Sopiiko kipsilevy, esim. GTS 9 tai Glasroc® H GHS 9 Storm™ Tuulensuojalevy, tuulensuojaksi kun eristeeksi puhalletaan ekovillaa? Mietityttää kun sisäpuolen eristyspaperi laskee villaan muovia enemmän höyryä, joka törmää sitten kipsilevyn melko kylmään sisäpintaan. Muuten olisi kyllä hyvä rungonjäykistäjänäkin siinäkin rakenteessa. Mistään esitteistä ei oikein löydy ainakaan kieltävää kantaa asiaan.
niinpäniin! Eikös sinne puhalleta vettä, josta ollaan hiljaa kuin… kuin k.si sukassa?
Kannattaa nyt kumminkin laittaa kunnollinen höyrynsulku. Vesihöyryn päästäminen rakenteisiin ei ole mikään ekoteko.
Miksi et käytä suunnittelijaa apuna?
Mitä sinä suunnittelijana vastaisit? Kyse on siitä, että läpäiseekö kipsilevy riittävästi kosteutta tuulettaakseen hengittävän ekovillaeristyksen. Totta kai ehdottoman tiivis höyrysulku sisäpuolella estää lisäkosteuden pääsyä rakenteeseen käytön aikana, mutta rakenne ei ole enää “hengittävä”. Valmistajalta, ei suunnittelijoilta eikä kauppiaalta ole löytynyt vastausta kipsilevyn riittävästä “hengittävyydestä”. Sen takia kyselen. Kipsilevy olisi muuten ok asennettavuudeltaan ja rungon jäykistäjänä. Eikä se kuprahda täyttämään tuuletusrakoa, niin kuin ohuemmat perinteiset levyt saattavat tehdä.
Olisiko jolla kulla siis asiallista tietoa asiasta?
“…Gyprocin tuulensuojalevyt on suunniteltu kestämään tuulenpainetta ja säärasitusta, mutta silti niillä on erinomainen vesihöyryn läpäisykyky…”!
Tämä on lainaus Gyprocin sivustolta ,josta löytyy muutkin tarvittavat tiedot, jos vaan keskittyy hakemaan; ei ole ylipääsemätön tehtävä ?
P.S Positiivinen yllätykseni oli suuri, kun BT: kin on taas pitkästä aikaa mukana; missä lienee miestä pidetty…?
Täältä kun on karsiutuneet nuo vanhat enimmäkseen pois; jotkut on kai vaihtaneet nimimerkkiä, tai sitten muuten kyllästyneet. Pistää joskus vähän miettimään, että missä vika ? Täällä kun ei saa niitä “muistutuksia kuolevaisuudestammekaan”…
Yleisesti puhutaan rakenteen hengittämisestä ja hengittävyydestä täysin virheellisesti, jolla tarkoitetaan vesihöyryn siirtymistä rakenteen läpi diffuusiona, jossa vesihöyry pyrkii siirtymään korkeammasta pitoisuudesta alempaan tai konvektiona, jossa vesihöyry eli kosteus kulkeutuu ilman mukana. Tällä hengittävyystermillä pyritään harhauttamaan rakentajia, sillä hengitys ei ole sitä, että vesihöyry siirtyy tai liikkuu rakenteen läpi. Hengitys on pääsääntöisesti ja fysiologisesti, että sisäänhengityksessä kuljetetaan happea vereen ja taas uloshengityksessä poistetaan elimistöstä hiilidioksidia. Hengityksessä ei kuljeteta vesihöyryä.
Mikään rakenne ei siten hengitä, koska rakenteilla ei ole minkäänlaisia keuhkojen kaltaisia osia eikä verta. Ekolaisuutta valmistavat ja myyvät ovat keksineet hyvän, mutta väärän termin, jolla tuotetta myydään. Nämä ekolaisuuttaan kauppaavat puhuvat suureen ääneen harhauttavasti ”hengittämisestä”, mutta tosiasiassa kysymys on rakennusfysikaalisesti ottaen siitä, että rakenteeseen viedään tahallaan kosteutta rakenteen läpi.
Sehän trkoittaa myös sitä, että siinä pidetään eriste jatkuvasti mahdollisimman kosteana ja kostea eriste on huonompi kuin sama eriste mahdollisimman kuivana eli ekovilla ampuu omaan jalkaansa. Samoin tekevät “hengittävän” rakenteen käyttäjät.
Jokainen saa tehdä mitä lystää rahoillaan ja tuhota sillä rakenteita, mutta uskomusekolaisuus on usein sitä uskomusta ja harhautusta itselleen. Ekovillakauppiailla on iso ketunhäntä kainalossaan. Jos sitä itselleen käyttäjä ei tiedosta ja tunnusta, niin omapa on syy.
Nyt rupesi tulemaan vastauksia, kiitos vaivannäöstä ja kiinnostuksesta tärkeässä asiassa!
Ihan aluksi pitää todeta, että olen ihan tvallinen riippumaton kertaluontoinen rakentaja. Taustoistani ei löydy mitään kytköksiä rakennustarvikevalmistajiin kauppoihin ym. rakentamiseen liittyvään.
Ruosu kertoi sen mitä prosyyrissä lukee. Se on varmaan ihan ok, mutta ihmeellinen on kosteuden tie kipsijauheen läpi. Tähän astiset kokemukseni on, että vesi sitoutuu kipsiin ja kipsi turvottuaan toimii paremminkin kuin bentoniitti kosteuden kulun katkaisijana?
