Olen rakentamassa mökille kotaa. Siis sellaista lapin mallia, mihin tulee 8 pitkää puuta ristikkäin ja jotka sitten vuorataan laudoilla. Mökillämme kasvaa paljon juuri tarkoitukseen sopivan kokoista koivua, mutta epäilyttää kuinka se kestää.
Eli tietääkö kukaan kuinka hyvin koivu säilyisi jos ne keväällä kaataisi, kuorisi ja antaisi sitten kuivua. Tuppikoivuhan ainakin mätänee aika nopeasti maassa. Nämäkin koivut tulisi kaivetuksi maahan. Olisiko joku kyllästeaine joka sopisi tuohon käytettäväksi vai tarviiko ollenkaan.
Toivottavasti joku osaa kertoa
Tomi
eipä tuohon taida ainakaan halpaa ja helppoa ratkaisua olla kun tuo koivu sattuu olemaan niin helposti homehtuvaa ja hapanevaa… eikä se tuota maakosketusta ainakaan tule kovinkan pitkään kestämään…
kaikkihan on tietty mahdollista, etenkin jos tuo maa sattuu olemaan hyvin vettä läpäisevää… vuoraus havupuulla… hyvät kaadot kodasta poispäin…
Koivusta ei saa pitkäikäistä, mutta haavasta saat. Haapa kestää lahoa, kunhan annat kuivua kuorittuna ensin.
siis kestää se haapa kyllä sitä koivua paremmin lahoa, mutta kyllä se laho siihenkin ottaa yhtälailla…
Lahoaahan se haapakin aikanaan, mutta ero on huomattava. Haapaa on vanhastaan käytetty lahonkestoa vaativissa paikoissa, samoin kuin tervoitettua mäntyä ja lehtikuusen sydänpuuta. Vanhat konstit ja menetelmät eivät ole lakanneet olemasta, vaikka kemikaalien ja kyllästeiden aikana usein näin annetaan ymmärtää…
Eipä löydy meidän tontilta muuta kuin koivua. Onko siis näin että sitä ei voi mitenkään suojata tai kyllästää riittävän hyvin että kestäisi vuosikymmeniä.
Ja auttaisiko asiaa jos puut tulisivat jonkin valun päälle eikä suoraan maahan?. Vai onko viisaampaa tehdä kehikkä kakkosnelosesta vaan?
Muistan ajan kun olin rautateillä kesät töissä, tehtiin aamusella kova nuotio ja ne tolppinen alapäät sinne tuleen, niin että se hiiltyi. Vanhoja tolppia otettiin joitakin pois, kyllä ne oli kovaa puuta, sitä en muista oliko ne koivua, epäilen. Aloittajalle voisi sano vain: " Tee tervan kanssa " Sehän on todettu jo aikoja, kun puu joutuu hapettomaan tilaa, puu säilyy kauan. Turussa on hyvä esim. toria alettiin kaivamaan, ne tulpat joiden päälle, alkovat heti lahoamaan, pelättiin että suuret kerrostalot likkuvat torin suuntaan.
Lapissahan on kaikki kodat kasattu koivusaloin, havupuuta siellä tunturilapissa ole.
Eli kaksi vastaan ja yksi koivun puolesta. Mitäköhän tässä uskois. Eiköhän joku kyllästys tai suoja-aine ole sentään parempaa kuin terva?
Terva on nimen omaan suoja-aine. Jos ei viina, sauna ja terva auta, niin se on lahoamiseksi.
Eihän tässä ketään vastaan ollut tarkoitus äänestää. Ja kuten tuossa edellä viitattiin, niin tunturikoivu pohjoisen olosuhteissa on ihan eri, kuin lehdossa kasvanut etelässä ja lämpimissä/kosteissa oloissa. Eli olis tarvinnut kysyä leveyspiiriä, ennen kuin liikoja ohjeistaa.
Terva on suoja-aineista parhaimpia eli paras, mutta pintaan siveltynä ei suojaa esim. maahanupotettua tyveä lahoamasta, ja tämä tapahtuu ensinnä juuri siinä maan ja ilman rajalla. Tervoitettu puu sitten on läpitten tervaista, ja kestää toisella tavalla. Ja paremminkin, kuin painekylläinen. Mutta sen tilausaika on useita vuosia…
Kyllästysaine ei tunkeudu lehtipuun eikä kuusen solukkoon.
Suoja-aineesta en tiedä, mutta lainaan tähän yhden tuntemani Tikkurilan kemistin (nyt jo eläkkeellä) lausumaa, kun kysyin, mikä suoja-aine suojaa parhaiten: "Kysymys on väärä. Kysy mikä suoja-aine edesauttaa puun tuhoutumista vähiten".
ja onpahan olotkin lapissa pikkaisen erilaiset verrattuna etelään... ja eipä nuo kodatkaan tavanneet olla kovin pitkäikäisiä asumuksia...koivu nyt vaan sattuu olemaan maassamme luonnonvaraisesti kasvavista puulajeista se helpoiten(lue nopeimmin)lahoava... lehtikuusi(siperian marjakuusi) vastaavasti kestää parhaiten meikäläisiä olosuhteita...
fakta: isukin 12v sitten tekemä koivu aita uusittiin 5 vuotta sitten ja samana kesänä lehtikuusesta tehty puutarhakeinu on muuttanut vain värinsä harmaaksi... molemmat olleet taivasalla suojaamatta... ennen aidan uusimista se oli saanut "lähtöpassit" jo parivuotta aiemmin esteettisyytensä... tai siis esteettömyytensä vuoksi... tämä siis noin 50 km Tampereen yläpuolella...
niin ja kyllä se "hiillostettu" aidan kärki kestää kuten tervattukin... oletteko miettinyt missä niitä sitten pidetään... aidanseiväs usein ojan reunalla kuivassa paikassa, eikä niitä veneitäkään ole veteen tarvinnut jättää talveksi... ja onpahan sitä tervaamisen huvia sitten siitäkin huolimatta piisannut...
ymmärsin että aloittaja halusi pitkäikäisen ja huolettomat (huoltovapaan) ratkaisun, siksi tuohon koivun käyttöön kommentoin... hyvä puuhan se on kun pysytään huonekalu, veisto- ja polttopuulinjalla...