Elikkä vaihtoehot täyttösepelille olis tässä: 6-16 tai 16-32mm.
AMMattilaiset kertokkee kumpiko olis parempi valinta vai onko aivan sama?
tuommosta laatua saisin kilometrin päässä olevalta hiekkamontulta niin ei rahtikulut päätä huimaa:)
Tarkotus täytellä 110 salaojat+sadevesiputket routaeristeeseen saakka ja routaeristeen päälle arvelin laittaa semmosen vähintään 10cm kerroksen sepeliä myöskin kauttaaltaan ja sitte suodatin kangas vai muovi ennen multakerrosta?
sokkelia(patolevy+pystyeriste ensin) vasten tuloo sitte reilu puolenmetrin kaista sepeliä routaeristeen pinnasta ylös asti ja päälle luonnonkivet.
alkuperänen täyttö aika hienoo eli semmosta enempi hiekan ja soran sekasta haistapaskan tavaraa…
eli olisko tarvetta käärästä koko hoito vielä suodatinkankaaseen vai tulleeko ympäröivästä hienommasta täytöstä hiekat ajan kanssa sepelin sekkaan ilman sitä? uusittava täyttö noin 1.5m sokkelista ulospäin ja syvyydessä salaojista 10cm alemma, pohja muovattu salaojiinpäin viettäväksi.
Kiitoksia asiallisille vastaajille jo etukätteen;)
ps. jos joku kohta em. suunnitelmassa mättää niin saapi ilmotella myöskin;)
Tuotasnoin, meitin nurkilla alkaa argumentista käydä tuo salaojasoran niukkuus, mutta jokos se iskee teillekin? Ei muuten, mutta laita nyt ihmeessä edes putken ympärysaineeksi soraa, eikä noita seulasepeleitä. On jo riittävästi kokemuksia putken aukipysyvyydestä pitkässä juoksussa, jos ympärysaine pidättää hienoainesta kuin hetekanverkko mannaryyniä. Varsinkin, kun ympäröivä maa-aines on varmaan tuon vanhan täytön sukuista, eli täkäläisittäin ketunmultaa.
Tuleehan net putket riittävästi syvälle, eli ylimmilläänkin putkenselkä anturanpohjan alipuolella? Mieluummin tingitään juoksusta, kuin syvyydestä.
Kovin krouveilta tuntuu nuo sepelilajitteet, sulkisin tuon karkeamman kohta pois. Meilläpäin käytössä on lahinnä 5-11 koko, ja sitäkään en kelpuuta putken ympärille. Soraa eli santaa siihen. Kaivannon täytteeksi erinomaisen läpäisevää tuo sepeli, mutta johtaa toisaalta liian helposti salaojiin sellaisiakin pintavesiä, jotka joutaisivat valumaan pintaa myöden poispäin. Varsinkin, kun muoville ei tuossa ole sijaa, kyllä suodatinkankaalla tulisi erotella, mitä erotella pitää. Ja sillä ei sitten rullata putkia ympäri, vaan erotetaan kylmästi koko läpäisevä täyttö perusmaasta ja päällimullasta.
joo tarkotus alottaa kaato silleen että ylin(putken selkä) kohta lähtee anturan alapinnan tasalta. kaatoo ei kovin paljoo voi laittaa kun pidemmän seinän pituus on 22m. eli jos semmosen 1cm metrille niin pysytään vielä inhimillisellä tasolla kait:) tuota suodatin kangasta olin aatellukkin silleen että kangas tulis kaivannon pohjalle patolevyn kans limiin tarpeeks ja nousis sitte kaivannon etureunaa pitkin ylös vaakaan routaeristeen alle. vai olisko se viksua nostaa kaivannon etureunalla eristeen yläpuolelle sen reilun 10cm sepelikerroksen päälle? meinaatko tuolla salaojan ympärystäytöllä, että pitäs ihan putken ympärykselle laittaa vaikka hiukan karkeampaa hiekkaa? se haistapaskan täyttö mikä siellä nyt oli ei oo ihan höttöö mutta hyvin lähellä sitä. toki soraa ja kiviäkin on seassa
edit:
tuosta salaojasorasta vielä, että empä ees hokassu kysy sitä sillä nimellä kun maallikona kuvittelin sen olevan jottain tuontapasta mitä alussa tarjosin vaihtoehoiks
veikkaanpa että tuolla nimellä vois saaha sitäki kevyesti.
