Hei. Asun 1960-luvulla rakennetussa kerrostalokaksiossa, jossa on koneellinen ilmanvaihto. Puhdas ilma tulee sisään ikkunoissa olevien suodattimien kautta, ja ilma poistuu asunnossa olevan kolmen aukon kautta (keittiö, vaatekomero, kylpyhuone). Näistä kolmesta aukosta yksi on ikivanha suorakaiteen mallinen, kaksi taas uudempaa, pyöreää mallia.
Asumisen alkuaikoina muutama vuosi sitten kaikki toimi hyvin, kunnes kaksi vuotta sitten katolla oleva ilmanpoistokone hajosi. Se vaihdettiin uuteen, mutta asuntomme ilmanvaihto jäi pysyvästi huonoksi. Ilma on tunkkainen eikä vaihdu. Emme yleensä saa esim. paperinpalaa pysymään ilma-aukkojen päällä - ellei ikkuna ole auki.
Taloyhtiö vaihtoi pitkän vitkastelun jälkeen koneen jälleen uuteen ulkopuolisen firman todettua, etteivät uuden koneen tehot riitä. Tilanne parani hetkellisesti, mutta nyt ilma on taas tunkkaista. Emme tiedä, onko uuden koneen säädöt ja tasapainotukset jo tehty.
Kaipaamme tietoa siitä, mitä voimme vielä tehdä. Mitä voisi vielä selvittää tai tutkia? Miten on mahdollista, että vain yhdessä rapun asunnosta on tällainen ongelma varsinkin, kun ilmanvaihto kuitenkin aikoinaan toimi?
Se ongelma ei liene uudessa iv-koneessa eikä myöskään siinä suorakaiteen muotoisessa venttiilissä. Vaikuttaa vahvasti siltä, että korvausilman saanti on vajavainen. Jos sanon hieman karrikoiden, että "tyhjästä (eli vajavaisesta huoneistoilmasta) on paha nyhjäistä (eli saada tulemaan) ilmaa, joka ottaisi mukaansa sen paperin siihen sitten “torven suuhun” juuttuen.
Tähän on avain: ilmamäärien mittaus.
Se tarkoittaa myös sitä, että tavallaan huoneistoon onsaatava alipaine verrattuna iv-torveen.
Toinen oikeastaan yhtä älytön esimerkki: pistä pöydälle pieni paperilappu ja yritä se läheltä henkäisemällä nousemaan eli saada alipaine paperin taakse eli pöydän ja paperin väliin, jotta se nostaisi sen paperin suullesi. Tässä ikäänkuin se pöydän väli kuvaa huoneistoa ja huulesi sitä iv-torven aukkoa. Olen pahoillani noista huonoista esimerkeistäni, mutta en muuta yhtäkkiä keksinyt. Siis ilmamäärien mittaus on avain ongeelmaasi.
Hei! Kiitos paljon vastauksesta! Pari lisäkysymystä: onko näihin ilmamääriin olemassa jokin raja-arvo? Eli minkä verran ilmamäärien pitäisi olla, jotta tilanteen voisi ajatella olevan ok? Niitä on kyllä pariin otteeseen mittailtu, mutta emme ole saaneet raportteja käyttöömme. (Ensimmäisellä kerralla häikkää löytyi, toisella ei.)
Jos vika on tosiaan siinä, että korvausilman saanti on vajavaista, niin mistä se johtuu ja miten se sitten korjataan? Erikoista tosiaan on, että kaikki toimi 1,5 vuoden ajan ihan mallikkaasti.
Yleinen sääntö on, että huoneiston ilma on vaihduttava 1 kerran 2tunnissa, jolloin se on mittauksella selvitettävä, Tällöin säädetään sekä tuloilmaventiilit ja poisto venttiilit, jotta saavutetaan kyseinen “ihanne” tilanne.
Vaatikaa mittaajalta pöytäkirja. Nyt on vaikea ottaa kantaa siihen kummalle ko. mittaus kuuluu, kun ei ole ko yhtiön ilmanvaihdosta tietoa. Kannattaa keskustella isännöitsijän ja hallituksen pj:n kanssa.
Vielä jatkan; varsinkin jos/kun huoneiston ilmanvaihto on “kiikun kaakun”, niin silloin esintyy noita vaikeuksia/huonouksia, kun ulkona on ilmanpaine matala ja myös tuuliolosuhteet mistäpäin tuulee.
Täydennän vielä juttua mittauksien maksajasta, sikäli että rakenteet, kuten korvaus- ja poistoaukot kuuluvat taloyhtiölle. Kun ei ole tietoa, onko ja mitä/miten tehty ilmanvaihdolle/ilmaputkistoille, niin ei pysty sanomaa esim. mitauksien maksajasta. Kannattaa keskustella varsinkin hallituksen pj:n kanssa, sillä hallitus on päättäjä (ja ylin on yhtiökokous), isännöitsijä on vain työm…henkilö. Jos/kun tässä tapauksessa on vaihdettu ilmanvaihtokone, niin silloin yleensä, siis yleensä tarkistetaan/mitataan huoneistojen ilmanvaihto kohdilleen, mutta taas on korostettava, että mitä on sovittu ja kuka tekee urakoitsijakin mukaan lukien?
Kiitos vinkeistä! Hieman hataraa on ollut kommunikaatio, joten on hieman epäselvää, missä vaiheessa ollaan ja kuka tekee mitäkin. Pitänee tosiaan hätyytellä vastuuhenkilöitä..