Oheinen "kustannusten"jako-ongelma olisi käsillä…
Asun vanhassa omakotitalossa kaupungissa, taajamassa, kaava-alueella.
Vanhana peruna kiinteistön jätevedet on hoidettu jätevesikaivolla.
Kunnallinen vesilaitos on tuonut paineviemärin pään tontin rajalle muutamia vuosia sitten.
Pystyisin helposti rakentamaan oman viemärini "vietolla" eli normaalilla laskulla tuohon paineviemärin päähän.
Tuosta tontin rajalta, paineviemärin päästä, on arviolta noin 5-10 m nousu varsinaiseen viemärilinjaan, joten pumppu tarvitaan.
Mutta… kuuluuko minun vai vesilaitoksen kustantaa pumppu?
Omasta mielestäni oma osuus on hoidettu, kun saan veteni tontin rajalle ja siitä alkaa vesilaitoksen vastuu.
Olen pari kertaa vesilaitokselta asiaa tiedustellut eri henkilöiltä ja saanut pari erilaista vastausta… Enään en viitsisi kysellä ennen kuin itsellä olisi tarkempaa tietoa laki- tms. pykälistä.
Osaisiko joku kertoa faktaa tai antaa tietoa, että mistä saisi faktaa?
Jos talon rakentanut niin monttuun että sieltä ei viemäreille kaatoja ole kunnanviemäriin niin itse joutuu pumppauksen maksamaan.
Ei kannata hukata paukkuja. Kunta voi velvoittaa Sinun liittymään viemäriin, jolloin Sinä nostat vedet kunnan viemäriputkeen. Kunta ei sitä tee. Kun kunta velvoittaa, niin silloin se on pakkosauma. Sellaista lakipykälää ei ole mikä velvoittaisi kunnan järjestämään "tonttiveden" pumppaamon.
Toinen mahdollisuus on se entinen, niin pysy siinä, mutta ilmeisesti kunta on jo velvoittanut Sinut liittymään siihen putkeen ja jos et liity, niin seuraavaksi tulee uhkasakko ja uhkasakon maksullakaan et selviä liittymättä. Uhkasakkoja tulee sitten liukuhihnalta niin kauan, että liittyminen kannattaa ja pumppaamokin tuntuu halvalta.
Jos kunta sittenkin pumppaa Sinun vetesi sinne kunnan viemäriin, niin uskon, että olet ainutlatuinen tapaus - Suomessa. Kerropa sitten miten kävi.
Tuusulassa vesilaitos hyvittää pumppaamon hinnan liittymismaksusta, kysy vesilaitoksen kanta. Normaalisti maksat itse
Pääsääntö numero yksi on se, että kiinteistökohtaiset pumppaamot ovat aina kiinteistön omalla hankinta- ja ylläpitovastuulla, ei siis vesilaitoksen. Poikkeuksen voi tehdä osuuskunta, joka toisaalta on itse vesilaitoksen asiakas.
Toinen asia on se, josko joku kunta osallistuu pumppaamon hankintakustannuksiin, tällaisiakin esimerkkeja saattaa tosiaan löytyä. Mutta harvinaista se on eikä mikään kuntia siihen velvoita.
Kiitos kommenteista, ainakin useimmista.
Näköjään tämä keskusteluryhmä ei ensimmäisen kommentin perusteella ollut juuri parempi kuin muutkaan :D Teksti Melkein luettu ja MELKEIN ymmärretty. Mutta onneksi seuraavat olivatkin jo fiksumpia. Kerrataan vielä nuo speksit.
a) Talo rakennettu 90 vuotta ennen viemäriä, joten siihen on ollut hankala vaikuttaa...
b) Talo on rinteessä ja paineviemärin pää siis rinteen alapuolella, joten normaali vietolla pääsee viemärin päähän käsiksi
Periaatteessa en siis pumppua tarvitse...
