Hei,
muutamme 86- rakennettuun omakotitaloon, jonka seinät ovat betonielementtiä ja alapohjassa tuulettuva tila + ontelolaatat + betonivalut eli lähtökohtaisesti kosteusrasitusten osalta ei se kaikkein riskialttein rakenne suhteessa pelkkään puuhun.
Kylpyhuone on alkuperäiskuntoinen, mutta yleisilmeeltään aivan erinomaisen siistissä kunnossa. Pintakosteusmittarilla mitään kohonnutta arvoa ei havaittavissa ja “nenällä tunnustellen” mitään kosteuden tuoksua tms. ei tule eteen. Kylpyhuoneessa ja saunassa on lattialämmitys, jota on kesät ja talvet pidetty todella kuumalla.
Kysymys:
Kylppäri on nyt kestänyt 30 vuotta ilman kosteusvaurioita kun suihkua käytetty noin 2-3 x viikossa. Perheemme myötä käyttö kasvaa 3x päivään, joten kosteusrasitus kasvaa. Tekisittekö vesieristeen heti? Ajatuksissamme on remontoida kylpyhuone ja sauna kunnolla 2-3 vuoden päästä, mutta mietimme kestäisikö tilat vielä sen verran “vesieristämättöminä”.
Onko siis vesieristetty kylpyhuone ja sauna aivan ehdottomat edellytykset nykypäivän ts. vain hullu käyttäisi niitä ilman vai voisiko tässä ajatella, että huolellisella laattojen luuttuamisella + ilmanvaihdon tehostuksella (LTO) saunan jälkeen + pitämällä lattialämmityksen päällä voidaan selvitä ilman hometta?
Kiitos 
En vastaa kysymykseesi, koska kysymyksessäsi ei ole riittävästi tietoa, mutta
“alapohjassa tuulettuva tila + ontelolaatat + betonivalut eli lähtökohtaisesti kosteusrasitusten osalta ei se kaikkein riskialttein rakenne suhteessa pelkkään puuhun”
huomautan, että betoni homehtuu aivan samoin kuin puukin suotuisissa olosuhteissa eli sopiva lämpö ja kosteus, niin se on siinä se homehtuminen.
Missähän ne alapohjan eristeetkin ovat? Onko niin, että eristeet puuttuvat, jolloin lattialämmitys on oltava sen vuoksi “kovalla”?
Hei,
alapohjassa on asianmukaiset ja nykymääräyksetkin täyttävät lämpöeristeet. Sähkölämmitys on ollut päällä “varmuussyistä”, sillä sen on ajateltu kuivattavan edes hieman lattiaa. Suihkua on käytetty vain kerran pari viikossa. Eli alapohjan eristeet on siellä missä kuuluukin (styroksi ym.), tämän on kaksi rakennusinsinööriä tarkastanut.
Kosteusmittaus tehty 1 viikon käyttämättä olleelle suihkutilalle. Ylin arvo 8, joka on mittaajan mukaan erinomainen.
Voisitko Monta ystävällisesti kertoa, mitä tietoa vielä tarvitset voidaksesi antaa vastauksen? Ja kiitos tuosta tiedosta, olen jotenkin ymmärtänyt betonin ja ontelolaatan ym. “kiven” olevan kosteusrasituksen osalta pienempi riskirakenne kuin pelkän puun, mutta olen ilmeisesti väärässä mikäli ne homehtuvat aivan samoissa olosuhteissa samalla tavalla.
Joka tapauksessa tilasin nyt laatoitustyön, mikäli tämä rakenne tosiaan homehtuu aivan kuten puukin joten kysymys aiheeton…
”Eli alapohjan eristeet on siellä missä kuuluukin(styroksi ym.), tämän on kaksi rakennusinsinööriä tarkastanut.”
Niin missä, sillä ainoa oikeapaikka on ontelolaattojenalla ja niiden pitää olla riittävän paksusti ja hyvin asennettuina. Se ei oletae, että raksa inssit ovat tarkistaneet. Jos se olisi tae siitä, kun raksainssit ovat tarkistaneet/suunnitelleet, niin eihän niitä mm. hometaloja olisi lainkaan.
Eihän kaikkia ole kylläkään inssit tarkistaneet/suunnitelleet, sillä muut ovat ne loput kopioineet alkujaan inssien suunnitelmista..
”Ylin arvo 8,joka on mittaajan mukaan erinomainen.” Tuo taas ei kerro mitään, sillä ontiedettävä mittarin asteikko ja mittaajan osaavuus mitata.
” Joka tapauksessa tilasin nyt laatoitustyön, mikälitämä rakenne tosiaan homehtuu aivan kuten puukin joten kysymysaiheeton... ”
Katso ensin kuitenkin edellä olevat seikat.
Alapohjaan (eikä muuallekaan) ei saa syntyä missäänkohtaa ainakaan kastepistettä. Sen syntyminen estetään sopivasti eristeillä.Jos rakenteissa johonkin tulee kosteutta, niin se on saatava rakenteestamahdollisimman nopeasti pois. Kosteus ei saa jäädä "oleilemaan” rakenteeseen.