olisko nyt niin että putken ympärystäyttö(10cm alle ja parikyt päälle plus joku 50cm levvee kaista) tulis tuolla salaojasoralla ja loput sitte routaeristeeseen saakka sillä sepelillä ja sen yläpuolelle vois harkita sepelin tilalta sitä salaojasoraa ja vanhaa täyttöhiekkaa poislukien puolen metrin kaista sokkelin vierestä joka tulis sillä sepelillä. suodatin kangas tulis tällä sydemillä muuten samoin kun yläpuolella tarjosin mut eristeen yläpuolella meniski eristettä vasten ja nousis sitte sepelikaistan ja nurmen välistä hiukan luonnonkivien alle…
putkista vielä: tarjottu kahta mallia: läpeensä reikästä ja sitte ns tuplasalaojaa, jossa pohja rei-ittämättä.
kumpi lie parempi? luulis että tuo umpipohjanen siirtelis ainaki vettä pois tehokkaammin…
Sentti metrillä on sadevesiputken ohje, salaojalla riittää puoli senttiä. Ja siinäkin on huomioitu surkea asennustyö. Nuo nykyiset putkiläpimitat ovat seurausta siitä, että on todettu liike-elämälle ansiokkaammaksi ylimitoittaa reikä ja sen jälkeen paiskia putket kuoppaan. Nykyisellä 110 putkella ja kelvollisella työllä riittää tuossa 1 milli metriä kohti. Eli petaat pohjan hyvin ja saat siellä niskapuolellakin putken riittävän alas.
Täällä on useinkin neuvottu, miten salaojaputken pitäisi muka kuivana pysyä, kun vesi pakenee alta. Tällä neuvolla pilataan saneerauskohteet järjestään, kun juoksutetaan ylärinteen suotovirtaukset putken alta talon alle nauttimaan aikansa kapillaarikerroksista, eli hienohiekkatäytöistä. Jätä se 10 senttiä sieltä putken alta pois ja varmista tasainen, vaikka mahdollisimman vähäinenkin kaato yläsivulta poispäin. Ja jos tuo mainitsemani minimikaato sinulta onnistuu, niin syvennä vaikka lapiolla vielä uraa siellä selkäpuolella. Minä teen vieraillekin näin, enkä itselle yhtään paremmin…
Salaojasorasta vielä, että vaikka siitä on tääällä pulaa, niin se on halvempaa, kuin yksikään noista mainituista sepeleistä. Eli jos sitä kohtuuhintaan myydään, voit tehdä kaikki mainitsemasi täytöt siitä, ja voit vielä unohtaa suodatinkankaan kokonaan. Sepeliversiossakaan et tarvitse sitä välttämättä kaivannon pohjalle, sitä käytetään tässä paikassa pääsääntöisesti vain työvirheiden korjaamiseen.
Edit: Unhotin kommentoida tuota putkilajia. Tämä pohjastaan rei’ittämätön on jonkun dymaiitti-insinöörin käsittämätön oivallus sadevasien ja salaojavesien johtamiseksi samaan torveen. Ja jättää taas suotovirtaukset juoksemaan putken alitse laatanalustäyttöihin. Jos joku sinulle noita välttämättömyytenä tyrkyttää, niin voin yyveen kauta vihjata, mihin rautakauppias voi niitä tunkea. Ja tuplasalaojana täällä myydään juuri sitä ympärileikattua, sillä insinöörin opinnäytteellä oli joku fiksumpi nimi…?
Kiitti pete jo tässä vaiheessa hyvistä neuvoista. onneks allekrijottaneen kohe on suht helpolla paikalla ts. joka seinällä maasto kaatuu poispäin kutakuinkin. eli mäentömpärellä ollaan ja pohjaveet on jossain yli kolmessa metrissä vanhasta kaivosta tsekattuna:)
Alakaa helepottuun meikäläisen lapionheilutus kun nyt tietää systeemin millä teköö, eikä vaan jouvu sokkeesti tuijotteleen noita hiemoja kaiken kattavia kuvajaisia, mitä tältäki sivustolta löytyy…
tuo 0.5cm/metrin kaato onnistuu varmasti ja tulis se 1cm metriki tarvittaessa kun sadevesiputket tuloo samaan monttuun;). kaivannon pohjasta: jos nyt ymmärsin oikein niin putki laiteltas meleko suoraan vanhaa pohjaa vasetn, joka olis vielä hiukka kaatava talosta ulospäin ja sitte se normikaato etiäpäin?
