Olemme pari vuotta sitten ostaneet vuonna 2002 valmistuneen ok-talon. Kodinhoitohuoneessa on nyt purettu lattialaatoitusta kopolaattojen takia. Kaikki helpohkosti irtoavat laatat on nostettu ylös. Koska samoja laattoja ei ole enää myynnissä, hiomme vanhoja uudelleen käyttöön. Minua askarruttaa, pitääkö khh:ssa olla kosteussulku tai vesieristys lattiassa. Lattia on valettu betonilaatta, ja siinä (betonissa) näkyy himmeästi muutamissa kohdissa sinertävää väriä. Voisiko tuo olla kosteussulku vaiko pelkkä primer? Minkä värisiä primereitä on olemassa? Olen itse törmännyt palkästään Kiillon punaiseen.
Eikö eri rakennusvaiheiden tarkastuksissa tarkasteta kosteus- ja vedeneristyksiä? Luulisi että se on sellainen perustavanlaatuinen asia, joka tarkastuksissa todetaan. Tietääkö joku, säilytetäänkö rakennustarkastusten pöytäkirjoja kunnan rakennustarkastusviranomaisten toimesta?
Sitten vielä: osaako joku sanoa, ovatko rakennusmääräykset olleet erilaiset vuonna 2002 kuin nyt? Mistä voisin noita asioita tarkistaa?
Primereitä on kyllä eri värisiä,kosteussulkuja on myöskin mm sinertävää.
Kodinhoitohuoneen käytöstä ja varustelusta riippuu laitetaanko kosteusulku vai ei, tietenkin varminta on laittaa jos vaikka käyttö myöhemmin muuttuu.Määräykset ovat samat tämän asian osalta.
Kyllä omakotitalojen kosteussulkujen tarkastamiset kuuluvat vastaavalle mestarille / valvojalle /tilaajalle, rakennustarkastajille tämmöisetkään tarkastukset eivät kuulu.
Löytyykö kodinhoitohuoneesta lattiakaivo? Siinä tapauksessahan ongelma on helposti ratkaistu, vesieristys tulee. Joka tapauksessa kodinhoitohuone on tilana monesti sellainen, jossa on hyvä jättää varaus pienelle “lutraamiselle”. Jos tilassa ei ole lattiakaivoa, niin hieman saattaa turhalta kuulostaa, koska vesi ei pääse minnekään siitä eristeen päältä, ainoastaan haihtumaan pois. Jos lattialämmitys löytyy laatan alta, niin tuskin tarvetta silloin edes on.
Vuonna 2002 valmistuneessa lattiassa ei ole ollut vesieristystä, jos se näkyy vain “himmeästi muutamissa kohdissa”. Tuo sinertävä väri saattaa olla vaikka primer/pohjuste, jolla on haluttu parantaa saneerauslastin kiinnittyvyyttä?
Kosteus,määräykset ja ohjeet tarkentuivat 1998 (viimeisin C2).Tilan luokitteleminen märkätilaksi tapahtuu käyttötarkoituksen mukaan.Vaikka tilassa on vesilaitteita,vesijohtoverkostoon kytkettyjä laitteita,vesiputkistoja tms.,joista käyttövirheen,vahingon tai muun tilapäisen syyn johdosta tilaan voi päästä vettä,ei tilaa katsota märkätilaksi.Täten esim apukeittiön (kodinhoitohuoneen tms) luokittelu märkätilaksi on harkinnan varaista.
Eli käyttö ratkaisee vaaditaanko vedeneristystä.Usein laatoitus irtoaa, kun on laatoitettu liian märälle betonille.Tyypillistä silloin on laatoituksen irtoaminen primerin pinnalta,laatoista on vaikeaa usein nähdä onko vedeneristystä vedetty vai ei.Kun uusit laatoitusta laita eristeet (aina varmempi)oli lattialämmitystä tai ei.
Kiitos paljon tiedoista. Tässä muutaman päivän ajan on löydetty aina vaan uusia irtolaattoja. Meillä on sellainen tilanne, että isompaan revohkaan ei ole resursseja, tyydymme vaihtamaan irronneet laatat. Todennäköisesti tullaan laittamaan pelkkä praimeri eikä vedeneristystä näille paikkakohdille laattojen alle. Voihan olla että parin vuoden kuluttua joudutaan tekemään kunnon remppa, jolloin vesieristyskin laitetaan, mutta nyt on tyydyttävä ensiapuun.
Kodinhoitohuoneessa on lattiakaivo ja lämminvesivaraaja, mutta muuten aika kuiva tilahan se on meidän käytössä.
Tässä taitaa olla vähän hätiköity laatoitusten kanssa muutenkin, kun irtolaattoja löytyy eteisestä, wc:stä ja keittiöstäkin. Että eipä tässä vapaa-ajan ongelmia pääse syntymään.
Sehän tässä kyllä askarruttaa, että mahtaako talossa olla jokin sellainen vika että vaikka kuinka laattoja vaihtaisi ja kiinnittäisi uudelleen, ne aina irtoavat. Mennessä näkee.
Kopoja laattoja ei kannata vaihtaa jos saumat ovat ehjät.Kopous voi myöskin johtua esim siitä,että isojen laattojen alla ei ole kaikkialla laastia ja sinne jää kopiseva ilmatila, laatoitus täyttää silti asiansa.
Saatat HTT olla oikeassa ettei kannata vaihtaa pelkän kopouden perusteella. Jossain vaiheessa vaan alkoi tuntumaan siltä että kopoja on niin paljon ja häiritsevissä paikoissa, että ne irrotettiin ja laitetaan takaisin.
Tuli vielä mieleeni sellainen, että jos laatat ovat irti lattiasta ja lattiassa on varaava sähkölämmitys, mahtaako irtolaatat vaikuttaa heikentävästi lattialämmityksen tehoon? Eikös ilma ole hyvä eriste…
Minä tarkoitin sellaisia kopolaattoja jotka eivät ole irti lattiasta,mutta kopisevat laastiin jääneiden ilmarakojen takia.Jos laatat ovat irti lattiasta on ne tietenkin parempi vaihtaa,koska kohtahan ne saumatkin rakoilevat…
Tuskin siellä laatan alla niin paljon ilmaa on, että sillä olisi minkäänlaista eristysarvoa. Eli lämmityksen takia tuota ei kannata irti ottaa. Jos laatta ja saumat sen ympärillä ehjiä, niin ei muuta kuin unohda koko juttu niin vähällä pääset.