Sen takia nimenomaan kyselen, koska olen kuullut, että juuri tuollaisia, että "Tuusula" -tyyppisiä ratkaisuja on olemassa. Tiedän naapurikaupungeista muutaman esimerkin, missä on kunta maksanut kokonaan tontinkin osuuden, koska kunnan viemäri on tullut "väärälle" puolelle tonttia.
Joku viranomainen olisi ehkä paras keneltä kysyä, mutta ei tahdo löytyä sopivaa tahoa...
Jos jollain omakohtaisia kokemuksia "hävitystä tai voitetusta sodasta", niin olisi kiinnostava kuulla perustelut kumpaankin vaihtoehtoon.
Nyt ei kannata hakea noita “hävitystä tai voitetusta sodasta”, koska ne eivät ole veljeksiä, siis kunnat keskenään. Vastaus löytyy kuntasi rakennusvalvonnasta (myös vesi- ja viemäriosastolta) eli mikä on kuntasi käytäntö tai sieltä isokenkäisiltä. Ei kannata kysyä aivan ruohonjuuresta. Siis kunta/ko.kunnan viranomainen/lautakunta ratkaisee eikä kukaan muu.
On turha hakea olkapäätä muualta, sillä mikään kunnan ulkpuolinen “järjestö” ei voi sitä mitenkään määrätä, ei edes eduskunta tähän hätään.
Sillä ei lopulta ole merkitystä, tarvitsetko juuri sinä periaatteessa sitä pumppua. Kunta/vesilaitos on sen paineviemärinä suunnitellut kustannus- tai muista syistä, ja tämä usein johtuu siitä, että koko linjaston tekeminen viettona ei ole ollut mahdollista. Jossain olisi siis kuitenkin pumppaamo, jota sinäkin tarvitset.
Paineviemäriin ei voi liittyä vietolla muualle, kuin mahdolliseen linjapumppaamoon, tai tiettyä asutuskeskittymää varten rakennetun haaran päässä olevaan pumppaamoon, ja näitäkin kunnat tekevät kitsaasti.
Mutta kuten edellä, tekninen toimisto ja sieltä tekninen johtaja tai kunnan koosta riippuen/johtuen joku muu viskaali kertoo pelisäännöt. Täällä esitetyt ovat arvauksia, jotka perustuvat yleisiin käytäntöihin. Sodasta puhuminen ei lupaa hyvää, koska asiasta on linjaukset tehty ja olet kuitenkin samassa asemassa muiden kanssa. Neuvotteluista on kokemuksia, mutta niitä on hyödyllisintä käydä lautakuntien kanssa päätöksiä valmisteltaessa.
Meilläkin kunta aikoinaan hyvitti pumppaamon rakentamiskustannukset liittymämaksusta. Meni melko lailla päittäin. Eli lähtökohtaisesti neuvotteluissa kannattaa olla sitä mieltä, että tässäkin tapauksessa kunta hyvittää pumppaamon.
Juuri näin.
Näyttää siltä, että meitä palkansaajia on aika vähän tässä porukassa, koska ilmeisesti toisten mielestä pitäisi automaattisesti nyökätä, kun ehdotetaan 3000-5000 €:n lisäkustannuksia.
Ei tuohon summaan varmaan kenenkään talous kaadu, mutta saattaa sille olla muutakin käyttöä.
Pitänee aloittaa neuvottelut vesilaitoksen kanssa asiasta.
Edelleen saa kertoa, jos löytyy kokemuksia vastaavasta tilanteesta…
Saahan sitä asian ymmärtää miten haluaa. Vaikka enempi olisin huolissani pitkäaikaistyöttömistä… Ainoan täsmällisen neuvon annoin siitä, mistäpäin parhaiten saat vastauksen kysymykseesi. Ja vastauksen saatuasi ei pitäisi joutua enää neuvottelemaan, vaan toimitaan saadun tiedon mukaan. Kuntalain vaatimus tasapuolisesta kohtelusta edellyttää tätä. Jos kysyessäsi et saa tietoa, tai opastusta oikean vastaajan puheille, herää ensimmäisenä epäilys tuon tasapuolisuuden toteutumisesta kunnassasi.