J881572161 kuvasi havainnollisesti, ettei kodistani tullekkaan elävä olento. Pitääkin jatkossa tarkemmin miettiä, ettei käytä harhaanjohtavia vertauksia.
Kaiken kaikkiaan olen vieläkin sitä mieltä, että lämpöeristeiden on hyvä olla hyvin kosteutta luovuttavia eikä sitovia. Siinä mielessä nämä ekovouhotusvillat ovat kai parempia kuin kivi- ja lasivillat? Mutta olen samaa mieltä kanssanne siitä, ettei sinne tuosta ominaisuudesta huolimatta kannata vettä ehdoin tahdoin tukea vesihöyrynä sisältä. Tällä hetkellä olenkin sellaisen rakenteen kannalla, että sisäpuolelle kunnon höyrynsulku, eristeeksi puhallettu ekoeriste ja tuulensuojaksi kipsilevy. Siinähän toteutuu parhaiten tuo eristeen kuivana pysyminen, mutta jos kuitenkin ilmavuotoja on, niin kuivuminen on mahdollista.
Toivottavasti sitten talo ei jää missään vaiheessa kylmilleen, jolloin sään lämmettyä vesi tiivistyykin rakenteeseen höyrysulun taakse. Näin ei vanhoissa tervapahvitaloissa päässyt käymään. Ja sahanpurutkin pysyivät kuivana…
Kyllä siitä hyvä tulee…!
Tuosta “hengityksestä” kun on taas kerran puhetta, niin pistetäänpä mielipidettä täältäkin. Yksi kipsilevyn etuja on se, että se on epäorgaaninen, “kuollut” materiaali ! Se ei siis kostuessaankaan ala “elämään”/turpoamaan, vaan pitää kutinsa, ja kuolleet eivät hengitä ! Siksipä ei tuon tuulensuojalevyn yhteydessä puhutakkaan hengittämisestä, vaan “kosteuden läpäisykyvystä”. On myös huomioitava että levy on “suunniteltu”, sen valmistuksessa on omat niksinsä verrattuna “tavalliseen” kipsilevyyn , joten se toimii hiukan erilailla !
J…2161: selle huomauttaisin sen verran , että jos hengitystä ajatellaan anatoomisesti, niin kyllä siinä "poistoilmassa " on suhteellisen paljon vesihöyryäkin !
Sitten taas nämä orgaaniset materiaalit kuten ekovillat, lastulevyt sun muut “elävät” omaa elämäänsä, Voisiko sanoa että niillä on keuhkot, kun kosteaa ilmaa vetävät sisäänsä niin laajenevat…?
Jatketaan vielä hieman:
Mitä kosteampi eriste on, niin sitä helpommin syntyy rakenteeseen myös kastepiste, joka syntyy ainakin tuulensuojan sisäpintaan.
Seinän läpi pääsee helposti painomusteisen eko-/selluvillan kemikaaleista irtoavia höyryjä, myös sisätiloihin, kuten painekyllästetystä puusta (usein alaohjauspuuna käytetään).
Ihmetystä aiheuttaa myös se, että eko- eli selluvillaeriste hyvin yleisesti asennetaan rakenteeseen vettä apuna käyttäen. Siinä tavassa kastellaan eristettävät seinät tahallaan, kun toisaalta on pyrittävä pitämään kaikki rakenteet mahdollisimman kuivina alusta loppuun saakka ja varsinkin lämmöneristeet. Eko- eli selluvillaeristeiden markkinoinnissa vedestä ei koskaan ole minkäänlaista mainintaa. Kyseisen eristeen onteloasennuksessa vettä ei käytetä, vaan eriste puhalletaan onteloon täysin sokkona pystymättä mitenkään kontrolloimaan lopputulosta. Eristeen painuminen on mahdollista ajan mittaan. Tällöin yläosaan tulee eristetyhjyyttä ja alaosaan eriste tiivistyy eli sen eristyskyky mahdollisesti heikkenee.
Koska mineraalivillat eivät ime kosteutta, niissä kosteus eli vesihöyry on vapaassa tilassa. Rakenteet, joissa on käytetty mineraalivillaa kuivuvat paremmin ja mahdollinen heikentynyt eristyskyky palautuu myös nopeammin kuin eko- eli selluvillaisessa.
Lambda arvoiksi löysin, jolloin mitä pienempi se on, niin sitä parempi eriste
lasivilla 0,033 W/mK
kivivilla 0,036 W/mK
ekovilla 0,039 W/mK
�
Tuon ylläolevan mukaan siis “parasta” tulee sillä vanhalla konstilla: Kunnon höyrysulku ja mineraalivillaa ja kipsiä.! Ja kyllä;" selluvillan" huonot puolet …
Mutta eipäs unohdeta, että on muutakin eko- puukuitueristettä : Levymuodossa, ei painu, helppo asentaa, ei tarvitse kastella, ei sisällä painomustetta , ei kutita, kierrätyskelpoinen j.n.e… Lambda 0.038, mutta puukuitueristeen lämmönvarastointikyky on vastaavasti parempi mineraalivillaan verrattuna.
Että tällaista; jos sitä hiukan kaitasempaa ekotietä haluaa kulkea…