Missä yleensä kulkee rivitalon käyttövesijärjestelmän kylmävesiputket ulkona? Eli onko ne yleensä vedetty lämpöputkien kanssa samaan ojaan vai kulkevatko ne yleisemmin erikseen jossakin muualla? Kyse olisi rivitaloyhtiöstä, johon kuuluu useampi talo, joilla on yhteinen huoltopiste eli lämpökeskus ym. Ulkona kulkevat lämmityksen ja lämminvesijärjestelmän putket,jotka hiljattain uusittiin, mutta mitä kautta kylmävesi normaalisti on vedetty taloyhtiön eri rakennuksille?
Asia selviää parhaiten katsomalla kuvista/piirrruusstuuksiista.
Kylmävesi on yleensä samassa kaivannossa kuin missä on lämmitysputket ja lämpimän veden putki ja paluuputki. Se on varmaan siellä alimmaisena.
Kiitos, taloyhtiöön uusittiin lämpöputket, siis pattereille tulevat ja lämminvesiputket,eli lämmin käyttövesi. Vaihdettiin siis kuparista muoviin. Seuraavana on järjestyksessä kylmävesiputkien uusinta ja samalla myös asuntojen sisällä käyttövesiputkien uusinta. Ensimmäisen remonttin yhteydessä puhuttiin yksinomaan lämpöputkien uusinnasta, samoin kirjeissä, joissa ko. remeonttitarvetta selvitettiin. Huolenaiheena on nyt paljonko jälleen suurta taloyhtiön pihaa kaivetaan. Esillä on ollut lisäksi sadevesijärjestelmän uusiminen, josta ilmeisesti kuitenkin ollaan luopumassa, tosin salaojia kaiketi talojen seinien vierellä tullaan kaivamaan auki. Taloyhtiön nykyiset päättäjät eivät edusta kovin vahvaa rakennusalan asiantuntijuutta ja lisäksi taloyhtiöitä pommittavia ja työtä kaipaavia yrityksiä riittää ehdottelemaan monenlaisia remontteja ja isännöitsijäkin vaihtui juuri. Piirrustuksiin en pääse käsiksi ja huolen aiheena on päättäjien asiantuntemattomuus ja muut työkiireet. Nyt tuli kuitenkin sattumalta puheeksi, että niissä samoissa kaivannoissa olisi myös kylmävesiputket valmiina em. kuumavesiputkiremonttin yhtyedessä laitetut. Putkitöitä ei pari vuotta sitten tehty lämminvesiputkien osalta loppuun, vaan pihaan asennettiin yhdyskaivot, joista putket yhdistettiin taloihin sisälle meneviin vanhoihin putkiin. Otin kyllä valokuvat sekä vanhoista kupariputkista, että uusista putkista ja putkitöistä työn kestäessä. Jos on totta, että kylmävesiputket laitettiin samalla ojaan, niin seuraava remontti ei vaadi enää uusien ojien kaivamista. Ojia joudutaan kaivamaan ainoastaan ko. kaivoilta taloihin, eli lähinnä pihateiden ylitse ja niihin yksityispihoihin joiden kautta putket vedetään sisälle asuntoihin. Kun remontteja on lisäksi lyhyen ajan sisällä suunnitteilla enemmänkin, on ko. tiedolla arvonsa. Etenkin kun jatkuvasti on joutunut törmäämään siihen, että puheet eivät pidäkkään paikkaansa.
Miksi kylmävesiputki pitää uusia maan sisään…? sillä todenäköisesti muovia ja ei kyllä ole menny miksikään… Jos päävesimittari on siellä lämpökeskuksessa niin silloin tulevat samaa kaivantoa pitkin mutta sehän ei siellä välttämättä ole… eli tonttisululta päävesimittarille suora linja niin sieltä löytyy tukit mistä jaettu eri rakennuksiin…
Kyllä ulkopuolisissa kanavissa yleensä kulkevat lämpöjohdot, lämminkäyttövesijohdot, sekä kylmävesijohto samassa kanavassa, jokainen erikseen eristettyinä. Voivat olla joko yhteiskanavia tai “ominaan” kulkevia, jolloin lämpöjohdot kulkevat varmasti yhdessä, samoin lämminvesijohdot, kun taas kylmävesi erillisenä. Aikoinaan ovat kylmävesijohdot olleet ensin sinkittyjä ja sittemmin kuparisia ja nyt muoviputkea. Lämpöjohdot ovat olleet terästä ja nyttemmin diffuusiosuojattua muoviputkea. Lämminvesi- ja lämminkiertovesijohdot ovat olleet kuparia ja nyt muoviputkea. Ennen ovat putket kulkeneet mm. betonikanavassa eristettyinä, kun nykyisellään uretaani- tai solukumieristeisinä muoviputkina. Mikäli pihaa aukaistaan ja kaivetaan jokin uusi putkilinja, niin tällöin on viisainta asentaa samassa yhteydessä vähintään “varaukset” uusille putkille, sekä vapaita asennusputkia mm. tietoliikennejohdotuksia silmällä pitäen.
