Kylppärin kattolamppu täynnä vettä

Omistan huoneiston Helsingissä. Noin vuosi sitten kaksioni vuokralainen tuli su illalla kotiin ja havaitsi eteisen lattialla ja kylppärin lampussa vettä. Asukas ilmoitti asiasta huoltoyhtiölle, josta käytiin ma aamulla paikalla toteamassa tilanne. Selvisi, että yläkerrassa oli sattunut vesivahinko. Yhtiö tilasi saneerausliikkeen mittaamaan kosteudet: kylppärin katossa ja seinissä sekä eteisen katossa laajalla alueella lukemat pintakosteusmittarilla 85 - 167 ? Suositeltavat toimenpiteet: Eteisen katosta ja seinistä maalien ja tasoitteiden poistamista kastuneelta alueelta. Pesuhuoneen seinien ja katon kastuneiden alueiden seuranta kuivauksen aikana ja tarvittaessa laatoituksen poistaminen mikäli rakenne ei kuivu.

Tuli syksy 07 jolloin sain kuulla ensimmäisen kerran (kulunut 5kk) koko tapauksesta vuokralaiseltani. Hän ihmetteli tietämättömyyttäni, sillä oli nimenomaan pyytänyt huoltoyhtiötä ilmoittamaan tapahtuneesta (ja niin hänelle myös luvattiin). Vuokralainen otti minuun yhteyttä, koska kylppärin laattojen saumat olivat alkaneet "rapista" ja silikonisaumauksetkin kaipasivat huoltoa. Käytin paikalla remonttimiestä, joka laittoi uudet silikonit lattian ja seinän rajaan ja ihmetteli seinien saumojen kuntoa (oli käynyt kylppärissäni silikonihommissa aikaisemminkin).

Jäin odottamaan isännöitsijän ilmoitusta kevättalven vesivahingosta - aina tammikuuhun 08 asti, jolloin itse soitin ja pyysin selvitystä asiasta, sillä kylppärin lattialle oli ilmestynyt musta pikivana seinän juuresta (4kk aiemmin uusitusta silikonisaumasta läpi??). Sovittiin tutkimuksista 14.1.08:

Pesuhuone oli ollut käyttämättömänä kaksi vuorokautta ennen mittausta. Pesuhuoneen lattian ja seinien rajan silikonisaumat olivat tummuneet koko päätyseinän leveydeltä. Lattialaatoituksen saumat olivat tummuneet osalta muutamasta kohtaa lattiaa. Lattiakaivon ja seinän välisellä alueella on yhdessä laattasaumassa havaittavissa pikeä, laattasauma on halki. Mitattu pesuhuoneen lattian ja seinien kosteudet pintakosteuden osoitinlaitteella. Lattian kosteuslukemat olivat 65 – 91, kosteinta oli lattiakaivon ympärillä. Pesuhuoneen lattiarakenteesta johtuen voidaan lattian kosteuslukemia pitää normaalina. Pesuhuoneen seinien kosteuslukemat olivat 45 – 102, kosteinta oli suihkusekoittajan alapuolella. Tarkastettu suihkusekoittajan hanakulmien läpivientien tiivistys, havaittu pieniä puutteita tiivistyksessä.

Suositeltavat toimenpiteet: Pesuhuoneen suihkusekoittajan hanakulmien läpivientien tiivistämistä. Tummentuneiden silikonisaumauksien vaihtamista. Lattiasaumauksien avaamista ja uudelleen saumaamista. Pesuhuoneen oveen lattian rajaan korvausilmareikien tekoa, pesuhuoneen ilmanvaihdon parantamiseksi.

Tiedon tutkimustuloksista (13.4.07 ja 14.1.08) sain usean pyynnön jälkeen 15.2.08. Ihmettelin tutkimusraportteja ja niitten perusteella ehdotettuja toimenpiteitä. Pyysin selvitystä tapahtuneesta ja tehdyistä korjauksista. Sain vastauksen 5.3.08. 10.3. saneerausliike ilmoittaa sopineensa asukkaan kanssa remonttiajankohdaksi 14.3. Ilmoitin asiantuntijani välityksellä kieltäväni toimenpiteet, kunnes olen saanut varmuuden suositeltujen toimenpiteitten asianmukaisuudesta.

