä (kissat, kanit jne) joiden suoliston bakteeri/alkueläinkanta on erilainen ihmiseen verrattuna. Toisaalta monen kunnan jätehuolto-ohjeissa ohjeistetaan laittamaan kissanhiekka ja jätökset lämpökompostoriin…
Kalkkistabilointi kaivolietteen käsittelynä onnistuu sako-ja umpikaivoissa.
Numero6
Siis mikä laki sallii, mikset vastaa suoraan kysymykseen ?? Siis kehoitat kuluttajia pumppaamaan noin 3000 L vuodessa kalkkistabiloitua märkälietettä takapihalle ???
Kerro sen kunnan ympäristösihteerin puhelinnumero, jolta tämän luvan olet saanut, niin tarkistetaan onko sillä kaikki kotona.
Voisitko vielä kuvailla tarkemmin miten käytännössä olet tämän kalkkistabiloinnin hoitanut.
Numero6
Hajajätevesiasetus 542/2003
9 §
Jätevesijärjestelmän käyttö ja huolto
- lainsäädäntö tuntuu olevan yksiselitteinen, märkäliete on toimitettava tontilta pois, jos minä olisin numero 6, niin lopettaisin asialla spekuloimisen
Ainutlaatuinen lietteenkeruujärjestelmä -säästöä käyttökustannuksissa
WehoPuts 5 ja 10 on varustettu omalla lietteenkeruujärjestelmällä, joka tekee loka-autotyhjennykset tarpeettomiksi ja vähentää puhdistamon käyttökustannuksia.
Ylijäämäliete siirtyy puhdistamossa olevaan lietepussiin, joka voidaan jälkikompostoida kotipihalla muun kompostoinnin yhteydessä.
Kannustetaanko tässä esitteessä käyttäjää rikolliseen toimintaan?
Mikä laki kieltää jätevesikaivon lietteen oikea oppisen konpostoinnin haja-asutusalueella jos tarkoitukseen on haettu lupa ja kunnan ympäristöviranomainen sen hyväksyy.
Toinen asia on tietysti se, että tarvitaan tieto-taitoa ja varallisuutta ko.toimintaan. Saattaa maalla näitäkin ominaisuuksia vielä hiipuvassa määrin olla. Eduskunnassakin syksyllä asiaa jauhettaneen…
Minulle oli uutta, että kunnat kuumentavat jätevedet (ilmeisesti sekä kiinteä- että neste osion, koska molemmat sisältävät yhtä paljon patogeeneja) J----7 kertomaan yli 80 asteeseen, jossa patogeenit tuhoutuvat. En enää tämän jälkeen ihmettele korkeaa jätevesimaksua, sillä kyllä tuo haukkaa energiaa aika tavalla, enkä ole edes kuulluut, että missään tuota massan jäähtyessä vapautuvaa energiaa hyödynnettäisiin.
Lietettä hävitetään myös polttamalla. Fermentoinnissa energia nimenomaan otetaan talteen, jota puolestaan voidaan käyttää termisen käsittelyn energianlähteenä. Yleensä nestefraktio palautetaan ruuvin jälkeen aktiivilieteprosessiin.
Numero6
Onko sinulla tiedossa esimerkkiä, jossa kunta olisi myöntänyt ympäristöluvan yksittäiselle taloudelle märkälietteen käsittelyyn??
Lietettä kyllä hävitetään myös polttamalla, mutta ei tietääkseni mitenkään yleisesti kunnallisissa laitoksissa.
Miten tuo lämpö otetaan fermetoinnissa talteen? Siinähän kuitenkin liikutaan suht alhaisissa lämpötiloissa verrattuna kertomaasi 80 asteeseen. Lämpöpumppu tietysti olisi mahdollinen, mutta silloinkin pitää olla tarkkana, ettei lietteen lämpötila laske fermetoinnin aikana liian alas, jolloin itse prosessi saattaa pysähtyä. Myös, jos lämpötila putoaa liian alas -vaikka prosessi toimisikin, tarvitaan lisää energiaa, jotta lämpötila taas nousisi tuonne 80 asteeseen. Lisäenergiaa tarvitaan joka tapauksessa aika tavalla, jotta päästäisiin riittävän korkeisiin lämpötiloihin.
Näin maallikkona olisi mukava myös ymmärtää, miten koko prosessi jossain isossa kaupungin laitoksessa toimii. Voisitko vaikkapa laittaa linkin tai itse vähän selostaa. Kuumennetaanko liete 80 asteeseen esim jossain isossa lämpöeristetyssä altaassa, vai toimiiko systeemi läpivirtausperiaatteella yms?
Ei tarvitse lisäenergiaa, yleensä prosessina on mesofiilinen fermentointi, josta saadaan metaanikaasua. Syntyvä metaanikaasu poltetaan ja muutetaan sähköksi tai poltolla nostetaan suoraan hygienisointiuunien lämpötilaa, tällöin uunin lämpötila voidaan säätää halutulle lämpötila-alueelle. Näin tuotetulla energialla pystytään hygienisoimaan liete, sekä ylläpitämään fermentoinnin tarvitsemaa lämpötilaa ja parhaassa tapauksessa energiaa riittää vielä myytäväksi asti.
