Tässä olisi visainen kysymys johon en ole vastausta löytänyt. Kyseessä on n 55m2 kesämökki jonka 4" hirren sisäpintaan on tehty 5cm villaeristys ja laitettu höyrynsulkumuovi + paneeli . Mökki on tehty 1970 pilarien päälle ja lisäeristetty 1995 jolloin sitä laajennettiin ja laajennusosa on ns. normaali rankarakenteinen villoineen ja muovisulkuineen . Mökki on ollut lämpimänä talvet siitälähtien kun laajennus ja villaeristys on tehty. Nyt on herännyt ajatus laittaa se ensitalveksi kylmäksi , tyhjentää varaaja ja vesiputket paineilmalla , laittaa glykolit vesilukkoihin ja wc-pöntöön . Tarkoituksena on kokeilla kuivanapitolämmitystä kahdella pienitehoisella patterilla vaan miten on , soveltuuko se tällaiseen rakenteeseen ? Minulla on toinen mökki joka on pyöröhirsinen ja siinä olen pitänyt yhtä huonetta lämpimänä eli lämpö johtuu seinien kautta muualle mökkiin ja tämä on toiminut hienosti mutta se onkin täyshirsinen rakenne. Olen ymmärtänyt että jonkinlainen tutkimus rankarakenteisen rakennuksen kuivanapitolämmityksestä on suunnitteilla vai onko peräti jo menossa mutta mistään en tietoa ole löytänyt…
Kuten kysymyksessäsi mainitsit toimii täyshirsirakenne parhaiten. Hirsirakennetta ei pitäisi lämpöeristää ainakaan sisäpuolelta, mutta sen kanssa on nyt elettävä. Mökin lämpö on pidettävä talvikautena +7 - (+10) asteen paikkeilla. Muuta keinoa ei ole juuri olemassa.
Mikä olisi sopiva peruslämpö ? Tämä on vanhemmiltani ostettu mökki ja heillä on ollut tarkoitus pitää siinä kokoajan lämmöt päällä , siksi mökki on lisäeristetty ja laitettu kolminkertaiset lasit , luulenpa että rakennus on melko energiapihi . Mökissä on asukas joka lähtee sieltä viikoksi töihin ja palaa paikalle vklopuksi , mökki näyttää ottavan asukkaan poissaollessa +10c patteriasetuksella n 8-10kwh vrk , onko tämä mielestänne paljon vai vähän ?
Tämä on vastaus erääseen samanlaiseen kysymykseen , höyrynsulku ja kylmänäpito . Miten kuivanapitolämmitys huonontaisi tilannetta ?
Jos mökki kerran on talvikäyttöön tehty, niin mikäs tässä on ongelma…? Jos lämpötilaa lasketaan kymmenkunta astetta viikolla nin ei vaikuta huonontavasti, eikä oikein muutenkaan. Energiankulutus tosiaan riippuu siitä mökin rakenteesta; se on mitä on, ja sen kanssa “on elettävä” ! Mitä siinä tässä tapauksessakin säästetään vaatii jo kaavojen kanssa laskemista ? Se mikä viikolla jää “säästöön” tarvitaan kai jo melkein taas siihen että viikonlopuksi päästään normaalilämpötilaan.!
Sehän on juuri noin eli säästö saattaa olla negatiivinenkin, mutta se on erilainen kuin se tavalliselle velalliselle negatiivinen korko, siis todella negatiivinen.
Saahan sitä sitten kärvistelläkin ja sitä paitsi suuri “sahailu” tuo niitä muitakin ongelmia, jotka paljastuvat vuosien myötä.
Näissä asioissa, kuten monessa muussakin, pihiys ei ole hyve eli säästöä, saatikka tuottavaa touhua.