salaojasorasta vielä: sitäkivarmaan löytyy hienompaa ja karkeampaa? olisko joku suht karkee laatu hyvä niin vois tosiaankin hupsauttaa koko montun multia lukuunnottamatta täyteen sillä. arvelin vaan että sitä sokkeliapaäin olis varmaan hyvä olla mahollisiman kapilaarivapaata tavaraa pato ym levyistä huolimatta;)
Joo, kysy karkeaa rakennussalaojasoraa, niin etköhän tule oikein ymmärretyksi. Nuo nimikkeet vaihtelevat eri toimittajilla, mutta useimmilla lienee tosiaan tarjota kahta eri rakeisuutta. Kapillaarisuudella nyt ei ole tuossa sokkekilevyn takana suurta merkitystä, hienommassakin salaojasorassa tämä on senverta vähäistä, että nou roplem.
Jos rakennuspaikka on tosiaan noin fiksusti kumpereella, niin eipä sulla juuri suotovirtaukset kiusaa. Eiköhän noilla eväillä tule ihan kunnollista.
jeps;) kysäsin, niin saapi toiselta lähimontulta semmosta karkeeta 0-50mm raekoolla ja on kuulemma nimenomaan salaojien täyttösoraa:):). tuota siis kuorma pihhaan… hintakaan ei vissinkään oo kovin suolanen kun jäi semmonen 90 ekee/14 kuutioo/parikyt tonnia pihhaan tuotuna?
talo on tosiaan noin 10m ympäröivää maasto korkeemmalla vanhalla kunnon talon paikalla eikä missään suon silimässä paalujen päällä:P
helepottu hommat kummasti ku ei tarvii ruveta tuon kankaan kaan kans pellaamaan vaan pääsee nyt helpommalla. siihen sokkelin varteen saatan routaeristeen päälle silti ottoo sepeliä kun ne luonnonkivet tuloo siihen niin eipä oo rikkaruohot het villiämässä.
no joo kysäsin sitte vielä nuapurin isännältä , jotta minkämoista tavaraa se kyseinen tavara on sillä montulla ku se urakoipi sillä montulla toisinaan, niin se ol sitä mieltä että vähä liikaa on sitä issoo tavaraa siinä seassa. suositteli 0-32 mursketta, olis kuulemma huomattavasti parempata. hienooki evästä tarpeeks mukana ja olis hiukka helepompaa lapioda. muuttaako tuo laatu näitä aikasempia suunitelmia mihinkään?
on tämä elämätä ku on näin vehree näissä hommissa niin ei ees tämmösestä perushommasta tiijä mittään… pitäs varmaan kohta jatkaa yv:nä laskutuksen kanssa:):):)
Salaojasorassa ei sais olla nollaa mukana.
Jaa… miks kookelilla ku tsekkaa niin järestään alkaa salaojasorat nollasta tai hyvin läheltä sitä? Luulen ettei pete turhaan sitä hienoainesta tarjoile sinne sekkaan. pikaisen soittokierroksen jälkeen onkelma on täälläkinpäin sama, mitä petekin jo mainihti edellä että ne viralliset salaojalaadut alakaa olla kortilla…
voitko mesuri perustella miksei nollaa saa olla?
pete tuossa edellä perusteli, että miks pitäs olla hienookin niin olis kiva kuulla vastakkainenki mielipide perusteltuna…
vanhat peltosalaojaputket(80mm) jotka nostin tuommosen runsaasti nollaa sisältävän haistapaskan täytön seasta olivat täydellisen puhtoiset sisältä ja ei niissä sakokaivoissakaan liiemmälti sitä ssakkaa ollu… jos jouku muu syy kuin tukkeutuminen niin olisin kiinnostunut kuulemaan sen…
Nolla itsessään ei ole paholaisesta, laatu ja määrä ratkaisevat. Murskeessa se on aina niin tomua, ettai sitä tosiaan saa olla. O-32 kalliomursketta tuohon ei voi käyttää, soramurskeenakin arveluttaa. Salaojasorassa tai -hiekassa, miten vain rakeisuuskäyrä voi alkaa nollasta, mutta alle millistä ei saa olla liikaa. Toisaalta kaikki yli 16 millinen on liikaa / turhaa ja viittaa tavaran jatkamiseen seulontajämillä, jos joku kauppaa 0-50 salaojasorana. Karkeaksi täytesoraksi sitä pitäisi kutsua.