On huomattava vielä se merkillisyys, että kosteus ”pääsee”helposti rakenteisiin, mutta se taas ei pääsekään yhtä helposti pois, jolloin rakenneon jatkuvasti kostea. Siihen lisättynä lämpö, niin se on homeelle valmista ”kauraa”.
70-luvulla tehtiin märkätilat ilman mitään vedeneristyksiä. Laattojen saumaamiseen käytettiin Aquelaa, joka oli kuulemma vesitiivistä. Meillä on -77 valmistunut pesuhuone noin tehtynä. Jos betoni lattiassa ja siporex seinissä ovat homeessa niin olkoon. Mitään oireita ei ole havaittu.
Niinpä! Ennen vesieristettä (vedeneristystä/määräystä) käytettiin kosteussulkua ja hyvin käsittääkseni sekin toimi/toimii, koska sillä tavalla tehdyt rakennukset eivät varmaankaan ole ilmeisesti kaikki homeessa ja asukkaat homesairaita, vaikka muutoin muista syistä ehkäpä päästään viallisia Ainakin osa asukkaista on varmaankin elävien kirjoissa. Tiedän takuuvarmasti ainakin yhden ihmisen elävän siten tehdyssä talossa, jossa kosteat tilat on käsitelty kosteussululla ennen laatoitusta.
Ilmeisesti tämän päivän kosteussulku on vastaavaa kuin muinainen kosteussulku. Tämä kosteussulku riittää silloin, kun määräykset eivät määrää käytettävän mitään tai vesi-/vedeneristystä, joka on varmaankin huomattavasti kalliimpaa kuin tuo kosteussulku. Kosteussulku on ilmeisesti “maitoliimaa” tai nykyaikaisemmin ilmaistuna “erikiipperiä” tai sitten vastaavaa.
Puhdas betoni ei ole kauaa puhdasta. Kun siihen lisätään kosteus ja sopiva lämpö, niin jopas homehtuu. Homehtuminen lakkaa, kun jompikumpi lakkaa ja jatkuu taas, kun molemmat ilmestyvät/esiintyvät samanaikaisesti paikalle.
Mikäpä sen betonin siellä laattojen tai muidenkaan pinnoitteiden alla likaisi. Että kastunut laatta johtaa kosteuden vaikkapa puurakenteeseen, joka on homeelle kelpaava kasvualusta, aiheuttaa sitten homehtumisen muttei ole betonin vika vaan homehtuvaan paikkaan joutunen kosteuden. Laatojen ja vedeneristeen väliin joutuneen kosteuden ei ole todettu aiheuttavan home- tai mikrobikasvustoa. Kumpikaan näistä ei vaikuta olevan noille pöpöille sopiva paikka, vaikkakin varsinkin laatta suuressa määrin huokoiselta rakenteeltaan ja materiaaliltaan muistuttaa betonia.
Nii-in mikäpä niistä betonitaloistakin tekee niitä hometaloja! (on !, ei ?)
On varmaan hyvin tietellinen väite "Laatojen ja vedeneristeen väliin joutuneen kosteuden ei ole todettu aiheuttavan home- tai mikrobikasvustoa."
Tieteellisestä en tiedä, mutta oletko sitten todennut tai edes jotenkin luotettavalata taholta kuullut? Betoni ei ole “ruokaa” homeille, useimmat eloperäiset aineet kuten puu ovat. Kosteuden johtajana jos se vettä saa betoni on melko hyvä. Sen läheisyydessä tai suorastaan kosketuksessa olevat monet muut aineet homehtuvat kun lisäksi lämpötila on sopiva, mutta betonista lätöisin homeet eivät ole.
Näin olen sanonut: “Puhdas betoni ei ole kauaa puhdasta. Kun siihen lisätään kosteus ja sopiva lämpö, niin jopas homehtuu”, joten lisään siihen sitä kuuluisaa rautalankaa:
Puhdas betonin pinta ei ole kauaa puhdasta. Kun siihen lisätään kosteus ja sopiva lämpö hapen lisäksi, niin jopas homehtuu betonin pinta. Jatketaan vielä, että senhän näkee omalla tavallaan sokeakin.
Sitten vielä …väistyy. Minä väistän.
Näin olet sanonut:
“huomautan, että betoni homehtuu aivan samoin kuin puukin suotuisissa olosuhteissa eli sopiva lämpö ja kosteus, niin se on siinä se homehtuminen”.
Kysyjä näyttää sen kirjaimellisesti tällä tavoin käsittäneen, mutta se ei pidä paikkaansa. Hänen lisäkysymykseensä et vaivautanut vastaamaan ennekuin muut ovat asiaan puuttuneet. Tuohon väärään käsitykseen hän on tainnut jäädäkin, joten kovin radikaaleja yleistyksiä ei pitäisi esittää.
Siinä rautalankaa toisesta näkökulmasta.
Tämä on ikivanha väittelyn kohde.
