Maalasin talomme uusitun ulkovuorauksen kaikkien valmistajan (UULA) antamien ohjeiden mukaan 2002 kesällä, ensin maassa kerran, sitten paikallaan toisen kerran. Jo seuraavana kesänä näkyi, että sade oli vienyt mennessään vihreästä maalista väriä ja jäljellä oli keltaisenkukertavaa seinää. Nyt väri on hyvä räystäiden alla, mihin vesi ei pääse (aurinko kyllä porottaa, jos porottaa). Kyse ei siis ole ns. normaalista kulumisesta. UULAlta sain ohjeeksi painepestä talon, odottaa 2vkoa kuivumista ja maalata päälle petrooliöljymaalilla. Mitäs sanotte reseptistä? Entä meneekö se nyt ihan oikein, että joudun tekemään moninkertaisen työn saadakseni talon asiallisen näköiseksi ulkoa, vaikka alunperin valitsin keittomaalin hengittävyyden ja helpon uusintakäsittelyn perusteella? Nyt olis mielipiteiden/faktojen kuulemisen paikka!
Älä vaan anna niiden pestä käsiä tosta jutusta. Ei ole kaiken järjen mukaan sinun hommasi tehdä ylimääräistä työtä sen takia, että tuote on ollut viallinen. Tottakai valmistaja yrittää päästä mahdollisimman helpolla.
Voi itku näitä… Ennen kun maalaa mitään kannattaisi perehtyä alan kirjallisuuteen. fakta on että ainoa kestävä keittomaali on punainen, siis perinteinen punamultamaali. Vihreät, keltaiset ja muut ovat paljon lyhytikäisempiä. Outoa jos Uula ei ole tästä maininnut. Heidän tuotteensa nimittäin jokatapauksessa ovat keskimäärin erittäin laadukkaita. Jos punainen väri ei miellytä, ja olet tekemässä taloa pitkäaikaisempaan (omaan) käyttöön kannattaa valita pellava- tai petrooliöljymaali. Kestää pitkään ja kun lopulta vuosikymmenten päästä joudut uudelleenmaalaamaan, riittää todennäköisesti kevyt harjaus ennen uutta maalausta.
Sen sijaan jos olet myymässä taloa parin vuoden päästä valitse mahdollisimman halpa lateksi kuten tuulipukukansan suursuosikki Tikkurilan Pika-Tuho. Uutta omistajaa odottaa 5-10 vuoden kuluttua kaikkien skrabaustöiden äiti.