MITÄ MIELTÄ KOSTEANTILAN VANHAN TIILISEINÄN OIKAISUSTA KIPSILEVYLLÄ
Mielestäni kipsilevyn käyttö kosteissakin tiloissa pitäisi kieltää lailla!!
Hyvin onnistuu, valitset vain oikean levyn siihen työhön. Vesieristeen tehtävä on pitää kosteus poissa rakenteista.
On aivan turha tehdä tarkoituksella epävarma ratkaisu. Kipsilevyn käyttö kosteissa tiloissa johtuu enemmänkin siitä, etteivät timpurit osaa muurata, taikka viitsi vetää tasotetta.Tehdä saat niinkuin tykkäät, mutta jos teet kunnollista ja meinaat asuntosi joskus myydäkin ÄLÄ KÄYTÄ KIPSIÄ!!Eniten kosteissa tiloissa on ollut ongelmia juuri kipsilevyissä!!
Onhan, niitä hyviä oikaisu tasotteita, joilla pelaat varman päälle. Tuli yksi tasoite nimi mieleen arputin, jota ainakin naapurin mies sanoi käyttäneen pesuhuoneen seinien oikaisuun. Ja sanoi viellä aineen olevan erittäin hyvin tarttuvaa alla, oli kahitiili.
HTT:n mainitsemat asiat juontavat juurensa ajalta jolloin ei vielä ollut vedeneristeita ollenkaan tai ne eivät olleet lähelläkään nykyajan eristeitä. Toki ei kukaan voi kieltää ettei kivestä tule parempi ja varmempi, mutta huomattavasti nopeampaa ja edullisemmin saat vastaavan lopputuloksen esim käyttämällä kaakelilujaa. Urakoinnissa tiedän että käytetään paljon myös kosteudenkestävää gyproccia joka on myös hyväksytty kosteisiin tiloihin.
Saisinko itse kertoa mistä asia juontaa?!Olen avannut/avauttanut kymmeniä kipsiseiniä kosteissa tiloissa ja käytännössä todennut ettei vesieristeillä ole saatu kipsilevystä sopivaa levyä kosteisiin tiloihin.Kyse ei ole “ajasta ennen vedeneristeitä”. Pahin tapaus oli vuoden vanha suihkutila (oli vedeneristys)jossa oli jo kipsilevy homeessa Ja rungon lahoaminen alkanut.Kyse ei ole siitä ettei olisi kosteisiin tiloihin hyväksyttyä kipsilevyä, kyse on siitä ettei se ole sopiva materiaali kosteisiin tiloihin. Asiasta olen vääntänyt kättä 20 vuotta ja aina kipsimiehet väittävät, että nyt asiat ovat kunnossa. Paskan marjat. Saihan aikoinaan käyttää kosteissa tiloissa lastulevyäkin oikein RT-kortin mukaan!!Yhtään kiviseinää en ole tavannut homeisena ja lahona joten jokainen voi tykönään päätellä mikä on halpaa ja mikä käyttökelpoista. Sitten kun kipsimiehet “kehittävät kiviseinän” kannattaa asiaan palata, ei ennen.Se mitä urakoinnissa käytettään on toisarvoista siihen, mitä kannattaa itselleen tehdä. Urakoitsijan vastuut käytännössä loppuvat kahteen vuoteen ja onhan se kipsi halvempaa kuten totesit!!
“Pahin tapaus oli vuoden vanha suihkutila (oli vedeneristys)jossa oli jo kipsilevy homeessa Ja rungon lahoaminen alkanut.”
No enpä lähtis kipsiä syyttämään asiasta. Kyllä vika on jossain muualla jos runkokin lahoaa.
Kannatan HTT:n ajatuksia. Itse olen nähnyt melkoisen home-esiintymän kipsilevyn sisällä kartongin ja kipsin välissä. Toisaalta kukaanhan ei kiellä käyttämästä kylpyhuonegyprokkia kun sellainen kerran on märkätiloihin hyväksytty.
RemppaReiskalle:Kipsimiehethän väittävät aina ettei vika ole kipsissä.Vika on kipsimiesten mukaan vedeneristeessä,tekijässä,olosuhteissa tai vaikka kuun asennossa.Kipsille kyllä aina löytyy puolustajia, jota ihmettelen. Viimeiksi kun normeja tarkistettiin piti kipsi kieltää kosteissakin tiloissa (märissähän sen käyttö on kielletty), mutta alan teollisuus onnistui estämään kiellon.Käyttäkää minun puolestani vaikka tuohta, itketään sitten taas mediassa rakennusalan huonoa laatua…
Kipsilevy on herkkä homehtumaan, koska sen pinta on orgaanista ainetta (pahvia). Tuore betoni ei ole herkkä homehtumaan sen korkean alkalisuuden takia. mutta jos betonin pinnalle jää orgaanista ainetta sahajauhoa pölyä tai muuta niin sekin homehtuu.
En lähtisi syyllistämään mitään erityistä materiaalia vaan homehtumisen aiheuttaa rakenteiden olosuhteet ei materiaalit. Toisaalta kipsislevy on erittäin hyvä materiaali indikoimaan huonoista olosuhteista rakenteissa. Jos seinän alapuu lahoaan ja vesieristeet ovat kunnossa ei se ole kipsilevyn vika missään nimessä vaan kosteus nousee alhaalta esim liian märästä betonista tai kosteus tulee jostain muusta lähteestä, mutta se ei ole kipsilevyn vika.
