Myöhäistä kyllä kysyä kun terassi on jo tehty, mutta laitettiin siis kansilaudat niin että vuosirenkaat kaartuvat alaspäin. Valittiin näin, koska tuntui järkevältä laittaa laudat niin sillä tuolla hetkellä laudat kaartuivat näin asennettaessa reunoilta alaspäin. No ilmeisesti olisikin pitänyt laittaa toisinpäin. Lautatavara oli asennettaessa aika märkää. Kuivuessaanko se nyt sitten kääntyykin toiseen suuntaan kun luin että asentaa pitäisi juurikin toisinpäin ettei laudoista tule vedenkerääjiä. Pitäisikö kaikki nyt sitten purkaa vai mitä tässä nyt pitäisi tehdä? Onko paha moka? Lauta on sileää 120 millistä. Jätimme sentin raot. Onkohan liikaa? Kiitos jos joku tietää tähän neuvoa.
Tämä on mielenkiintoinen juttu…
Kävin viikko sitten tarkastamassa erään mökin, en terassin takia ja tein erikoisen huomion.
Mökin edessä oli noin 25 m2:n terassi noin 10-vuotta sitten tehty, painekyllästetystä laudasta, rakolattia.
Kaikki ne laudat joissa “sydänpuoli” oli ylöspäin, eli vuosirenkaat kaartuvat ylspäin, olivat enemmän tai vähemmän lahoja. Kaikki toisinpäin asennettut virheettömiä?
Mitäs tästä sanotte…
" Kaikki ne laudat joissa "sydänpuoli" oli ylöspäin, eli vuosirenkaat kaartuvat ylspäin, olivat enemmän tai vähemmän lahoja. Kaikki toisinpäin asennettut virheettömiä?
???
Sanotaan nyt jotakin: Epäilen asioita
a) havainnot väärin
b) ei ollut kestopuuta tai ainakaan ne lahonneet.
Jatketaan vielä, että sydänpuuta ja kuusta ei voi painekyllästää.
Taivasalla olevat rakenteet pitäisi tehdä kyllä silleen että se sydänpuu tulee ylöspäin. pintapuu kutistuu enempi kuivuessaan, ja silloin useimmiten laudasta tulee ajanmittaan kupera, ja vesi valuu pois, ydinpuu itsessään on tiiviimpää, ja kestää vettä paremmin.Olisikohan tuo BT:n mainitsema terassi ollut sellainen itsekyllästetty, tai sitten muuten hyvin huonolaatuinen.Parikymmentä vuotta nykyisetkin kestää, vaikka kohta ei suolaa pahempia myrkkyjä saa käyttää! Ennen kun oli arseniikkia ja elohopeaa, niin kyllä kesti!
Jokavuotinen öljyäminen on myös tärkeää, ettei halkeile,silloin lahoaa nopeammin,painekyllästys ei koskaan mene läpi asti,mitä paksumpi lauta,
sitä enempi jää käsittelemätöntä! Sen näkee kun sahaa päästä palan pois, väri vain vaalenee keskustaa kohti mennessä. Painekyllästetty lauta on yleensä pintapuuta. Siitä parhaasta palasta on jo tehty jotain "tärkeämpää".
Sanotaanpa vielä, että painekyllästetty kestopuu kestää/on kestänyt maata vasten yli 30 vuotta taivasalla ja käsittelyn on hoitanut Itse Ukko. Arvatkaas mikä on/ollut heikoin kohta, kun kaksi lautaa on naitettu yhteen?
Painekyllästetty puu ei hyvin rajoittuneen tietämykseni mukaan sisällä elohopeaa, mutta “ennen vanhaan” kylläkin arseenia, kromia ja kuparia.
Varsinkin arseeni/arsenikki on nykyisin ainakin tarkkailun alla ja miksei myös kuparikin kyllästeenä. Laudan paksuus ei ole painekyllästyksessä mikään este. Kyllästys menee läpi, että kajahtaa (“painekyllästys ei koskaan mene läpi asti,mitä paksumpi lauta”), jos ei ole sydänpuuta. Elohopeaa ei liene kyllästeissä, mutta kuumemittareissa kylläkin - vielä.
No niin…
Edellä on esitetty kaikenlaisia arvioita, mutta mikä sen lahoamisen on aiheuttanut?
Laudat on kyllästetty nykyisellä menetelmällä, ei sillä vanhalla…
Onko sillä merkistystä, että vesi imeytyy puun lustojen väliin? (sydän puoli ylöspäin).
Tuo sentin rako lautojen välissä on mielestäni turhan iso, laudat kuivuessaan kutistuu aika reippaasti ja sentin rako saattaakin olla kohta 1,5 sentin rako.
Tein keväällä kaksi terassin kantta ja laitoin tuoreet, vielä märät, kestopuut 4mm raolla. Nyt kun toinen kansi on jo jonkun verran kuivunut niin tulee mieleen, että olisi pitänyt olla vieläkin pienemmät raot.
Miten tuo lautojen rako vaikuttaa niiden lahoamiseen???
Perustele.
Ei varmasti mitenkään, vastasin kysymykseen, jossa alkuperäinen kysyjä tiedusteli rakojen oikeasta koosta.