Naisen logiikalla en voi ymmärtää, miten uudet silikonit pitäisivät mönjät poissa lattialta? Voisiko vuoden takaisesta vesivahingosta johtua seinien laattasaumojen rapiseminen? Kuka vastaa kustannuksista, jos suunnitellun remontin jälkeen ongelmat uusiutuvat? Onko minulla asiassa mitään oikeusturvaa, sillä ihmettelen jo tapahtuneen "asioitten pimittämisen" jälkeen isännöitsijän toiminnan asiallisuutta? Onko vesieriste kunnossa ja mitä mahtaa olla eristeen toisella puolella, kun vesi on tullut yläkerrasta varsin laajalle alueelle väliseinienkin päälle? Haistaako pintakosteusmittari vesieristeen takana olevan mahdollisen kosteuden?

Olisiko järkevää purkaa laatoitus (myös katto laatoitettu) ja tehdä asia kerralla kuntoon -näin vain naisen logiikalla ajateltuna? Auttakaa nyt joku!

Ensinnäkin tutkimusta ei ole tehty oikein. Millään pintamittarilla ei selvitetä näitä tapauksia, asiatonta tutkimusta.

Kun kerran vesivahinko on selvä asia on korjaus taloyhtiön asia, ei missään nimessä nimimerkin 61086.

Tee kirjallinen ilmoitus ongelmista ja kerro siinä lyhyesti mitä on tapahtunut ja esitä, että tilanne tutkitaan asiantuntijoiden toimesta, (ei pintamittauksia) ja laita päivämäärä mihin mennessä pitää tulla vastaus. Jos taloyhtiö ei reagoi niin ei kannata enää pallotella asiaa, mene suoraan lakimiehen juttusille ja anna hänelle homma tehtäväksi. Näissä asioissa ei kannata tunteilla lainkaan. Näitä selittelijöitä on aivan tarpeeksi tässä valtakunnassa, jotka eivät ajattele ollenkaan osakkaitten asioita.

Ja vielä, ne pintamittaukset eivät ole mitään kosteusmittauksia. Pintatunnistin ei ole mikään kosteusmittari.

Arvoisa kysyjä! Toivottavasti luet ainakin viimeisen rivin.

Yleenä helpoin tapa ei ole paras mahdollinen, niin kuin ei tässäkään tapauksessa. Eli kääntyminen jonkun viemärin, usein tätä tituleerataan tuomariksi, on helpoin tapa, mutta mielestäni kannattaa nähdä sen veran vaivaa, että etsii sellaisen rakennusalan ammattilaisen, joka tuntee rakennusalaa ja sen ohessa siihen liittyvää lakia ja tällä ammttilaisella on asenne kohdallaan sillä tavalla, että hän ajaa kysyjän etua ensi sijassa, eikä aja oman kukkaronsa etua ensi sijassa.

Nuo viemärit eivät ymmärrä tuosta kosteusmittauksesta tuon taivaallista, niin kuin ei "sika hopealusikasta", mutta nuo viemärit kyllä ymmärtävät valitettavasti liiankin hyvin sen hopealusikan suhteen, kunhan se on tai saadaan hänen hänen taskuunsa asiakkaan taskun sijasta.

Tuo edellä oleva oli hieman perustelua siihen, kehen kannattaa ottaa ensi sijasaa yhteyttä.

Olemme olleet aikaisemmin pahastikin Betonitohtorin kanssa "napit vastakkain" ja hyvin pahasti tästä pintamittauksesta ja varsinkin kosteuseristettä sisältävässä rakenteessa, mutta nyt olemme täysin samalla linjalla. Hyvä niin. Minä en ole muuttanut käsitystäni pintamittauksest ollenkaan, sillä se olisi pitänyt jo aikoja sitten kieltää lainsäädännöllä, jotta tuollainen harhauttava menetelmä saadaan pois rahastajien eli (no jätettäköön nyt sanomatta) käsistä. Pintamittaus on niitä helpoimpia huijauskeinoja, joita on.

Se on täsmälleen sama kuin kristallipalloon katsominen ja rakennusasioissakaan ei kannata katsoa kristalliipalloon, vaan tosiasioihin sellaisen henkilön taholta, joka tuntee rakennusalaa ja rakenteita. Tässä tapuksessa kylläkin voi katsoa "palloon" eli valaisimeen, niin kuin kysyjä on aivan oikein tehnytkin.

Hän on kääntynyt kyllä toisaalta aivan oikeaan instanssiin, mutta se instanssi olikin "susi lammasten vaatteissa" ja sitä kautta näiden pintamittausta käyttävien (jätettäköön taas sanomatta) kynittäväksi. Onneksi kysyjä ei ollutkaan niin vai kynittävissä, vaan rehti omilla aivoillaan ajatteleva ihminen. Näin pitääkin olla.