Eikös noita kaasutuslaitoksia ole vielä aika vähän kunnilla käytössä, joten mikään tavanomainen se ei kait vielä ole. Prosessi itsessään on jo kauan tunnettu, mutta lietteestä saatava energia on sen verran vähäistä, että hankkeeseen ei ole oikein ollut poliittista tahtoa.
Vastaatko vielä, miten ja missä se hygienisointi eli kuumennus 80 asteeseen tehdään.
Yleensä käytetään uunia, jonka läpi kulkee kuljetin. Uunin lämpötilaa ja kuljettimen nopeutta säätämällä säädetään prosessi sellaiseksi, että patogeenit kuolevat.
Nyt on käyttökokemuksia reilun puolen vuoden ajalta.
Kerran ukkonilmalla meni logiikka tilttiin, piti käydä käynnistämässä, ei lähtenyt itsestään käymään. Tässä Jita:n kanssa palvelu on pelannut loistavasti. Kaksi kertaa ovat pyytämättä käyneet tarkistamassa koneen ja tuohon ukkosen aiheuttamaan ongelmaan sai heti asiansa osaavaa apua puhelimitse.
Minkäänlaisia hajuja ei ole havaittavissa putken päästä eikä kaivostakaan. Meidän 4 hengen taloudessa on puolessa vuodessa kulunut kemikaalia 15 litraa (ellei sitten tehtaalla ollut jo laitettu “pohjia”…)Ei ole tarvinnut vielä tyhjentää kertaakaan. Viime viikolla kävin katsomassa ja näyttäisi siltä, että ensimmäinen tyhjennys tulee vastaan joskus keväällä.
Olen ollut kaikin puolin tyytyväinen.
Oletko tehnyt monta laskeumakoetta ja onko tehty laboratorio analyysit puhdistustehosta? Mikä on patogeenien tilanne purkuvesissä? Sinulta löytyy varmaankin tutkimustulokset.
Konsulttia vituttaa kun se on maksanut kauheet liittymämaksut vaikka se olis ite omalle asialleen jotain voinu
tehdä…!
Ei viluta edes t-viivojen kanssa vaikka ulkona on -15 pakkasta. Kuten arvon vasaran heiluttaja muistaa toisista viestiketjuista, niin minulla on ollut varaa investoida umpisäiöön ja suodatuskenttään. En pidä paskan kanssa läträämisestä kuten eräs WehoPutsin käyttäjä. Maksan mielelläni WC-säiliön tyhjentämisestä ja varmistan näin ulosteeni asianmukaisesta käsittelystä korvauksen. Noudatan jätevesiasetusta vuodelta 2004, joka kieltää mm. WC-lietteen kompostoinnin tonteilla. Kaikki eivät noudata tätä asetusta ja pyrkivät vaientamaan asiallisen keskustelun. En myöskään laske ylikuormituksen johdosta tulevaa patogeenejä ja ulosteita sisältävää jätevettä toisen maalle enkä aiheuta hajuhaittoja ympäristöön.
Kaikesta huolimatta Hyvää Uutta Vuotta Vasaramiehelle? ja onnellista paskasi kanssa läträämistä vuodelle 2010.
Muista pestä kätesi paskapussin vaihdon jälkeen!
Niin,
Tollasta se on kaupungissa kun ei voi pihallakaan käydä kusella ettei roiskeet menis naapurin tontille.
Mutta ihan sama. Ei se oma paska pahalle haise.
• Jätepuitedirektiivin ja 75/442/EEC määräyksien mukaan sako- ja likakaivojen lietteet sekä muut samankaltaiset lietteet tulee viedä jätevedenpuhdistamolle jatkokäsittelyyn.
Tätä direktiiviä isoveli on alkanut valvoa satelliittien kautta.
Kesälomamatkalla kylällä kerrottiin maatalon isännästä joka säiliöllä varustetulla traktorillaan tyhjensi sakokaivoja ja umpisäiliöitä. Säiliön hän tyhjensi omalle pellolleen.
Keväällä pihaan oli kurvannut EU:n tarkastajat ja kertoneet isännän rikkoneen ko. direktiiviä. Sakko oli 3550€. Tarkastajat olivat vielä maininnneet satelliittivalvonnan kautta havainneensa tämän rikoksen.
Onnelliset WehoPutsin omistajat ovat vaaravyöhykkeessä saada kunnon sakot kun he kompostoivat paskasäkkiään omalla tontillaan ja näin rikkovat direktiiviä. Säkit kannattaa tyhjentää suojan alla, koska Allah ei pysty näkemään suojan läpi. Vertaa muslimimaissa viinan nauttiminen. Sallittu sisätiloissa ja katoksen alla ulkona koska tällöin ollaan Allahilta näkösuojassa.