Kunnan/vesilaitoksen yleisen linjan siis pitää ratkaista.
Pm, millä aikakaudella tuo saamanne hyvitys on annettu? Onko mahdollista, että teidänkin kunnassanne on käytäntö muuttunut? Tässä viime vuosina kun kunnat ovat painostettuna lopulta laatineet vesihuollon kehittämissuunnitelmiaan ja määritelleet vesihuoltolaitosten toiminta-alueet, sekä alkaneet toimia vesihuoltolain 18 ja 19§ mukaan, on moni asia mennyt uusiksi. Koskee muuten lähes kaikkia kuntia.
Aloittajalta kysyn, mikä on liittymismaksusi tuohon kunnan viemäriin? Ja lisäksi, onko se sama kaikille liittyjille?
Liittymismaksu ko. viemäriin puhelinkeskustelun perusteella "parin tunnin työ".
Eli liittymismaksu on maksettu siinä vaiheessa, kun vesi on tuotu.
Yleisesti liittymismaksu uudisalueella määräytyy tontin rakennusoikeuden mukaan.
Mutta nyt EI ole kyse uudisalueesta.
Lopettelisin jauhamisen tuosta kuntalain edellyttämästä tasapuolisesta kohtelusta tässä kohtaa.
Jos tasapuolisuus tälläisessä asiassa tapahtuisi, niin se olisi joko ilmainen tai esim. se 5000 € kaikille, koska ainoa asia mikä tässä tasapuolisuuden ratkaisee on eurot. Ei niinkään palvelun "laatu", toimitusaika tms.
Mutta juu… voin laittaa tänne kommentteja lisää, kun johonkin ratkaisuun on päädytty.
Perusteluineen, oli pumpun maksaja kuka tahansa.
No paljonko se liittymismaksu on sitten aikanaan ollut? Ja paljonko se olisi, jos nyt sen maksaisi? Liittymisen yhteydessä on tehty sopimus, mitä siinä liittymään mainitaan kuuluvan?
Kerrohan nyt vielä, onko tonttisi kaava-alueella vai haja-asutusta?
Espoossa liittymismaksu on nyt 101-250 m2 omakotitalolta € 4610:66. Samaa luokkaa se oli silloin 90 luvulla, kun meidän talo liitettiin kunnallistekniikkaan. En löytänyt netistä menettelyä pumppaamon kustannusten hyvittämisestä. Soittamalla sekin varmaan selviäisi.
Tuota, oliko se silloin markoissa sen ~4600? Tai jos se liittymä on tuolloin maksanut oikeasti saman, kuin nyt eli markoissa yli 27000, niin kyllähän sen ajan hinnoilla se on pumppaamon kestänytkin. Tuo nykyinen hinta ei kestä, ainakaan jos tuota vesihuoltolakia luetaan.
Joo, moni asia on muuttunut. Ja ihan viimeisten viiden vuoden aikana.
JeesJees:in hintoja odottelen vielä.
"No paljonko se liittymismaksu on sitten aikanaan ollut? Ja paljonko se olisi, jos nyt sen maksaisi? Liittymisen yhteydessä on tehty sopimus, mitä siinä liittymään mainitaan kuuluvan?
Kerrohan nyt vielä, onko tonttisi kaava-alueella vai haja-asutusta?"
Niin, kyllä minä noita aloittajalta kysyin ihan neuvontamielessä, enkä piruillakseni. Edellisestä vastauksesta kun olin aistivinani jonkinlaista hermostumista arvailuihin, niin pyysin noita tietoja, että voisi antaa täsmällisempää apua.
Vastausten hyödyllisyys on kumminkin aikalailla sidoksissa kysyjän antamaan informaatioon.
Tsori pete, en kerinnyt pariin päivään tälle foorumille.