Vaihtoehto rivitaloissa on vetää ns. runkoputket ulkopuolisina joista pistot asuntoihin tai nostamalla runko talon päädystä asuntoon ja vetää sisällä koteloituina runko talon lävitse josta jaetaan kytkennät vesikalusteille. Hankesuunnittelu oikein tehtynä, usein säästää monilta perättäisiltä korjauksilta. Ja kyllähän putkistoja voidaan luotettavasti tutkiakin nykypäivänä, joskin tuo on putkien sijoittelun vuoksi hankalampaa rivitaloissa kuin kerrostaloissa.
Alkuperäiset lämpö- ja lämminvesiputket olivat paksun eristeen sisässä, kuvasin ne työvaiheiden aikana eli ne 1970-luvulla asennetut . Yhden paksun eristeen sisällä kulki sekä tulo- että paluuputket, eli neljä putkea, kaksi ilmeisesti terästä ja kaksi kupariputkea. Käsittääkseni lämpöhukka oli pieni ko. rakennustavalla. Otin kuvia myös uusista putkista. Yhtiökokouksissa puhe oli vain lämpöputkien uudistamisesta ja yhdistämisestä asuntoihin. Ydistämistä ei sitten tosin viety loppuun, ainostaan huoltokeskukselta lähti uudet muoviputket ja yhdistäminen tapahtui betonirenkaiden sisällä lähellä taloja ja joka taloon jäi pätkä vanhaa putkea.
Jatkossa putket on tarkoitus viedä sisälle taloihin ja tavoitteena on toteuttaa myös kylmävesiputkien uudistaminen samalla. Uudet lämpöputket ovat myös eristettyjä, mutta luonnollisesti ohuempia, koska ne ovat eristeen sisällä vain kaksiputkisia ja halkaisijaltaan eristeineen noin 10cm. . Kuvissa näkyyko. putkien vierellä huomattavasti ohuempia muoviputkia, joissa ei juurikaan ole eristettä. Ilmeisesti uudet kylmävesiputket vedettiin samalla samoihin ojiin, asiasta ei vaan informoitu. En tiedä yhdistettiinkö kylmävesiputket vai jäikö ne vielä odottamaan. Olisin halunnut kyllä tietää, kun yhdistämisen yhteydessä usein liikkuu epäpuhtauksia. Muuten muovi on todella nykyisin suosittu materiaali, mutta vanhemmiten kasvatttaa helposti bakteeripesäkkeitä ja muoviallergioitakin tunnetaan. Kupari taas on kestävää, myrkyllistäkin ja joillakin on myös kupariallergia, mutta kupari tappaa bakteereita ja muita mikrobeja, joten kupariputkissa käyttövesi on melko puhdasta bakteereista. Jos ja kun väitetään ,että käyttövesi puhdistuu “paranee” putkiremonttin yhteydessä, väittäjät eivät tunne kuntien käyttövesiputkistojen ikää ja tasoa. Taloilla vesi kulkee vain lyhyen matkaa, kunnan verkostoon verrattuna. Esim. Helsingissa voi olla 250 vuotta vanhoja putkistoja ja Tampereella noin 100 vuotta vanha putki ei ole kovin vanha vielä. Kuva oli jokin aika sitten iltalehdessä Tampereen “putkesta” sen sisähalkaisijasta.
Helsingin vesilaitos perustettiin v1876, silloin lähinnä sammutusvesiverkostoksi tihentyvään rakennuskantaan. Mikäli sen aikaisia putkia vielä jäljellä on, ne tulevat 250 vuoden ikään vuonna 2126.
Voihan näistä asioista keskustella loputtomiin sen johtamatta yhtään mihinkään varsinkaan kaikenlaisten huhujen sekamelskan perusteella.