Mökin asukas muuttaa pois ja sentakia mietinnässä on pistänkö ensitalvena kämpän kuivanapitolämmitykselle vai annanko olla pienen peruslämmön . Siis tietenkin vain jos tällaiseen rakenteeseen soveltuu kuivanapitolämmitys , tähän haen vastausta
Hirsimökin voi eristää 5 cm mineraalivillalla sisäpuolelta, muovinen höyrynsulku tarpeen. Hirsi- tai lautapaneeli oikein hyvä pintamateriaali sisäpintaan. Mökki ei kärsi vaikka se olisi kylmiltään koko talven ja mökin voi toisaalta lämmittää aina joskus talvellakin lyhyillä käynneillä.
Miettikääpä aluksi yllä oleva grafiikkaa hirsiseinän sisäpuolisesta eristämisestä…
Reunaehdot, lämpötilat ulkona -20 ja sisällä +20
Noinhan se kulkee, mutta ei vaan mitenkään valaise kysyjän esittämää ongelmaa - kylmäksi tai peruslämmölle jätettyä tyhjää mökkiä. Kannatan 10 asteen pinnassa pidettävää peruslämpöä kun se nyt asumattomaksi jää.
Kysymys on Suomen mittakaavassa miljardiluokan kustannuksesta, kun pidetään Suomen kesämökit peruslämmöllä talven yli. Kyllä rakennuksen pitäisi selvitä omillaan yli talven ilman kallista lämmitystä, olkoonkin että on vain peruslämpö +10 . Edellä kuvatekstissä todettiin että rakenne " voi homehtua".
Mutta onko kukaan tutkinut “homehtuuko” todella?
Väittäisin että rakenne selviää talven kylmänä ilman lämmitystä, koska usein hirsien sovitus (ulospäin) ei ole tiivis, joten raoista rakenne tuulettuu ja samoin tuulettuu paneelien raoista sisälle päin. Mikäli jätetään savupelti auki, toimii tuuletus sisältä ulos.
Olen tällaisissa mökeissä (talvet kylmillään) vieraillut niin kesäaikaan kuin talviaikaan ja ilma on ollut raikasta eikä homeen hajua ole tuntunut.
Omat kokemukset kuivanapitolämmityksestä toistaiseksi hyviä hirsimökissä, jossa ei ole eristeitä seinässä eikä muovia, kaksinkertaiset ikkunat. Eli vanhemmillani on pieni perinteinen hirsikesämökki n. 30 m2. Aiemmin ollut kylmänä talvisin, mutta kosteus turvottanut ja nostanut lattiaa joka kevät. Lattia uusittiin keväällä, ja päätettiin kokeilla kuivanapitolämmitystä, jotta mökki pysyisi kuivana. Mökkiä ei käytetä talvella. Vaikuttaa toistaiseksi hyvältä. Kuivanapitolämmitys säädetty kosteuden mukaan eli menee lämpö päälle vasta kun kosteus nousee yli 70%. Lämpötila voi mennä miten matalaksi vaan eli käytännössä n. 5 astetta korkeampi kuin ulkolämpötila, menee siis myös nollaan. Alla sähkökulu. Syyskuun sähkökulu lienee suurempi kosteuden takia ja yhden viikonloppuvierailun takia. Lokakuu ja marraskuu ja joulukuu olivat hyvin leutoja (ei käytetty sähköjä): ei ollut lunta ja tuli selvästi pakkasta vasta joulun jälkeen. Syyskuu 440kWh, loka 264kWh, marras 240 kWh, joulu 272 kWh, eli mielestäni varsin kohtalaiset lukemat.
Itsellä myös kakkosasunto eli hirsitalo 60 m2 ja menee sähköä n. 700kwh kuukaudessa peruslämmöllä n. 10 astetta (eristetty ulkopuolelta). Taidan laittaa siihenkin kuivanpitolämmityksen niin saisi vähennettyä sähkökulun. Kyseisessä kohteessa taidan säätää lämpötilan n. +5? Toistaiseksi kyseisestä kohteesta vedet on tyhjennetty talvisin, mutta jatkossa haluaisin pitää vedet myös talvella käytössä. Silloin lämpötila ehkä nostettava kymmenen tietämille. Käytössä ProMod Lite II kuivanapitolämmitysohjain.