Tuo yleistys, ettei nollaa saa olla salaojasorassa perustuu taas siihen ettei kokonaisuuksia hahmoteta. Käyttötarkoitus ratkaisee. Kapillaarikatkoon tuo pätee, mutta putkenympärysainekseen ja ulkopuoliseen sokkelinvierustäyttöön ei.
no nyt alakaa tulla ropleemaa tuon täytön kanssa! 
siellä routaeristeen alla oli semmosta soraa jossa on nollaaki mutta yleisin raekoko on millistä tai yliki, lienee ollut talon rakentamisaikoihin salaojasoraksi hyväksyttävää tavaraa niin jos hurauttas sillä sen uuvenki putken täytön osittain sepelin(6-16) kanssa ja sitte siitä ylöspäin lähtis täyttään sepelillä niin että lähempänä seinää olis täysin sepeliä ja ulompana vanhaa soraa/hiekkaa+sepeliä sekasin. tuolla tyylillä ylös asti paitsi lopussa tietysti multa päälle. mitäpä ootta mieltä?
välttyskö tällä sen suodainkankaan asennukseltaki?
se vanha eristeen alanen ns. puhdas täyttöaines(vaikuttas enempi semmoselta ehket routimattomalta suodattavalta soralta, eikä humustakaan kovin paljoo ois) on omassa kasassaan muovin päällä hyvinki puhtaasti siihe lapioituna kun meikä on sen verta nuuka(lue köyhä:D) että kaivinkonetta en sokkelinvierustöihin ota. purkuputket+kokoomakaivon ja laskuojan joutuu kaivattaan konneella ku ei sitä loputtommiin käsinkään jaksa;)
tuossa kuvia "sorasta"
ja sitte nyky rakenteesta. routaeriste ei varmaankaan riittävä, vaan varmaan pitäs laittaa tuplana kaks täyttä levyä vähintään nykyisten puolentoista tilalle +pystyeriste
Laita sokkelin anturan kulmaan viiste, kun ei tossa kuvassa ainakaan ole.Siihen, sitten sokkeli kaistale ja patolevy. Nyt hyvä laittaa kun täytöt on suunnitelmissa.
jeps nuo on ollu yks pointti miks remppa tehhään;) onnettomat sadevesi "kaivot" ja painuneet peltosalaojat liika hienolla täytöllä toinen pointti. kosteusvaurioita ei em. puutteista huolimatta oo ainakaan vielä löytyny. johtunee enimmäkseen suotuisasta rakennuspaikasta ja suht korkealla olevasta lattiatasosta maanpintaan nähden…
ainoat näkyvät "vammat" on jokunen hiushalkeama tiiliverhouksessa ja väärin kaaatuneen salaojan takia kylmäkellarin lattialle tuleva kosteus/vesi ts. ainakun tarkastuskaivoissa vettä(enimmäkseen sadevesiä huonoista rännikaivosydemeistä johtuen) niin kellarin lattian nurkasta leviää kosteutta etiäpäin… kaato ol noin 20cm pielessä nurinpäin kellarin nurkkaa kohti, purkuputki lähti toiselta nurkalta:) kellarin lattia siis noin 2m maanpinnasta alaspäin…
sokkeli ja nyt esiin kaivettu antura(noin puolet tällä hetkellä, jatkuu loppuun hetimiten) ei onneks oo ainakaan nyt näkyviltä osilta kärsiny vaurioita… varmaan se loppuki ok kun ei ylempänäkään näy mittään.
btw. maakaartaki ois vielä jälellä mut täälläpäin ei oo tapana ollu huuvella tämmösistä mitättömistä pikkuasioista, joista tuskin edellinenkään asukki on ollu tietonen, sen verta poropeukalolta vaikutti,. näitä peukalokeskelläkämmentä miehiä:)
Hyviä ja valaisevia kuvatuksia, kiitos. Yleensä täällä vastaillaan liikaa arvausten perään.
Jos sulla on kourassa vähänkin edustava näyte tuosta tavarasta, niin täyttää ainakin aikansa normit. Ja tuolla rakemmuspaikalla välttää kyllä tänäänkin. Jos olet saanut sen lusikoitua kuopasta ylös sekoittumattomana, en sulkisi vallan pois sen uusiokäyttöäkään putken ympäryksenä.
Salaoja on muuten tuossa kuvassa kyllä juuri niin aikansa lapsi, että ei tarvi ihmetellä, kun joku tuon ajan timpuri naama punaisena väittää jotta ennalta-asennetut salaojaputket hajoavat perustuksia tehdessä. Nyt kun kuitenkin avaat tuota kaivantoa leveämmältäkin, niin kallista sitä pohjaa vaikka yks/kahteen anturasta poijespäin ja laita putket puoli metriä sivuun. Ei tarvi häiritä anturanalustäyttöjä. Ja tuon kellarin sivun seutuvilla voit joutua viemään kauemmaksikin, jos muun osan antura on heti kuvien mukaisella tasolla.
