Jita Kemik panospuhdistamo

Taas tulee mutinaa ja puhetta kun TM testaa.

Taas tulee mutinaa ja puhetta kun TM testaa.

Pienpuhdistamot eivät selvinneet päästörajoista



Rakennusmaailman testiryhmä pitää kunnallisia puhdistamoita parhaana ratkaisuna haja-asutusalueiden käymälävesille.



Vain yksi kahdeksasta testatusta puhdistamosta selvitti ajoittain jätevesiasetuksen ravinnepäästörajat eli Labko Biokem. Mikään puhdistamo ei saanut yhtä tähteä parempaa arvostelua. Arvosana 7,2 myönnettiin viidelle puhdistamolle eli Green Rockille, Goodwellille, KWH WehoPutsille, Labko Biokem 6:lle ja WatMan Bio 1:lle.



Vertailun halvin Green Rockin puhdistamo oli parhaita puhdistamoita. Se oli helppo hoitaa. Se oli myös ainoa puhdistamo, jota ei ensimmäisen puolen vuoden aikana tarvinnut korjata tai säätää.



Kaikkein huonoiten testistä selvisi itseään markkinajohtajaksi tituleeraava Ecolator arvosanalla 5,8. Ecolator perui Rakennusmaailman testin viime hetkillä, mutta testiin haluttiin ehdottomasti alan markkinajohtaja mukaan. Testiryhmän mukaan Ecolatorin testipöytäkirjaan kertyi lähes yhtä paljon merkintöjä kuin muille puhdistamomalleille yhteensä.Ecolatorin ongelma oli myös, ettei se ilmoittanut toimimattomuudesta mitenkään. Tolpassa ollut vihreä valo paloi aina vihreänä, vaikka puhdistamon toiminta olisi kokonaan lakannut.Rakennusmaailman mukaan vertailun huonoin ja paras puhdistamo olivat periaatteessa lähes samanlaisia. Päätelmä oli, että tärkeintä ei ole puhdistamon periaate, vaan toteutus.



Huono ratkaisu



Rakennusmaailman testiryhmä tosin piti pienpuhdistamoita huonona ratkaisuna, jos tavoitteena on puhdistaa haja-asutusalueiden jätevedet. Paras ratkaisu olisi testaajien mukaan se, että harmaat vedet puhdistettaisiin maasuodattamoissa ja käymälävedet kerättäisiin umpisäiliöihin, ja käsiteltäisiin kunnan puhdistamoissa.



Testiryhmän mukaan useimmat testatuista laitteista olivat hyvin suunniteltuja. Mutta toimiakseen tehokkaasti laitteet tarvitsevat huoltoa, mikä vaatii puhdistamon omistajalta vaivannäköä tai tulee vaihtoehtoisesti kalliiksi, kun huollosta pitää maksaa.



Rakennusmaailman mielestä myös jätevesiasetuksen päästöprosentit ovat liian tiukkoja yksityisten kansalaisten puhdistamoille, koska esimerkiksi typen poisto ei aina onnistu asetuksen mukaisesti edes kunnallisissa puhdistamoissa. Orgaanisen aineen poistaminen 90-prosenttisesti onnistui puhdistamoissa hyvin. Fosforin 85 prosentin poistaminen oli jo hankalampaa.Typenpoiston vaatimus, 40 prosenttia, osoittautui kaikkein vaikeimmaksi.

Pienpuhdistamot haaskausta - “Järjettömiä hankintoja”



[Puhdistamo vaatii timanttista osaamista. Urakoitsija Mika Lehtikangas opastaa Jari Kulmalaa panospuhdistamon käytössä jätevesihuollon asennusnäytöksessä Ulvilan Kaasmarkussa.]

Puhdistamo vaatii timanttista osaamista. Urakoitsija Mika Lehtikangas opastaa Jari Kulmalaa panospuhdistamon käytössä jätevesihuollon asennusnäytöksessä Ulvilan Kaasmarkussa.



MTT:n tutkija Antti Iho pitää pienpuhdistamoita useimmiten järjettöminä hankintoina.



Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Antti Iho muistuttaa, että jätevesiasetuksen mukaan pienpuhdistamot ovat vain yksi vaihtoehto päästä tavoitteeseen, eli puhtaampiin vesistöihin.



– Puhdistamoissa on tekniikkaa, joka edellyttää paljon osaamista. Kunnallisissa puhdistamoissakin juuri osaaminen on kriittinen tekijä puhdistuksen onnistumisessa. Vain niissä puhdistamoissa, joissa osaaminen on timanttia, voidaan onnistua puhdistuksessa todella hyvin.