Betoni on tuoreeltaan emäksinen aine, mutta se ei pysy pitkään emäksisenä nillä alueilla, missä se on kosketuksissa ilman kanssa. Betonipinta homehtuu siinä missä muutkin materiaalit. Pelkkä pöly riittää homeille ruuaksi puhumattakaan muusta töhkästä mitä rakenteissa liikkuu / tarttuu. Jos esim kylppärin laattojen taustassa ei ole 100% laastipeitto on silloin ilmatilaa laatan ja laastin välissä ja hometuu erittäin herkästi. Ravinne tulee pesuvesistä! Vai ovatko jotkin suihkussakävijät steriilejä?
Monta on ihan oikeassa…!
Minä väistin jo, joten jatketaan vielä tuosta mitä Betonitohtorikin sanoi. Betonivalu on näkyvältä pinnalta rosoinen ja lisäksi huokoinen aine, jolloin siinä on homehtuvaa pintaa/pintoja myös betonivalun sisällä.
Lisätään piruuttaan hometta timangille. Aito timanttikin homehtuu, lasista puhumattakaan.
Niin, siinä homehtuu se pinnalle kertynyt eloperäinen töhkä, ei betoni, timantti tai lasi. Sitten vain osoittamaan ne herkät laattalattiat, jotka ovat homehtuneet laatan alapuolelta, olipa siellä vedeneristys tai ei. Älkää olko taikauskoisia. Sitä homehysteriaa on kyllä muutenkin aivan riittävästi.
Kun panee syötin, niin syöjälle ei jää aikaa antaa rakentamisesta väärää infoa.
Suuret kiitokset mielenkiinnostasi kirjoituksiani kohtaan. Olen suorastaan liikuttunut, mutta ole huoleti se menee nopeasti ohi eli meni jo. En vaadi/velvoita ketään lukemaan kirjoituksiani.
Mielipaha siitä syntyy, kun ”ampuu” väärät luulot ja olettamukset alas. Kun itsellä on jokin käsitys, niin totuuden puhujasta tulee ”vihollinen”ja siitä, joka taas vahvistaa niitä tietämättömän käsityksiä, niin se/hän on sitten se ”paras kaveri”, kunnes aikaa kuluu onnellisen tietämättömänä ja sitten ”silmät aukeavat”, mutta valitettavasti vain liian myöhään.
Kun kirjoitan näille palstoille, niin en koskaan ainakaan sano mielipidettäni ”pilke silmäkulmassa”. Sehän on/olisi täysin edesvastuutonta.
Kun olet kirjoituksiani lukenut, niin jos sinulla ”ammattimiehineen”on parempia neuvoja, niin sano/kerro. Minäkin olen hyvin kiinnostunut niistä paremmista neuvoistasi ja otan mielihyvin ne vastaan ja varsinkin opikseni.Kirjoituksiani saa arvostella, mutta silloin on oltava parempi vaihtoehto. Kuinka Monta niitä on Sinulla ja Sinun ”ammattimiehilläsi”, jotka vain silittävät päätäsi myötäkarvaan, kun eivät tiedosta tosiasioita?
Sehän on valitettavaa, että varsinkin ”ammattimiehet”, joilla ei ole muuta tietoa kuin luuloa, eniten tekevät virheitä. Kupparitkin ovat useimmiten itseoppineita. Suosittelen hakemaan oppia muiltakin/muualtakin. Se kannattaa. Se myös avartaa.
Joskus ”silmien aukenemista” ei pysty korjaamaan lääk…kään ja lopullisen potin korjaa pap.. tai joku muu vastaava.
Tässä malli eräästä kohteesta. Kuva on laatan ja vesieristeen välistä.
Oiskohan tuo hometta…
Tuossapa on nyt hyvä kuva. Kyllä se sitä on, vaikka jonkun “tietävän” mukaan kyseinen ei voi homehtua.
Se on sill viissiin, että missä on sopivasti, siis keskenään sopivassa suhteessa, kosteutta, lämpöä ja happea, niin se homehtuu. Koska yleensä olosuhteet vaihtelevat, niin aina joskus ainakin em. aineet muodostavat homeelle alttiin syntymisen ja kasvamisen alustan, sillä ne pinnat ovat yleensä enemmän tai vähemmän likaisia ts. harvoin steriilejä.
Siis timanttikin pinta homehtuu, mutta sisäosa harvemmin, koska sinne ei yleensä nuo kolme (3) elementtiä pääse. Taas moneen muuhun aineeseen pääsee niiden “rosoisuuksien” vuoksi. Esim. vesi ei ole “rosoinen” eikä siinä ole noita kolmea (3) elementtiä myöskään sopivassa suhteessa homeelle altistamassa.
Niinpä niin! Mistäpä sitä puhdasta pintaa löytyy? Täsmennetään sitä normaalia sanomaa ja semantiikkaa, että ei se pinta homehdu, vaan se pinnalla oleva sopivasti epäpuhtaus, kun sitä steriiliä ei oikein aina löydy.