Onko rakennuksessa alkanut näkymään rakenteellisia heikkouden merkkejä? Onko katto tullut alemmaksi jostain kohtaa tai puita murtunut lumen painosta? Onko portaat haljenneet jostain kohdasta? Mitä ongelmia rakennuksessa on ollut?
Viime talvena tammikuun loppupuolella pakkasta noin -20 menin kahden koiran kanssa takapihalle. yhtäkkiä katolta tuli lumet alas pitemmän lipan alueelta. jos alle olis jäänyt niin henki olis menny. Kyseessä tiilikatto ja katolla lumiesteet.
Kun tutkittiin syytä selvisi sitä sun tätä. yläkerran vaatehuoneessa näkyy yksi kattoristikon niittauslevy joka on irronnut alapäästä noin 5mm. rakennustarkastaja kävi paikanpäällä ja sanoi että on tainut kattoristikon valmistajalla jäädä niitattua paikalleen. yläpohjassa saman ristikon yläpaarre on lähtenyt taittumaan tiedä sitten onko valmistusvika? lumikuormat ei pääse mahdottomasti kuormittaa kattoa koska ne tulee alas pari kertaa talvessa!
välipohjan taipumista kun kysyin, sanoi että on normaalia. eli kun kävelee yläkerrassa alhaalla näkee missä kävelee koska kattolevyt taipuvat mukana ja lamput heiluvat. ei mennyt minun järkeen. Muisti, että kun oli tehnyt muuttotarkastusta jalka oli mennyt välipohjasta läpi ja syynä oli se että oli asennettu vasta ensimmäinen levykerros oli vaatinut rakentajaa pistämään toisen kerroksen levyä?
Erittäin hyvä esimerkki siitä rakennusvalvonnan todellisesta tarkoituksesta, eli rahastuksesta.
Välipohjan ei kuulu notkua kävellessä, nyt vaikuttaa ihan oikeasti siltä että korjattavaa on ja rutkasti. Kattoristikoista jos puuttuu suunniteltuja vinotukia on romahdusvaara ihan oikeasti olemassa.
Koitin mitata välipohjan taipumaa laserilla kun n.80kg henkilö käveli raskaasti yläkerrassa. ei mitään hyppelyä vaan pientä polkaisua lattiaa vasten varpailla joustaen. Alakerrassa laitoin laserin takan päälle ja mitan kattoon kiinni. taipuma oli 2cm! Taitaa olla paikallaan käyttää rakennesuunnittelijaa katsastamassa välipohja ja yläpohja.
Se mikä on pykälien mukaan sallittua ja turvallista, ei välttämättä ole mukavaa/miellyttävää.
Tarkoitan tällä siis sitä että ns “ylimitoitettu” palkitus välipohjaan ei ole yhtään huono idea. Ei sitten lattia vääntele sen mukaan kun ylhäällä kävellään, hypitään jne. Ja suhteessa talon hintaan, halpaa lystiä… Ei ne palkit niin kalliita ole. Eli jos/kun rakennetta aletaan tukemaan, niin siinä samalla miksei vähän lisätä enempi palkkeja.
(välipohja parruja tuli ylimääräisiä, joten osaan paikkaan tuli kolmekin vierekkäin - eikä se ole välttämättä yhtään liikaa jos on esim. aukkoja rakenteessa - näin jälkikäteen ois voinut saman “mitoitusvirheen” monistaa 
)
Tänään kävi rakennesuunnittelija katsomassa rakenteita. Ihmetteli miten rakennusvalvonta on hyväksynyt lopputarkastuksen, koska talon papereista ei löytynyt rakennesuunnitelmia. Joitain kynällä piirrettyjä piirrustuksia löytyi joihin oli kyllä merkitty kuormituksia, mutta viralliset paperit uupuivat. Ihmetteli myös sitä miten ristikoiden suunnittelija on voinut suunnitella ristikot, koska piirrustukset uupuvat. porrasaukon tieltä olikin katkaistu kolme ristikkoa ja rakennesuunnittelijana on toiminut vastaava mestari jolla ei ole rakennesuunnittelijan pätevyyttä. Terassien kantavat tolpat oli perustettu virheellisesti eli talo on paalujen päällä, mutta katon lippojen kuormat menevät betoni porsaiden päälle jotka ovat noin 30cm syvyydessä!
Miksi se rakennesuunnittelija ei ole tehnyt niitä suunnitelmia??? Vaikuttaa sekavalta.
Rakennusmestari ei voi olla rakennesuunnittelija. Pitää olla insinnörin koulutus!
Kyllä rakennusmestari voi olla rakennesuunnittelija.Rakennuslaki antaa siihen mahdollisuuden ,mutta kokemusta pitää olla.
Valitettavasti tai onneksi se ei ole noin yksinkertaista.
Eli toisinsanoen rakennesuunnitteluun ei vaadita ulkopuolisen myöntämää pätevyttä vaan jokainen valmistunut rakennusinsinööri omaa pätevyyden suunnitella kantavia rakenteita?
Luin A2 rakkennusmääräyksiä ja siellä rakennesuunnittelijan pätevyyteen ei riittänyt insinöörin koulutus vaan piti olla myös työkokemusta rakennesuunnittelusta eli onko kunnan rakennusvalvonnan tehtävä valvoa tätä pätevyyttä?
“…olla myös työkokemusta rakennesuunnittelusta”
Mites sitten saa sitä työkokemusta, jos ei saa sitä eka kertaakaan tehdä eli aloittaa sitä työkokemuksen hankkimista.
Kun hakee ensimmäistä kertaa kunnassa vastaavaksi mestariksi tai suunnittelijaksi rakennustarkastaja pyytää selvitystä koulutuksesta ja työkokemuksesta. Sen jälkeen kun on hyväksytty kuntaan niin yleensä sen jälkeen ei tarvitse esittää enää selvityksiä pätevyyksistä. Tuo työkokemus pitäisi karttua tekemällä pienempiä projekteja tai osasuunnitelmia isommista kohteista.
Joissakin kunnissa se pätevyys on voimassa 5 vuotta. Jos tuo aika ylittyy,pitää pätevyys todistaa uudestaan.
Normaalikokoisen OK-talon rakenteet saa suunnitella rakennusalan insinööri, joka on suorittanut RakMk mukaiset kurssit AMK:ssa tai vanhemmat opistossa. Rakennusmestari ei saa suunnitella kantavia rakenteita, koska heidän koulutus ei sisällä ko kursseja, eikä kantavia rakenteita oikein osaakkaan eikä saa suunnitella ilman ko koulutusta.