Kuten ensimmäisessä viestissä totean:
"Asun vanhassa omakotitalossa kaupungissa, taajamassa, kaava-alueella."
Valitettavasti en tiedä paljonko liittymä on maksanut silloin, kun vesi on tuotu.
Olemme muuttaneet vasta sen jälkeen ja se henkilö, joka vesiliittymän on hommannut, ei enään viemäreistä murehdi… eikä kyllä mistään muustakaan.
Sopimuksessa lukee myös jätevesiliittymä eli sellainen papereiden mukaan on…
Emme tosin maksa jätevedestä.
Muuten pätee yleiset sopimusehdot, joissa ei mainita paineviemäreistä mitään.
Mahtoiko antaa apuja analyysiin…?
Anteeksi täältäkin, ketjujen edetessä tarttis aina kerrata kaikki viestit alusta asti. Siellähän nuo sijainnit oli mainittu. Lähinnä kannoin huolta edellisen kommenttisi jälkeen, olitko pahoittanut mielesi jostain kirjoittamastani.
Siitä olin kiinnostunut, mitä kokonaisuudessaan liittymäsopimuksessa on määritelty. Se kun on pääsääntöisesti kiinteistö- eikä omistajakohtainen. Toisaalta siihen voi sisältyä pykäliä siitä, minkä ajan puitteissa liittyminen tulee suorittaa. Siksi en voi kertoa mitään sinua oikeasti hyödyttävää, jollen näe sopimuksen sisältöä kokonaisuudessaan. Enkä toisaalta voi edellyttää, että julkaiset sitä täällä.
Onko tuo sopimus mitenkä vanha? Kun jos kuntasi käytännöt ja linjaukset ovat paljonkin muuttuneet, niin paperissa mainitut ehdot ovat saattaneet vanhentua.
Pääperiaatteena on, että viemärin tuo vesilaitos kiinteistön välittömään läheisyyteen ja kiinteistön puoleiset varustukset ovat omalla vastuulla. Pumppaamot kuuluvat näihin. Siksi kummastelen tuota paineviemäristä puuttuvaa mainintaa, kun liittymiä ei voi myydä kuin olemassa olevaan tai rakenteilla olevaan verkkoon. Toisaalta voidaan olettaa, että nykyhinnalla hankittava liittymä maksaisi hyvinkin tuon pumppaamon verran ylimääräistä. Löydätkö vielä sen nykyhinnan jostain?
Jahaps, pumppaamo asennettu ja laskun maksoi allekirjoittanut. Hintaa kaikkineen noin 5,5 k€. Ihanan kallista…
Se hiukan lievittää tuskaa, että sai pihaa siistittyä samalla, kun kerran oli kaivinkone möyrimässä. Ikään kuin toinen kärpänen samalla iskulla.
Ja toistaiseksi pumppaamo pelaa hienosti eikä tarvitse kärsiä hajuhaitoista tai miettiä, koska pitää tilata seuraava tyhjennys.
Ei tullut paikallinen vesilaitos vastaan pumppaamon hinnassa ei… en nyt tosin aivan lakitupaan lähtenyt asiomaan, mutta piti tietenkin kysyä ja kyseenalaistaa.
Lining pro 800 oli pumppaamon tyyppi ja pienin pumppu riitti liiankin hyvin meille, koska paineviemärin matka ei ole kuin kymmeniä metrejä.
Kaikki sukulais- ja kaverisuhteet tuli käytettyä ja semmoinen 2-4 k€ säästyi sillä. Eli jos joku on vastaavaa hommaa tekemässä, niin alle 5 k€:n on kyllä todella vaikea päästä muuta kuin kaivamalla itse.
Toivottavasti tästä viestiketjusta on hyötyä jollekin seuraavalle harrastelijalle… Aika vähän kun tuntui löytyvän tietoa, kun itse sitä etsiskelin. Ainakaan hintatietoa mikä varmaan väkeä eniten kiinnostaa.