Kylpyhuone vm. 1989 valmistuneen kerrostalon alkuperäinen laatoitettu, vesieristyksestä ei tietoa. Peilikaapin ja lampun yläpuolella, vajaan parin metrin korkeudessa on muutama kopolaatta, joiden saumat myös halkeilleet.
Mitä vaihtoehtoja korjaukseen olisi? Isännöitsijän mukaan osaa kylpyhuoneen laatoista ei voisi vaihtaa, koska vesieristystä ei voi limittää. Pitääkö tämä paikkansa, ja koskeeko myös noin korkealla, ei suoraan suihkutilassa olevia laattoja? Lisäksi laattojen irroittaminen vaatisi kuulemma asbestikartoituksen teettämisen.
Olisiko injektointi ja rikkinäisten saumojen uusinta vaihtoehto? Kylpyhuoneella alkaa tietty olla jo ikää, mutta on muutoin kohtalaisessa kunnossa.
+x[quote][/quote]
Kylpyhuone vm. 1989 valmistuneen kerrostalon alkuperäinen laatoitettu, vesieristyksestä ei tietoa. Peilikaapin ja lampun yläpuolella, vajaan parin metrin korkeudessa on muutama kopolaatta, joiden saumat myös halkeilleet.
Mitä vaihtoehtoja korjaukseen olisi? Isännöitsijän mukaan osaa kylpyhuoneen laatoista ei voisi vaihtaa, koska vesieristystä ei voi limittää. Pitääkö tämä paikkansa, ja koskeeko myös noin korkealla, ei suoraan suihkutilassa olevia laattoja? Lisäksi laattojen irroittaminen vaatisi kuulemma asbestikartoituksen teettämisen.
Olisiko injektointi ja rikkinäisten saumojen uusinta vaihtoehto? Kylpyhuoneella alkaa tietty olla jo ikää, mutta on muutoin kohtalaisessa kunnossa.
Mitä vaihtoehtoja korjaukseen olisi? Isännöitsijän mukaan osaa kylpyhuoneen laatoista ei voisi vaihtaa, koska vesieristystä ei voi limittää. Pitääkö tämä paikkansa, ja koskeeko myös noin korkealla, ei suoraan suihkutilassa olevia laattoja? Lisäksi laattojen irroittaminen vaatisi kuulemma asbestikartoituksen teettämisen.
Olisiko injektointi ja rikkinäisten saumojen uusinta vaihtoehto? Kylpyhuoneella alkaa tietty olla jo ikää, mutta on muutoin kohtalaisessa kunnossa.
Kun ei ole tarkempaa tietoa yhtiöjärjestyksestä ym., niin kylppärin korjauksista vastaa mitä ilmeisimmin taloyhtiö vesieristykseen saakka. Saumat ovat harvoin tiiviitä ja ei aina laatatkaan. Vesieristys ratkaisee, jos sitä on ensinkään, vaan ehkäpä korkeintaan vain jokin litku.
+x[quote][/quote]
Kylpyhuone vm. 1989 valmistuneen kerrostalon alkuperäinen laatoitettu, vesieristyksestä ei tietoa. Peilikaapin ja lampun yläpuolella, vajaan parin metrin korkeudessa on muutama kopolaatta, joiden saumat myös halkeilleet.
Mitä vaihtoehtoja korjaukseen olisi? Isännöitsijän mukaan osaa kylpyhuoneen laatoista ei voisi vaihtaa, koska vesieristystä ei voi limittää. Pitääkö tämä paikkansa, ja koskeeko myös noin korkealla, ei suoraan suihkutilassa olevia laattoja? Lisäksi laattojen irroittaminen vaatisi kuulemma asbestikartoituksen teettämisen.
Olisiko injektointi ja rikkinäisten saumojen uusinta vaihtoehto? Kylpyhuoneella alkaa tietty olla jo ikää, mutta on muutoin kohtalaisessa kunnossa.
Mitä vaihtoehtoja korjaukseen olisi? Isännöitsijän mukaan osaa kylpyhuoneen laatoista ei voisi vaihtaa, koska vesieristystä ei voi limittää. Pitääkö tämä paikkansa, ja koskeeko myös noin korkealla, ei suoraan suihkutilassa olevia laattoja? Lisäksi laattojen irroittaminen vaatisi kuulemma asbestikartoituksen teettämisen.
Olisiko injektointi ja rikkinäisten saumojen uusinta vaihtoehto? Kylpyhuoneella alkaa tietty olla jo ikää, mutta on muutoin kohtalaisessa kunnossa.
Seinässä olevista kopolaatoista ei yleensä ole haittaa jos eivät ole suihkun kohdalla tai lattian rajassa. Korjaa rikkinäiset saumat.
+x[quote]
Tuota "pelkäsinkin"! Se on selvästi sanottu (8§), joten minä laittaisin ehdottomasti tiiviin suihkukaapin (-KAAPIN!), jos asuntoni ei ole kellarissa Tutkailepa vakuutusyhtiötäsi myös.
Pistäpä googleen
märkätila
märkätila määräykset
suihku vesieristys
vedeneristys määräykset c2
tai muuta sinne päin ja ihmettele!
Uudet määräykset eivät ole sinua velvoittavia, mutta jos lähdet "penkoman", niin silloin saattapa ollakin, että karhu tulee vastaan, kun lähdet sutta pakoon. Tutkaile vesieristyksen laajuutta. Yleensä se kannattaa olla määräysten mukaan koko kylppärissä sumattomasti. Jos rikot sen, niin periaatteessa se on tehtävä uudestaan alusta lähtien, jos olet lainkuuliainen.