Pienpuhdistamoissa edellytetään, että kuka tahansa yksityinen henkilö osaisi hoitaa tekniikkaa, joka vaatii äärimmäistä asiantuntemusta sitä työkseen tekeviltäkin.



Kuntapäättäjät töihin



– Toiseksi nykyisissä kunnallisissa puhdistamoissa on löysiä. Jos nyt typpipäästöistä puhdistetaan 56 prosenttia, niin 70 prosenttiin pystyttäisiin helposti tehostamalla toimintaa.



Ihon mukaan pitäisi ensin käyttää helpot ja halvat keinot vesien puhdistamiseen, ennen kuin aletaan käyttää kalliita ja vaikeita keinoja ja hukata sillä tavalla resursseja. Iho painottaa, että haja-asutusalueilta lähtevä kuormitus ei läheskään aina edes päädy vesistöön.



– Järvien puhdistus on eri asia kuin kaikkien kuormituslähteiden puhdistus. Pienpuhdistamoilla ei siis saada tuloksia järvien puhdistumiseen.



Ihon mukaan kuntapäättäjät voisivatkin kaivaa asetuksen sallimat poikkeamat ja tulkita asetusta niin, että sen henki ei kuitenkaan vaarannu.



– Voisi tulkita väljemmin, mistä asetuksen kuormitusprosentit lasketaan. Eli talouksissa, joista ei pääse kuormitusta järveen, ei tarvitsisi pienpuhdistamoa.Ihon mukaan esimerkiksi typpikuormituksen määrän voisi laskea järvestä, ei yhden kotitalouden kuormituksesta, joka puhdistuu luonnon prosesseissa.



Kauppalehti kertoi tänään myös, että pienpuhdistamon vuotuiset käyttökulut asettuvat 300-800 euron välille.

Uusimman TM:n pienpuhdistamoiden testien tulokset olivat mielenkiintoista luettavaa, tosin ei millään tavalla yllättävää. Kiva odotella valmistajien tai nimettömien kätyreiden kommentteja vääränlaisesta tai puolueettomasta testaamisesta yms yms…

Aika hyvin oli testi toteutettu kaikkiin samoissa olosuhteissa ja samalla tasaisella kuormalla. Tosin kuormitus oli pientä ja tosielämän hetkelliset isommat kuormituspiikit puuttuivat, jotka olisivat kyykyttäneet muutenkin kovilla olleet ja kyykänneet puhdistamot samantien. Testissä myöskin huolto oli tarvittaessa päivittäistä, vähintäänkin viikottaista, vaikka huolto-ohjeet lupasivat jopa kuukauden huoltoväliä ja Ecolator naurettavaa 3kk, vaikka ei toiminut vaikka edustaja istui pöntönreunalla tarkkailemassa ja tehtaan asentajat antoivat jatkuvaa tekohengitystä ja uusivat kilpaa osia. Eivät antaneet laitetta edes testiin, vaikka ovat mainostavat itseään markkinajohtajaksi, mutta anonyyminä ostettuna saivat senkin testiin. No syykin testissä selvisi, miksi vertailuun ei haluttu päästää.

Mutta kuten ministeriökin sanoi, että kun näin pitkälle metsään saakka on päästy, niin takaisin ei voi kääntyä ilman, että valtio joutuisi maksamaan miljardikorvauksia hukkaan heitetyille rahoille. Halvempaa mennä kunnolla sinne kuuluisaan metsään(ei kulu valtion rahaa, vaan omakotitalouksien) ja koittaa sitten seuraavien päättäjien aikaan löytää sieltä metsästä uusilla veronmaksajien euroilla takaisin, kun huomataan, että niille ympäristö kuormituksillekkin pitäisi jotain tehdä, eikä vain tyytyä tonttien muovisiin koriste/saastutuspönttöihin.


Edit: Ja tämä ei ollut mikään provo niille joiden rahat ovat menneet pienpuhdistamoon. Heillä on kaikki sympatiani, mutta päättäjiä ja laitevalmistajia kohtaan en tunne samaa sympatiaa. Tyytyväinen vain olen, että itselläni ei ollut rahaa tuollaiseen ratkaisuun siinä vaiheessa kun omaa järjestelmääni toteutin, koska silloin aiheesta ei ollut kuin valmistajien antamaa tietoa saatavilla.