Kuiva vai kostea? Tiiliseinän pintakosteuslukemat (rakennettu 1941)

Kosteus
1

Hei,

Haluaisin kysyä ammattilaisten mielipidettä vanhan (rakennusvuosi 1941) tiiliseinärakenteen kosteusarvoista. Minulla on erimielisyys teknisen isännöitsijän kanssa siitä, onko seinärakenne jo kuiva vai ei.

Pintakosteusmittarilla seinästä on saatu seuraavat lukemat:

  • 67,5

  • 56,9

  • 65,9

  • 32,6

Rakennusalan yleisillä tulkintarajoilla (RIL, KH, RT):

  • 0–30 = kuiva

  • 30–50 = hieman kohonnut

  • 50–70 = kostea

  • 70+ = märkä

Oman tulkintani mukaan arvot 56–67 viittaavat edelleen kosteuteen.
Tekninen isännöitsijä kuitenkin tulkitsee, että rakenne olisi jo kuiva näiden arvojen perusteella.

Kysymys ammattilaisille:

:right_arrow: Pidättekö näitä arvoja kuivan tiiliseinän tasoisina?
:right_arrow: Voiko pintamittauksen perusteella sanoa, että 1940-luvun seinärakenne on kuiva?

Liitteenä kuva mittaustilanteesta.

3.11.25 Measuments
3.11.25 Measuments529×503 78.6 KB

Kaikki näkemykset ovat tervetulleita — kiitos jo etukäteen!

1 tykkäys
2

Ensin pitää miettiä, mitä asteikkoa ovat mittarin lukemat ja mitä yksikköä ovat “rakennusalan yleiset tulkintarajat”. Jälkimmäinen lienee suhteellinen kosteusprosentti RH%. Mittarin lukema pitää tulkita käyttöohjeen taulukon ja mitattavan rakenteen mukaan.

En ole käytännön asiantuntija tässä kohtaa, mutta googlailin laitteen käyttöohjeen ja siitä tulkiten nuo lukemat tarkoittavat käsittääkseni kuivaa. Voit tarkistaa itse:

https://www.gann.de/_Resources/Persistent/f108529c9e130dc739403b303170bb20b7d54d88/UNI1_UNI2_EN.pdf

3

Kiitos kommentistasi!

Lisään vielä yhden olennaisen tarkennuksen, joka koskee juuri näitä rakenteita ja pintamittauksen tulkintaa:

Pintakosteusmittarin lukemat eivät ole RH%-arvoja, vaan materiaalikohtaisia vertailuarvoja.
Siksi laite ei näytä todellista kosteutta syvemmältä rakenteesta — varsinkin massiivisessa 1940-luvun tiiliseinässä, jossa kosteus voi siirtyä syvemmälle kapillaarisesti.

Rakennusalan yleisissä tulkintarajoissa (RIL / KH / RT) tiilirakenteen pintalukemat 50–70 tulkitaan edelleen kosteiksi, ei kuiviksi.
Tässä tapauksessa arvot 56–67 sijoittuvat juuri tälle kostealle alueelle.

Teknisesti siis:

  • pintalukema voi näyttää pintakerroksen kuivemmalta

  • mutta syvemmällä oleva rakenne voi edelleen olla märkä, eikä pintamittaus yksin riitä varmistamaan kuivuutta

Tästä syystä kysyin asiaa myös riippumattomalta mittaajalta.

Kiitos vielä näkemyksestä — arvostan kommenttiasi!

4

Moro. Pintakosteusmittarilla etsitään kosteusvaurioita referenssiarvoon verraten. RH-arvon saat vain porareikämittauksella.

Mikäli teet päätelmiä tuohon nojaten, huomioisin seuraavat seikat:

  • Vertailuarvo paikasta, jonka varmasti tiedät kuivaksi
  • Arvon muutokset mittauspisteiden välillä
  • Mittauksien toistettavuus (läheltä kulmaa otetut mittaukset vääristävät arvoa ym.)
  • Ja ennen kaikkea, mitä on tiilen toisella puolella

Johtopäätökset pintakosteusmittaria käyttäessä tulee perustaa kokonaiskuvaan. Yksittäisillä mittauksilla ilman toistettavuutta on huono todellisuusarvo. (Esimerkiksi raudoitus saattaa nostaa arvo)