PS! Saumaus on vain esteettinen suorite ja suojaahan se myös vesieristettä, kuten laatoituskin.
[/quote]
Tuota "pelkäsinkin"! Se on selvästi sanottu (8§), joten minä laittaisin ehdottomasti tiiviin suihkukaapin (-KAAPIN!), jos asuntoni ei ole kellarissa Tutkailepa vakuutusyhtiötäsi myös.
Pistäpä googleen
märkätila
märkätila määräykset
suihku vesieristys
vedeneristys määräykset c2
tai muuta sinne päin ja ihmettele!
Uudet määräykset eivät ole sinua velvoittavia, mutta jos lähdet "penkoman", niin silloin saattapa ollakin, että karhu tulee vastaan, kun lähdet sutta pakoon. Tutkaile vesieristyksen laajuutta. Yleensä se kannattaa olla määräysten mukaan koko kylppärissä sumattomasti. Jos rikot sen, niin periaatteessa se on tehtävä uudestaan alusta lähtien, jos olet lainkuuliainen.
PS! Saumaus on vain esteettinen suorite ja suojaahan se myös vesieristettä, kuten laatoituskin.
Selvitin asiaa muutama vuosi sitten, kun kyseinen muutos tuli yhtiöjärjestykseen. Kiinnitin kohtaan yhtiökokouksessa huomiota, mutta se päädyttiin hyväksymään sellaisenaan. Isännöitsijän mukaan kyse oli Isännöintiliiton lakimiesten laatimasta uudesta pohjasta. Isännöintiliittosta todettiin pohjan olevan todennäköisesti Kiinteistöliiton lakimiesten laatima. Yhtä kaikki, vastuuta siirtyi huomattavasti yhtiöltä osakkaalle.
Vakuutusyhtiön korvauspalvelu piti asiaa uutena, ja totesi ettei vesieristeen pettämisestä johtuvan vesivahingon korjauskulut kuulu kotivakuutuksen piiriin, ainakaan asunnon ulkopuolisten vahinkojen osalta (jos nyt oikein muistan). Ilmeisesti tarkoitat tätä tapausta - ja siltä suojautumista - suihkukaapin asentamisella?
Ymmärtääkseni saumaukset olisi mahdollista uusia ilman vesieristeen rikkomista, joskin se vaatii tarkkuutta ettei vanhoja saumoja raaputeta auki liian syvältä. Mutta mahtaako tuo kopolaatta pysyä seinässä - ettei putoa sieltä alas - tuon uuden saumauksen ansiosta?
Jessus sentään!
Ei ennustaminen onnistu siten, kun ei 30 vuoteen ole tapahtunut , niin ei tapahdu myöskään seuraavaan 30 vuoteen.
Tässähän ei ole tietoa millainen vesieriste on kyseessä.
Kopolaatta on irronnut kiinnityslaastista/liimasta tai kiinnityslaasti/liima tuntemattomasta vesieristeestä tai vesieriste seinästä. Siinäpä sitten irrotetaan laattaa.
Siinäpä se: Teki mitenja kuka tahansa, niin täysvastuu on kysyjän, joten ei kannata luottaa vastuuttoman neuvoihin, vaan tehdä niin kuin hyvä tulee.
Teki miten ja kuka tahansa, niin täysi vastuu on kysyjän, joten ei kannata luottaa vastuuttoman neuvoihin, vaan kannattaa tehdä niin kuin mielestään hyvä tulee ja parhaaksi katsoo.
Juuri siksi noin, kuten alla! En myöskään viitsi väitellä vastuuttomien harhaisia käsityksiä vastaan. Vaikka vakuutus jotakin korvaisikin, niin aina siitä koituu suuriakin vahinkoja itselleen. Järkevä myös minimoi riskinsä, jolloin ei tarvitse olla ainakaan jatkuvasti kylmä rinki, niin siellä…päässä.
Normaalissa tapauksessa kiinteistö vastaa kokonaan, paitsi pinnat, jos huoneiston haltija ei ole mitenkään syyllinen. Syyllisyys vältetään myös esim. ilmoittamalla taloyhtiölle havaituista puutteista ja vioista. Ilmoitusta ei saa viivytellä havainnoistaan. Nythän on kysyjä niin tehnytkin, mutta se ei helpota tilannetta hänen osaltaan, vaan selventää vastuita.
“Vakuutusyhtiön korvauspalvelu piti asiaa uutena, ja totesi ettei vesieristeen pettämisestä johtuvan vesivahingon korjauskulut kuulu kotivakuutuksen piiriin, ainakaan asunnon ulkopuolisten vahinkojen osalta (jos nyt oikein muistan). Ilmeisesti tarkoitat tätä tapausta - ja siltä suojautumista - suihkukaapin asentamisella?”
Laattojen irroittaminen vaatisi myös asbestikartoituksen tekemisen etukäteen. Olisiko tässäkin tuo alkuperäisessä viestissä mainittu inkjektointi hyvä ratkaisu?
Asbestia ei ole kuulemma löytynyt muiden alkuperiäisten kylpyhuoneiden asbestikartoituksissa, tosin tämä tuskin tarkoittaa sitä, ettei sitä pitäisi tehdä joka huoneistoon erikseen.
Taidan edetä seuraavaksi siten, että teetän asuntooni kylpyhuoneen ja ainakin keittiön välitilan kosteuskartoituksen/kuntotutkimuksen, koska pinnoilla on jo sen verran ikää. Sen jälkeen sitten pohdin, olisiko perusteltua tehdä kerralla isompi remontti vaiko vain pienempiä korjauksia.