Peltosalaojaputki itsessään ei ole syyllinen mihinkään, sitä vain sorsitaan tänäpäivänä, kun työntekijöiltä muka ei urakka kestä vaatia laatua. Tuolla putkella saa aivan yhtäläisen kuivatuksen, kuin nykytuplillakin. Päin vastoin, laatu senkuin huononee, kun rakentajille uskotellaan uusien paremmuutta, ja hyöty kuitataan heti miinukselle. Kun uskotaan mainoslausetta “parempi asennustarkkuus” ja heitetään torvet monttuun kuinsattuuosumaan.
Noita kohteita olen erinäisiä availlut, ja tarkempaakin neuvoa voit kysellä, mitä täällä jaksan nakkisormilla näpytellä. Mutta rakennuspaikan perusteella tämä ei ole tosiaankaan haastavimmasta päästä, ainoastaan tuo esille tullut kellarinpätkä on sellainen sovellettava.
Tein v.2000 vähän saman tapaisen projektin. Kaivuri kaivoi etupihan n.17m ja syväys n.3m. Varaston kohdalla oli kevytsora harkko kostea, josta syystä tämä kaivanta ja maanvaihto operaatio sai pitkälti alkunsa.Kun alkuperäiset maat, oli saatu kuljetettua pois ajettiin tilalle salaoja soraa, josta oli paperit läpäisy käyrineen. Varaston kohdalla ei ole enää 10v. ollut kosteutta. Patolevyt ja sokkelin,anturan viisteys tehtiin ja anturan ja sokkelin bitumihuopa kaistale laitettiin apuna oli kaasutoho parempi kiinnitys tarttuvuus.
No semmonen toive täälläki on että saatas se kellari kuivaks ja samalla varmistetaan ettei tuu onkelmia myöhemmin muuallekkaan.
petelle: tuo soranäyte on sumikalla otettu läjästä, mut kahtelin kyllä että laatu on tuota ja hyvinki puhasta!(kasoja useita tuon tyylisiä)
semmosen puol metriä olin aatelluki jättää väliä anturaan uuvesta salaojasta. kellarin kohan arvelin ratkasta seuraavasti: salaojan tilalle umpiputki kellarin seinien kohille, jottaa saan sakokaivon suht lähelle seinää ja sitte tulis semmonen rinnakkais-salaoja vaikka tuosta peltoslaojasta, jota on nyt enempi ku tarpeeks. rinnakkaisojalle tulis pohjaltaan lähes läpäsemätön( savihiekkaa tms.) suht syvä kouru joka kaatuu samaansuuntaan kun virallinenki salaoja. y-haaralla sitte rinnakkaisputken liitos jossain riittävän kaukana perus-salaojaan…
kaivannosta vielä: riittääkö tuohon routaeristykseen kaks täyttä levyä limittäin ladottuna+pystyeriste, kulmissa ehket paksumpi ja pitempi eristys? eli muuten alkuperäsen kaltanen mut tuon puolikkaan levyn tilalle tulis kokonainen(edellä kuva).
kaivannon reuna on valmiilta osaltaan nyt parikyt senttiä routalevyn etupuolella, riittääkö? vai pitäskö maita vaihtaa etempääki?
lissääntyy suokuokkajajussi meiniki vähä liikaa jos tuosta levveempi pittää tehhä;)
Muihin en tällä kertaa ehdi ottamaan kontaktia, mutta tuosta kellarin syvimmästä olemuksesta en saa nyt selviä. Mahtaako olla kielimuuri suomi-savo;-) Ei kun kerrotko, onko alakertaa koko talon alueella, jos ei niin nurkassako vai keskellä seinää, läpi talon…? Iltajärjellä en nyt päässyt jyvälle tuosta suunnittelemastasi…
sorry epselevä ilimasu alakujaan …
kellari siis talon ulkonurkassa lämpimän varaston alla. käynti varastoon tallista. ja kellariin luukun kautta. lattia-ala ehket 6 neliää ja talon alla olevista seinistä toinen tallin ja varaston väliseinän kohilla ja toinen hieman varaston lattian keskilinjasta asuinpuolellpäin. sisäseinät harkosta, ulkoseinissä harkon lisäks sisäpuolella kahitiilimuurit katonkannattajina. lattia käsittelemätön betonilaatta…
eiköhän se tuosta aukee;)
uppia:)