Meille tuli kaukolämpö vuosi sitten. Lämmönvaihtimessa on kiertovesipumppu myös käyttövedelle. Tarkoituksenani olisi laittaa putki talon etäisimpään kuumavesipisteeseen (yläkerran vessa), jolloin saataisiin aikaan kuuman käyttöveden kierto. Tällöin kuuma vesi tulisi välittömästi hanasta eikä 15 sekunnin päästä. Kuuman veden kierto eristettäisiin hyvin.
Onko kukaan koskaan laskenut em. järjestelmän energiataseita / kustannuksia. Kuumavesikierrossa vesi virtaa lämmönvaihtimen läpi koko ajan melko lämpimänä. Tällöin lämmönvaihdin nostaa sen lämpötilaa ainoastaan sen verran kuin se kierron aikana on laskenut. Kuumavesikierron hukkalämpö menee talvella talon lämmitykseen ja kesällä harakoille. Kierron ansiosta vedenjuoksutus myös vähenee.
Ilman kiertoa lämmönvaihdin lämmittää kuuman veden suoraan kylmästä. Ilman kiertoa myös veden kulutus on selvästi korkeampi. Ilman kiertoa ei kulu energiaa niinä aikoina, kun kuuma vettä ei tarvita.
Käyttöveden kierto toteutetaan pääsääntöisesti aina, jos käyttövesipiste on vähänkään kaukana “lämmönlähteestä”. Energiakulutus (pumppu) ja “hävikki” ovat tällöin sen verran markinaalisia kuluja siihen verrattuna, että lasket vesipisteestä hukkaan vettä sopivan lämpöistä saadaksesi.
Miten pitkä matka on "vähänkään kauas" ja kuinka suuri on "sen verran markinaalinen kulu"?
Aika moisia yleistyksiä valvojalta. Kun kyseessä on vain yläkerran vessa, jossa todennäköisesti pestään useimmiten vain käsiä, joskus myös kasvoja ja muita paikkoja, niin harkitsisin asiaa aika pitkään ennen kuin laittaisin sinne kiertoa. Putki on kyllä syytä eristää hyvin kuten aiotkin.
Rakentamismääräyskokoelma D1 kerrotaan miten pitää kiertoputkisto tehdä, kiertoveden alin lämpötila on 55ast., lämpötila saa alittua vain odotusajan putkistoissa. Ylin turvallinen lämpötila 65 ast. Kannattaa käydä lukemassa määräykset ja ohjeet D1.
Wc:ssä on yleensä myös pide’, jolloin sitä tarvittaessa uskoisin myös “sopivan” lämpöisen veden olevan tarpeen.
Tottakai harkintaa täytyy käyttää, mutta niin kuin totesin kiertovesi-systeemi on yleinen ja “piiri” toteutetaan usein myös siten, että se on haaroitettu jokaiselle vesipisteelle.
Kaikkeahan ei voi mitatta rahassa eikä kannatakaan ja varsinkaan silloin, kun on “rakkaudesta” kysymys, joten siitä vaan.
TKT antoikin ohjetta, mutta siinä piilee se vaara, että kaikissa piireissä kierto ei pelaakaan kuten pitää, mutta sen pystyy tosi ammattilainen tekemään, että toimii kaikissa piireissä.
Olen samaa mieltä, että kyse on mukavuudesta eikä taloudellisuudesta. Kun viestiketjun aloittaja oli kuitenkin kiinnostunut energiataseesta / kustannuksista haluan todeta, että 10 mm sisähalkaisijainen ja 13 m pitkä vesijohtoputki sisältää vettä n. yhden litran, jonka pois juoksuttaminen kartuttaa vesilaskua n. 0,3 senttiä (kun vesikuutio + jätevesikuutio ovat yhteensä 3 euroa). Tämä jos mikä on mielestäni marginaalinen kustannus.
Lisäksi: putkessa olevaa vettä ei tarvitse juoksuttaa hukkaan. Sen lämpötila on yli 20 astetta, joten kyllä sillä kädet ja kasvotkin pesee. Bideen käyttö ennen veden lämpenemistä voi tietenkin aiheuttaa kiljahtelua.
“…tietenkin aiheuttaa kiljahtelua.”
Sehän vain piristää ja herättää!
Lieneeköhän kenelläkään faktatietoja alkuperäiseen kysymykseen energianhukasta?
Faktojen ollessa hakusessa, yritetään laskeskella. Oletuksena on tuo 13 metriä 10/15 mm putki:
Ei kiertoa: Kun aletaan juoksuttaa vettä, menee putkessa oleva litra hukkaan. Lisäksi kuuma vesi lämmittää ensin putken, ennen kuin hanasta tulee kunnolla kuumaa vettä. Käytön loputtua putkeen ja veteen varastoitunut lämpö menee ainakin osittain harakoille. Veden lämpökapasiteetti on 4.2 kJ/kg K ja PEX:n 2.1 kJ/kg, putkessa on 1.0 kg vettä ja 1.2 kg PEX -> 6.7 kJ/K. Jos vesi on 60oC -> DT=40 K -> Q = 270 kJ = 0.075 kWh. Lämpöä hukkuu siis tuon verran joka kerta, kun hana avataan tauon jälkeen. 10 kertaa/päivä -> hukkateho n. 30 W.
Kierto: Tarvitaan kaksi putkea, jotka molemmat pidetään 60-asteisina kaiken aikaa, yhteensä 26 metriä. Suojaputken läpimitta 28 mm ja eristeeksi vaikka 30 mm EPS-kouru, lambda=0.036 W/mK -> k=1.2W/m2K. Pinta-alaksi arvioidaan n. 26 m* pi* (28mm+30mm)=4.7 m2, joten lämpöhäviö q=(60oC-20oC)*4.7 m2*1.2 W/m2K = 230 W. Lisäksi kiertopumppu vie sähköä.
Noilla luvuilla tulee vuodessa eroa 1800 kWh, josta tosin melkoinen osa saataneen hyödyksi. ''Ei kiertoa''-tapauksessa tulee tietenkin vastaava häviö jokaiselle muullekin hanalle. Putkieristeen lämpöhäviö on arvioitu hieman oikoen, saa tarkentaa...
Miten paljon menee harakoille, vai meneekö ollenkaan, kun lämmönsiirtimen eristykset ovat vielä urakoitisijalta tekemättä. Vaihtin,eli (lämmönsiirrin) vaihdettu syyskesällä. Kommmentteja kaivataan.
Suomessa pitää lämmittää asuntoja 9 kk vuodessa eli syyskuusta toukokuuhun. Harakoille lämmittämistä tapahtuu kesäkuukausina ja silloin voidaan pekuloida, meneekö lämpimän käyttöveden kierrosta energiaa harakoille vai ei. Sama koskee eristämätöntä lämmönsiirrintä.