Kattoremontin yhteydessä kattotuolin päätypuu (harjalta reunalle laskeutuvan ja rännin kohdalla oleva puun risteyskohta) oli hieman kostunut, koska vesikatteessa oli ollut reikä ja villat olivat kostuneet. Puu ei ollut läpimärkä, mutta siinä oli kosteuden jälkiä. Päätypuuhun porattiin 2x 8-10mm reikää 20-30cm erolla toisistaan keskelle puuta, jotta puu pääsee kuivahtamaan. Kysymys on noista rei`istä, että pitäisi rakennetta avata ja reiät täyttää tyköistuvilla puutulpilla? Eli onko vaikutusta vai voiko noiden antaa olla?
Kun puu on kuivunut riittävästi eli kosteuspitoisuus esim. alle 20% reiät kannattaa täyttää sopivan kokoisilla puutulpilla jotka on käsitelty puunsuoja-aineella. Tulppien tulee olla tiiviisti istuvia ja mieluusti samaa puulajia kuin kattotuoli.
Jos päätätte jättää reiät avoimiksi olisi tärkeää seurata säännöllisesti, ettei puuhun ilmaannu merkkejä lahoamisesta tai rakenteellisista muutoksista.
Eli voisiko todeta, että itse reikien tekeminen on ollut alunperin fiksua, mutta ne pitää vain sulkea jatkoa varten?
Kenen idea tuo reikien poraaminen on ollut? Kattoristikko-ohjeissa ainakin kielletään poraaminen. Puu kuivuu kyllä aina. Rei`ittäminen ei liity asiaan. Älä nyt ota kovin huolestuneesti, tämä on vain mun mielipide. Juteltiinko asiasta kenenkään ammattimiehen tai ristikkotehtaan kanssa?
Kaikki pitkästä tavarasta rakennetut rivarit, hallit, talot saa vettä. Ristikoihin ja runkoon. Mitähän siitä tulisi, jos niitäkin alettaisiin poraamaan.
Itse en siis tuota tee, joten en voi tietää tarkasti, mitä siitä tapahtuu. Jos reikään laitetaan kiila ja se turpoaa eri tahtiin kuin ristikko. Voiko se lähteä halkaisemaan reikää? Pitäisikö tässä vaiheessa ottaa yhteys rakennusvalvontaan tai ristikkotehtaalle?
Ei kai pari reikää vaarallisia pitäisi olla, mutta ei mitään järkeä. Kuinka usein olette törmänneet puu- ja sahateollisuudessa keinoon, että puu kuivataan reikiä poraamalla???