Talo tulee olemaan seuraava: u 0,14 eristeharkot seinissä, 0.8 ikkunat, 500mm eristettä yläpohjassa, 200 alapohjassa, tiivistalotuotteilla tiivistetty, rinnetalo, 130m2. Eli siis tällainen talohan ei kaipaa lämmitystä kuin kovimmilla pakkasilla. Ja siksihän siihen ei kannata tehdä lattialämmitystä. Mutta onkohan joku tehnyt jonkun kevyemmän lämmönjakosysteemin? Erään tapauksen kuulin, että ilmanvaihdonpoistoilmasta otettiin lämpö käyttöveteen pumpulla ja tuloilmassa taas oli lämmityskenno.
Laattaan on tarkoitus laittaa hätävaraksi vastukset ulkoseinille.
Entäpä, onko josain ilmanvaidossa paras kiekkolämmönsiirrin ja sitten sähkövastus tuloilmaa lämmittämässä kylmimmillä keleillä? Ja käyttövesi vesi-ilma-lämpöpumpulla.
Äkkiseltään kommentoin vähän… Tulee aika kallista lämmintä vettä, jos sitä varten hommataan vesi-ilmalämpöpumppu… Eikö lie ihan sähkövaraaja piisais, jos ei ole tarkoitus sitä vettä aivan tolkuttomasti lutrata…
Muutoin, jos lattiaan tulee vastukset ulkoseinien lähettyville ja luonnollisesti (oletan) kivilaittioihin. Eli kosteat tilat ja ehkäpä WC:t, kodinhoitohuone, tuulikaappi ja kenties eteinen niin luulisin töllin kestävän noilla lämpöisenä, kunhan tuloilmapatterissa on vähän ytyä ja tietty LTO mallia erittäin tehokas.
Toki, kannattaa kalkuloida ammattilaisen kanssa oikeasti tarkkaan, paljonko niitä watteja tarvitsee mihinkin, niin ei tule yli/alimitoitusta.
Huomaa, että täällä osalle porukasta kaikki on aina liian kallista…
Kannattaa miettiä kohdettasi kokonaisuutena. Ilmalämmitys on passiivitaloon passeli lämmönjakotapa. Kannattaa miettiä lämmitätkö tuloilman keskitetysti heti IV-koneen jälkeen vai lämmitätkö tuloilman vasta tuloilman päätelaitteessa huonekohtaisesti. Kyseisten talojen LTO hyötysuhde tulee olla korkea ja ilmamäärät oikein mitoitettuja. Hyötysuhdetta voit parantaa esilämmittämällä raitis-ilmaa esim. maahan asennetulla nestekiertoisella “lämmönkeruuputkistolla”. Talosi on ilmatiivis, joten jäähdytyksenkin saat sitten tuosta maapiiristä.
Huom. Auringon lämpökuorma saattaa tuoda “ylilämpöä” jo aikaisin keväällä, joten LTO:n ohittaminen pitäisi olla mahdollista ettet joudu jäähdyttämään.
Joko tolla pääsee lähes passiivin lukemiin? Mulla vastaava, mutta puurunkoinen ja seinän u-arvo 0,13, katolle 200mm levyvillaa ja 300mm puhallusvillaa päälle. Ikkunat on 0,85. Lattiassa 200mm EPSiä ja laskettuna ILTO X-100 arvoilla tuo oli vasta B-Luokkaa tällä uudella ja hienolla energiatodistuksella.
Tiivistalo tuotteet kanssa käytössä, mutta silti asennutin warmian vesiputket lattiaan. Toki kostiat tilat ovat omassa piirissä eli muun tuvan saa hiljaiseksi kun huvittaa.
Ootteko te pölöjät laskenee ollenkaan sitä että kuinka saakelisti toi passiivi-touhu maksaa…?
JA sitäpaitsi eristepaksuuksia ei voi loputtomasti kasvattaa sillä ne eivät hengitä ja siten homehtuvat sitten…
Paljon vähemmällä pääsee ja halvallakin, kun vahtii/tekee tontilla ne hommat. Eli NURKAT ovat tärkeät. Myös huolellinen villoitus. Ja se lattianraja…
Kuten jo aikaisemmin totesin…
“Huomaa, että täällä osalle porukasta kaikki on aina liian kallista…”
Niinpä niin, jokainen meilläkin vahtaamassa käynyt on todennut ettei tälläsiä määriä eristeitä tarvita.