Siitä raosta puheenollen minun mielestäni 5-6 milliä eli metrinmitan kahden “lehden” paksuus on sopiva.Vesi valuu pois,ilma kiertää,on vielä helppo pitää puhtaana harjaamalla hiekasta, ja mukava paljaan jalan alla! Kumminkin jo senverran tiheä että ei sormukset ja kolikotkaan pahemmin sovi putoamaan välistä.
Aikaisemmin tuossa oli puhetta siitä että miksi laudat lahoaa. No ne lahoaa sen takia kuin kaikki muukin puu. Kyllä se näkyy täälläkin kukoistavan se yleinen harhaluulo että" tuosta kyllästetystä kun jässäytän terassin niin ei tartte sitten kolmeenkymmeneen vuoteen mitään tehdä"! Niin se halkeilee kuin muukin puu auringossa kuivaessaan. halkeamiin menee vettä ja siitä se lähti. Sen takia jokavuotinen öljyäminen on tärkeä. ei halkeile niin pahasti. Ja kyllä se kukkua on että kylläste menee läpi asti. Sahatkaas nyt siitä tehtaan jäljiltä olevan laudan päästä pala pois ja katselkaa kuinka pitkälle on samanväristä kuin se pinta? Sen takia pitää aina nämä rakenteet niin että sahaaminen ja muu työstäminen jää mahdollisemman vähäiseksi. Tietenkään siltä ei voi koskaan täysin välttyä; silloin on tärkeää että nämä pinnat käsitellään kyllästysaineella huolellisesti. Muuten kyllä vesi siihen imeytyy kuin käsittelemättömään puuhun!
Ne vanhoilla menetelmillä kyllästetyt ratapölkyt ja puhelintolpat kyllä kesti sen 30 vuotta ja enemmänkin
vaikka suossa mutta kuten sanottua, kovat oli myrkyt: arseniikkia, kreosoottia sun muuta, elohopeaa niissä tosiaan ei ollut, panin sen siihen vaan leikilläni ikäänkuin painottamaan sitä myrkkypitoisuutta. Kyllä on hyvä että on eroon niistä päästy! Ei nykyään edes kromia käytetä, kuparisuoloja sun muuta vaan, ja kohta muutaman vuosikymmenen päästä on taas kierros ummessa: tervaa, tärpättiä ja pellavaöljyä(on muuten hyvä, halpa, tehokas ja ympäristöystävällinen.!)
Joo, oli ne senverran viisaita ennenvanhaan etteivät sitä elohopeaa siihen puunkyllästykseen käyttäneet,semmosta hirveetä myrkkyä,HUH! Käyttivät sitä siellä missä ei tuottanut niin suurta vaaraa;
kuten esim. leipäviljan homesuojaukseen ns.peittaukseen!! Että ovelia poikia olivat. Ei se ihme ole että nuo sormet vielä noin vikkelästi liikkuu! Siitä leivästä kai johtuu?
Mielenkiintoista…
Miksiköhän seinään laitetaan pystylauta latva alaspäin ja sydänpuoli ulos?
Siksi kait, ettei vesi valu lustoon ja puu kuivuu hyvin ulospäin, mutta
terasseja on tehty vasta muutama vuosikymmen ja eihän niitä nyt niin ihmeemmin ole tutkittu…
Sydänpuoli ylöspäin vesi valuu lustoon joka sateella ja imeytyy puuhun. Jos lauta on toisinpäin, valuu vesi laudalta kuin hanhen selästä, jos ei käyristy. Jos käyristyy niin ei varmasti syksyluston läpi imeydy läheskään niin nopeasti toisinpäin olevan laudan kevätkesän lustossa imeytyy…
Mitäs tästä tuumitte?
Siinä se kevätkesä syksykesäksi vaihtuu niitä latvapäitä laudoista etsiessä? Tietysti jos pintalautaa on nii helpommaksi tulee!
On siinä lomalaudotuksen teossa värkkäämistä kumminkin kun se aluslauta pitää kääntää sydänpuoli sisäänpäin ja päällyslauta sydänpuoli ulospäin! Silloin niistä saumoista tulee lautojen kuivuttua ja koverruttua tiiviitä. Kyllähän ne laudat jumalattomia nauloja ja ruuveja käyttämällä saa suoraksi pakotettua, ja asennettua mitenpäin vaan, mutta kyllä halkeilee varmasti aika äkkiä! Ja miltäs se tuntuu jalkapohjaan niitten “räystäskourujen” päällä kävellä.Terasseja, laitureita ja sun muita olen minäkin jo “kymmeniä vuosia” rakennellut, joku varmaan ennen minuakin,satoja vuosia sitten! Oli laitureita, rappusia, ajosiltoja mm.Arseniikeista sun muista ei tietoakaan. Kyllä se vaan niissäkin se sydänpuoli ylöspäin pantiin, ja vöyreimmissä taloissa tervailtiin joka toinen vuosi, niin isältä pojalle kesti reippaasti! Ja mitäs sillä oikeastaan on väliä mitenpäin se nykyään pannaan, eikös se painekyllästetty ainakin jonkun mielestä OLE IKUISTA!!