Tässä tapauksessa siellä on ollut ainakin se viemärin tapainen olento, joka on ehkä jonkin verran ollut perillä kosteuden kulusta ja sitä kaurtta myös veden kulusta rakenteissa, että ilmeisesti vettä ei kuljeteta sähköjohtoja pitkin ja sitten on siirrytty näitä pintamittauskojeita käyttävien (katso edellä) selitelmiin, joilla ei ole todellisuuden kanssa mitään muuta kuin rahastus.

Käänny ensi sijassa rakennusalaa vastuunsa tuntevan rakennusalan ammattilaisen puoleen.

Nämä hommat vain yleensä kulkevat niin,että molemmilla puolilla on “asiantuntija” ja näkemykset ovat täysin päinvastaisia.Usein on niin,ettei isännöitsijää (taloyhtiötä)saada uskomaan asian oikeaa laitaa ilman asianajajan kirjoittamaa kirjettä.Ennen kirjeen lähettämistä asianajaja on luonnollisesti neuvotellut rakennusalan asiantuntijan kanssa.Eli, jos ei homma rupea hoitumaan joudut asian nopeuttamiseksi ottamaan yhteyttä asianajajaan.

Noinkihan se voi olla, mutta kannattaa ensin hakea faktat asiantuntijalta, joka sitten hakee sen viemärin tuekseen kumileimasimeksi tarvittaessa.

Niinpä.Kyllähän se on niin ettei meillä ole vakioratkaisua tälläisiinkään ongelmiin. Joskus se onnistuun pelkästään asiantuntijoilla ja joskus ei millään.Ei se,että me esitetään aina samoja hokemia;älä käytä tuomaria,älä luota kuntoarviontekijään älä muihinkaan "asiantuntijoihin"voi olla pysyvä neuvo.On helppo todeta,että pitäisi ottaa tuttu ,luotettu,tunnustettu,kaiken tietävä aina oikeassa oleva rakennusalan asiantuntija (ei kuntoarvioija,ei jne…),mistä helvetistä noviisi voi niitä löytää, kun pelkästään pelotellaan ja arvostellaan.Mehän tietenkin kaikki olemme asiantuntijoita ja parhaita alallamme, mutta meitähän on liian vähän. Tule sivuillemme ja saat hyviä neuvoja!!

Kiitos neuvoista! Tuosta kosteusmittauksesta vielä sen verran, että eteisen lattian mittauksessa oli kyllä käytetty Vaisala HMI – 41 mittari, HMP-42 ja HMP-44 mittausanturit ja itse kylppärissä (n.15cm eteisen lattiaa korkeammalla) Gann Uni2 näyttölaite, Pintakosteus anturit LB 70 ja B 50. Ongelmahan on kylppärissä ja jos siellä on vesieristeen takana kosteutta ja sattumalta seinän takana toisen asunnon kylppäri vesieristeineen, niin mihin mahtaa se kosteus sieltä "kanankakka"-seinästä (rakennettu 1926) kahden vahvan vesieristeen välistä haihtua? Niistä rakenteista, joissa ei ole vastassa toista vesieristettä varmaan kosteus aikojen kuluessa saattaa haihtuakin ilman suurempaa ongelmaa?

Yläkerran vesivahinko meni omistajan kotivakuutuksesta ja varmaan myös ne korjausmaalaukset oman eteiseni katossa (isännöitsijähän suostui kertomaan tapauksesta vasta 10kk jälkeen vaatimuksestani - tuskin olisi muuton kertonut lainkaan). Kylppäriini ehdotetut korjaukset maksaa myös joku muu kuin minä. Kyse on vain siitä, että riittääkö tehtyjen mittausten perusteella suositellut korjaukset poistamaan syntyneet vahingot? Jos taas jonkin ajan kuluttua ilmenee uusia ongelmia, niin taas aiheutuu harmia vuokralaiselle. Mielestäni olen oikeutettu vaatimaan mahdollisten vahinkojen perusteellista tutkimista isännöitsijästä riippumattoman instanssin toimesta ilman pelkoa minulle mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista. Vesieristeen takaisen rakenteen tilaa ei pääse tutkimaan rikkomatta eristettä, sillä seinän takana on toinen kylppäri. Laattojen saumoistahan varmaan pääsee vesieristeen läpi anturilla ja jos kaikki on kunnossa, niin varmaan myös tuon reijän saa tiiviiksi. Sitten vaan tulee vastaan se esteettinen haitta, mikä aiheutuu saumojen osittaisesta avaamisesta ja uudelleen saumaamisesta. Pitääkö sellaiseen sitten tyytyä -kylppäri teknisesti kunnossa ja hirveän näköinen!

Kiitos taas tunteilemattomista neuvoista no-jaa