Hyvistä yrityksistä huolimatta kukaan täysin ulkopuolinen ei voi antaa pätevää tietoa taloyhtiönne teettämistä tai tulevista korjauksisita.
Suosittelen lämpimästi, että käännyt näissä asioissa ensimmäiseksi isännöitsijän puoleen tiedustellaksesi, mitä todella on tehty ja mitä lähitulevaisuudessa tehdään. Osallistumalla yhtiökokouksiin ja kyselemällä askarruttavista asioista siinä yhteydessä saa myös tietoa tämän tyyppisistä asioista.
Taloyhtiömme laajat korjausuunnitelmat vaativat kyllä harkintaa niin kustannuksien ja toteutuksen ja menetelmien osalta. Asukkaat päättävät viimekädessä koska ja mitä tehdään, isännöitsijä ja hallitus tekee esityksiä ja selittää remonttitarpeet jos osaa ja koko joukko työn tarpeessa olevia firmoja säestää. Enpähän täällä kyselisi jos täysin osaisi ja luottamus olisi täydellistä. Tietojahan voi juuri täällä täydentää ja toteutustapoja perustella ja asiantuntijapalstalla ja erinäisillä rakennusmääräyksillä täydentää. Mitä siihen Helsingin putkistoon tulee se tieto tuli tv uutisissa eikä ole huhupuhetta, näytettiin uutisissa kuvakin. Tampereen 100 vuotisen vesiputken kuva oli iltalehdessä vähän myöhemmin, laita sen kuvagalleriaani jos onnistun. Juomaveden puhtaus ja tervveellisyys ei ole huhu. Mainokset puhtaammasta käyttövedestä ovat kuitenkin liioiteltuja, koska vaihtaa voi vaan oman taloyhtiön putkistoja ja niitäkin rajoitetusti. Yritetään tarkistaa se Helsingin putken ikä jostakin ja pistää tv 3:n uutistoimisto koville jos niin on.
Totta on se mitä kirjoitin kunkin materiaalin eduista bakteeriston ja myrkyllisyyden suhteen, olen asiaan perehtynyt " tavallista tallojaa" syvällisemmin.
Marksto: “…voihan näistä asioista keskustella loputtomiin, sen johtamatta yhtään mihinkään…”
Niin voikin! Ötzi tuolla toisaalla yritti antaa vinkkiä, mutta “tulpattiin” Tämähän on vanhaa “DEBATE”:a! Voi jauhaa loputtomiin jos haluaa; aivan niinkuin niistä vaahteran juurista…!
" pellet vaihtuu; sirkus jää…", OHI ON!
Jos nämä kirjoittelut ovat sinun mielestä sirkusta olet itse väärällä palstalla, vaikka kauan olet ollutkin.sirkustirehtöörinä. Anteeksi nyt mutta aluksi kirjoitukset ja neuvot olivat asialinjalla.
Taloyhtiössämme oli/on meneillä lyhyen ajan sisällä 4 miljoonan euron korjaussuunnitelmat ja ne täytyy jotenkin kartoittaa ja tehdä realistisimmiksi. Jos väitän, että on väärin mainostaa putkiremonttia sillä, että käyttövesi puhdistuu putkien vaihtuessa niin olen OIKEASSA.Kunnan verkosto on kilometrejä ja kymmeniä kilometrejä pitkä ja taloyhtiön ulkona kulkevat putket kymmeniä metrejä.
Mitä huvittavaa näet siinä, että kylpyhuoneremonttit tehdään muutaman vuoden välein, kun ei tunneta lakia eikä tiedetä mikä on pakollista ja mikä järkevää tai jarjetöntä.Asua asunnossa, jossa on paksu betonitomu ja meteli ja pesukone olohuoneessa keskellä lattiaa puoli vuotta ja olla myös puoli vuotta ilman pesumahdollisuuksia. Tämä kaikille asukkaille, niillekkin joiden kylpyhuoneet täyttävät viimeisimmätkin rakennuslain vaatimukset,
Todellinen syy meilläkin tai ainakin vahvin syy putkiremonttin aikaistamiseksi on juuri siinä, että taloyhtiön vastuuta kylpyhuoneiden korjauksien osalta on pompoteltu ja yhtiölakia vaihdettu "laittomasti" muutaman vuoden välein. Nyt sitten on jouduttu tilanteeseen, että joudutaan yhtiön kustannuksella korjaamaan useampia kylpyhuoneita, kun muutamat uudet asukkaat ovat vieneet remonttinsa lakitupaan.Rahat eivät riitä eikä tieto mitä missäkin asunnossa on tehty. Korvataan tietämättömyys sillä että otetaan iso laina ja korjataan kaikkien kylpyhuoneet, näin olen asian nyt viimeksi ymmärtänyt ja hallituksen ja isännöitsijän taholta tieto on vahvistunut. Jos siis nyt itse lakkaisit jauhasmasta hölyn pölyä. Eli voitko olla vastaamatta, jos ei ole mitään kunnon asiaa lisättävänä.