Käytännössä rakenteiden pinnoilla on aina niin paljon pölyä ja orgaanista ainetta ettei homehtumatonta materiaalia ole. Kosteusteknisesti pitää rakenteet suunnitella ja toteuttaa niin, ettei hometta aiheuttavia olosuhteita normaalitilanteissa tule. (Vesivahigot erikseen).
Syy yleensä aina on tekijässä ja teoissa, tuskin koskaan materiaalissa. Kunkin materiaalin käyttö on tehtävä sille materiaalille sopivalla eli oikealla tavalla.
Kerta vielä. Kipsilevyseinä ei pelaa;jos puurunko,jos huono ilmanvaihto,jos hunosti tehty vesieristys,jos kova käyttö,jos ei olla laboratoriossa (siellä on kuulemma joskus onnistuttu)…
Kiviseinällä ei yhtään jos, jos. Valitse siitä!
Jos yleensä tarvitaan paljon jos sanoja voin taata,että aina jokunen jos sattuu kohdalle.Kun haluat uusia kostean tilan seinät noin 10 vuoden välein tee ne kipsistä…
Yläkerran kylppäriin pitäisi seinät laittaa. Suihkukaappi tulee jokatapauksessa ja normaali kipsilevyä meinasin seiniin kun sitä tuossa olisi.Olisiko parempi laittaa EK:ta? Kipsilevylle ei kuitenkaan taida tuollaisessakaan tapauksessa olevan vaihtoehtoa?
Laita ek:ta, jos suinkin mahdollista. Eikö se tavallinen kipsilevy, ole aika haperoa.Itselläni on, joku seinä kylppärissä kipsiä on, ollut jo n. 20 v. Tämän päivän tietämyksellä en varmaankaan laittaisi kipsiä ko. seiniin. Saa nähdä, jos ja kun tässä jonakin lähivuosina tulee kylppäri remontti, niin en voi, olla avaamatta kipsilevy seiniä. Sittenhän sen näkee mitä ne, ovat “syöneet”.Toden näköisesti tulee, sitten kiviseinä kipsin tilalle, kun joku jo aikaisemmin sanoi märkätila vaatimuksista.
jos levystä pitää tehdä miksei voi käyttää luja -tai kaakelilujalevyä? ovat kiviaineisia, kestävämpiä kuin kipsilevyt ja käyvät samalle runkojaolle. myös helpompi vaihtaa laatat tulevaisuudessa. en kyllä näe mitään vikaa ek -tai gri-levyssäkään jos vesieristys on oikein tehty ja runko eristetty lattiasta.
Minulla on kylpyhuoneen seinä auki kerrostaloasunnossa (täydellinen kylpyhuoneremontti) ja siellä pilkottaa metallirunko, johon oli kaksoiskipsilevy kiinnitettynä aikaisemmin. Kovasti on näemmä kuulunut kiviseinän puolesta puhetta, mutta mikä olisi tälläisessä tapauksessa luotettavin ratkaisu, säilyen silti järkevässä hintahaarukassa? Rungon ulos repiminen tuskin on järkevää ja putket menevät tästä, joten kiviseinän rakentaminen tuskin onnistuu? Aion tehdä itse kaiken paitsi vesieristeet ja putkityöt.
Jos meinaat tehdä itse, niin tee sitten myös vesieristeet. Olen ekaa kertaa tehnyt jos jonkinmoista hommaa remonttien aikana, mutta vesieristys on kyllä kaikista helpoimpia noista. Oikeat aineet, työohjeet kouraan, tavaraa kylliksi ja oikeastaan mikään ei voi mennä vikaan. Työn perustehan on määrä ja hyvä tartuntapohja, huolellisesti laittaa valmistajan mukaiset reunanauhat ja tekee läpiviennit, niin kyllä sitä pieni ihminen ihmettelee, mihin se sertifikaatti tarvitaan.
Parin ammattilaisen konsultointi (joilla oli sertifikaatti) auttoi valinnassa, mutta kumpikin sanoi itse työn olevan niin helppo, että ei paljon päätä pakota tai tarvitse tarkkaa kättä.
Kiitos vinkistä, Hela!
Tämä asia on myös päätäni hieman vaivannut kun jossain sanotaan yhtä ja toisaalla toista. Isännöitsijän kanta näes on että taloyhtiö kustantaa materiaalit, muttei työn osuutta. Kosteusmittauksen tulokset on ennen kylpyhuoneremontin aloittamista tapaan "Suositellaan uusimista", mutta kun kerran on yli 30 vuotta vanhat eristeet, niin eivät muka vastaa täysin. Yritän tästä kyllä vähän vääntää vielä. Nyt kun vyörittävät nämä uudet valvontamaksut ja muutkin niskaani (arviolta 400 €!), säästän mielelläni tässä.
Toki jos saan yhtiön maksamaan myös työn, kutsun ammattilaisen paikalle, vähemmän rakkoja minun käsiini. Jos taas kustantavat vain materiaalit, taidankin nyt sitten tehdä itse ja käytän materiaaleja…liberaalisti. 
Kuulin jostain että se saako itse tehdä vesieristeitä ilman sertifikaattia, vaiko eikö, riippuu asuinkunnasta. Onko tämä totta ja jos on, tietääkö joku miten asia on Oulussa?
Kunta ei määrittele kuka sen saa tehdä.
C2:n mukaan riittää, kun sen tekee riittävän taidon omaava henkilö.
Toisaalta se maksava osapuoli (esim. taloyhtiö) sanelee, kuka on se riittävän taidon omaava. Siis pitääkö olla se sertifikaatti. (= kurssin käynyt ja työnäytteen, sekä kirjallisen kokeen VTT:lle suorittanut.)