Passiivitalo ei tule maksamaan yhtään sen enempää kuin “normaali” talokaan. Talon lämmitys kannattaa hoitaa iv-koneella. Tasavirtapuhaltimilla varustettu Vallox 180 -ilmanvaihtokone kuluttaa normaalikierrosnopeuksilla vielä vähemmän energiaa kuin vaihtovirtapuhaltimilla varustettu kone. Passiivitalo -hankkeen ilmanvaihdon erikoispiirteenä on maasta otettavan lämmön hyödyntäminen ilmanvaihdon tuloilman esilämmityksessä. Ratkaisu perustuu talon ympärille asennettuun noin 115 metrin mittaiseen maalämmön keruuputkistoon. Putkistossa kiertää jäätymätön neste, johon maan lämpö tai viileys sitoutuu. Maaputkistosta saatavan lämmön siirtämiseksi ilmanvaihtoon on ilmanvaihtokoneessa MLV-patteristo. MLV -patteri käyttää maasta kerättävän lämmön hyväkseen ilmanvaihdon tuloilman esilämmityksessä. Vallox MLV -patteri on maalämpöä käyttäville rakennuksille sopiva ilmanvaihdon ulkoilman lämmitys- ja jäähdytyspatteri. Sen avulla voidaan talviaikana säästää energiakuluissa ja kesäaikana viilentää taloa.
Ilmanvaihtokoneen vuosihyötysuhde liikkuu 75-80 prosentin paikkella.
Kanaviin lisätään vielä RC Linjan huonekohtaiset lämmittimet, jotka puhaltavat huoneisiin tarvittaessa halutun lämpöistä ilmaa.
Passiivitalo tulee eristää normaalia enemmän , mutta niin kuin rakentamisessa ylipäätänsäkin rakenne tulee olla aina ulospäin harvenevä joten homevaurioita ei varmasti tule syntymään.
Meillä alapohjassa 350mm Platinaa (siis normaalia tehokkaampaa EPS:ää), seinissä 300mm eps valuharkko + 150mm platina rappauseristelevy ja yläpohjassa 700mm Ekovillaa.
Kannattaa tutustua muutamiin passiiviprojektiin joista omani on www.passiivi.fi sivustolla
Tämä ei oikeastaan tähän kuulu… Mutta, Osaako kukaan antaa vastausta siihen, miksi tasavirtapuhaltimet kuluttaa vähemmän kuin vaihtovirtakoneet? Asia ihmetyttää siksi, että teollisuuden moottoreita vaihdetaan vimmalla tasavirtaisista vaihtovirtakoneisiin, koska vaihtovirtakone kuluttaa vähemmän. Ainut syy jonka keksin, on se, ettei valmistajat raaski ohjata AC moottoreita inverttereillä vaan käyttävät jotain hyötysuhteeltaan heikompaa ohjausta… Mutta onko tietoa?
Oma ajatus on kehittynyt siihen suuntaan, että:
-sähkövastuksia normaalista ja muutama ylimääräinen ikkunaseinän läheisyyteen varalle
-lähes pari tuhatta kiloa painava takka pahimpia pakkasia varten
-käyttövesi ehkä aurinkolämmöllä/sähkövastuksella, pakkasilla ei noiden pumppujen hyötysuhde taida mahdollistaa kohtuullista takaisinmaksuaikaa
-paras mahdollinen lämmönvaihdin ilmastointiin, poistoilman ohi vientimahdollisuudella
-
Noista ylimääräisistä kustannuksista kyllä ihmettelen, tässä ne olivat seuraavat:
harkot ehkä 2000
ikkunat 11x100=1100
puhallusvillaa 10-20 m3
styroksia ehkä 10m3
Noiden hinnalla ei kyllä olisi saanut kaukolämpöliittymää seinän sisäpuolelle.
Takkaan nakkaisin kyllä reippaasti painoa lisää… Mielestäni saisi mennä selkeästi yli 3000 kg:n ja tietty kuoritakkana, jotta lämpö tulee hitaasti läpi.
Alkuperäiseen kysymykseen muista lämmönjakosysteemeistä; katso tätä linkistä www.inbest.fi
Terveisin <myös matalalämpötaloa rakentava>
No joo. Onko noille ihan oikeasti kysyntää vaikka uudiskohteissa? Periaatteessa sama tekniikka kuin 80-luvun asuntovaunuissa.
Pikkusen olisi voinut laittaa realistisemmin nuo huonetilan lämpötilalukemat, kun vertailette eri järjestelmiä. Ei taida sellaista järjestelmää olla, missä joka kohdassa sama lämpötila.
Jos passiivitalon lämmitystä miettis, niin ei tarvii kauan pohtia laittaako ilmanvaihtoräppänään lämmittimen vai kierrättääkö kämppään lämmitettävän jalkalistan.