Minulla ja monella muulla on todella tärkeitä asioita mietittävänä ja päätettävänä, muitakin kuin taloyhtiön.
No toppailee nyt…!
Yritän tässä nyt vain toimittaa että eihän tämmöisiä asioita voi selvittää kukaan matkojen päästä…!
Aika paljonhan tässä on silti selvinnytkin pikkuhiljaa, lakia ja vastauksia ja nettitietoja yhdistellen. Toissijaista tietoahan kyllä on meidän taloyhtiössä Helsingin vanhimman putken ikä,(välimatka muutama 100 km), mutta todella pahalta se kuvissa näytti oli putki sitten 100 tai 200 vuotta vanha (ehkä sen vajaj 150 vuotta).Mutta totuus on, että mitä todennäköisemmin muovi (uudet putket) eivät elä läheskään niin kauaa edes vettä pitävänä saati hygienisina.
Vaikuttaa kyllä vähän siltä että taloyhtiö oli ottamassa velkaa enemmän kuin yhtiön osakkeiden nykyinen yhteisarvo tällä hetkellä on ja moninkertainen remonttihelvetti vielä lyhyen ajan sisällä nykysiten asukkaiden kestettäväksi. niitä remontteja on jo ollut ihan riittävästi viime vuosina ja tahti vaan tiivistyy. Informointi on lisäksi ollut tärkeiden ja asioihin vaikuttavien seikkojen osalta melko heikko, joten se järkevä arviointi tästä läheltä katsottunakaan ei ole oikein ollut helppoa.
Lisäisin vielä, että alunperin taloyhtiömme asunnot on rakennettu halvalla, kuitenkaan ne rakenteiltaan ym. eivät täyttäneet aravan ehtoja, joten asunnot eivät täytä aravarakentamisenkaan ehtoja.
Kylpyhuoneissa oli muovimatto ja muovitapetit ilman kosteuseristeitä betonin tai kipsilevyn päällä. Seinissä olevien muovitapettien saumat eivät menneet edes päällekkäin ja kipsilevyihin oli jätetty ruskea suojapahvi, joka tuli aikaa myöten esiin (ja näytti lastulevyseinältä). Lattiamattoon oli sauma tehty suihkutilan kohdalle (jota ei nykyisin sallita) ja joka saattoi aueta. Ongelmana talossa on lisäksi matalalla oleva sokkeli ja betonielementtien hauraus, pahojakin halkeamia on paljastunut mm. kylpyhuoneiden seinistä ja lattioista ja muistakin huoneista. Asukkaista useimmat ovat ryhtyneet omatoimisiin korjauksiin ,
joita on tehty 1970- 2013 välillä eri tyyleillä. Asuntojen myyntihinnat ovat kaiken aikaa hyvästä ja kauniista sijainnista huolimatta olleet suhteessa muihin vastaaviin melko alhaiset ja romahtaneet alas remonttisuunnitelmien tultua esille. Kun pankki neuvoo varautumaan 6% kokonaiskorkoon ja suuret ja laajat suunnitelmat eivät sisällä minkäänlaisia takuita hintojen paikkansapitävyydestä eikä esim. valvontakustannuksia, saattaa lopullinen hinta olla yllättävän korkea. Myöhemmin edessä on lisäksi viemäriputkien uusinta, ulkovalojen ja sähköjohtojen uusinta jne. ja monet lisätarpeet saattavat vielä yllättää. Siksi kustannuksia ja menetelmiä tulisi suunnitella mahdollisimman tarkkaan, eikä nuijia heti pöytään ja "hyväksytään" ., joka oli vähällä tapahtua, Taloyhtiö on muuten täydessä konkurssissa.
Ihan tulee nuoruus mieleen…; aikoinaan tuli radiosta viiden minuutin
pikakuunnelmia: Kalle Kustaa Korkki ja Pekka Lipponen! "Jatkuu huomenna…"!
Otetaanko pikku "näkäräiset…"?