Katselin ilmastointikoneeni ohjauspaneelista koneen hyötysuhdetta ja lämpötiloja.
LTO oli 80%. Ulkoilma 5, jätelima 9 , tuloilma 20, huoneilma 23, poistoilma 23 astetta. Kone jakaa ilman suhteellisen tasaisesti eri kerroksiin (3krs:ta). Lämpötilaerot eri kerrosten välillä ovat ainoastaan 1,5 astetta, vaikka yläkerrassa ei ole mitään lämmitystä. Koneeni on Enervent LTR6. Kysymys kuuluukin, ovatko nämä arvot hyviä , vai voiko ohjelmoinnilla vielä parantaa LTO:ta?
Lämmön talteenotto- kannattaako jälkiasennus 25-vuotta vanhaan rivitaloon?
Rivitalohuoneisto 76 m2 joka rakennettu vuonna 1985, tilavuus n. 300 m3-
Alakerrassa sauna , takkahuone ja makuuhuone. Asuinkerroksessa keittiö, olohuone, makuuhuone ,vaatehuone ja WC sekä vaatehuone. Yläkerrassa parvi 22 m2.
Alakerrassa muurattu 2m korkea tiiliuuni sekä keittiössä puulämmitteinen hella.
Polttopuun kulutus 6 p-m3/vuosi.
Kiinteät eristyslasi-ikkunat. Raitis tuloilma parvekeovien ja tuuletusikkunoiden n. 10 sm matkalta katkaistujen ovitiivisteiden rakojen kautta. Ilman poisto keittiöstä pesuhuoneesta, WC;sta, vaatehuoneesta ja olohuoneesta sekä parvelta rakennuksen katolla olevan huippuimurin avulla.
ELINTAVAT:
Huoneistossa asuu kaksi (2) aikuista henkilöä. Sisälämpötila yleensä n. 19-20 C.
Veden kokonaiskulutus n. 60m3/vuodessa, eli henkeä kohti 82 litraa/vrk.
Saunotaan keskimäärin kerran viikossa.
Vastasin Helsingin Sanomien ”hiilijalanjälkeä” koskevaan kyselyyn. Saamani palautteen mukaan voisin olla ns ”kestävän kehityksen guru” !
Sähkön kokonaiskulutus 7000 kWh/vuosi (laskettuna talon valmistumisesta vuodesta 1985 alkaen).
Kodinkoneet ja niiden arvioitu kulutus:
Pakastin 10001000
jääkaappi 300
Sähköhella 500
Valaistus 400
Sähkökiuas 300
LV -Boileri 1500
Yhteensä 4000
Suorasähkölämmitys on toteutettu ikkunoiden alle sijoitetuilla pattereilla. Lämmityssähkön kulutus on 7000-4000= 3000 kWh/vuosi.
Ratkaistava pulma:¨
- Lämminvesiboilerin ikä on siis 25-vuotta. On pelättävissä että boileri menee vaihtoon lähivuosina. Boileri (n.200 l on sijoitettu vaakatasoon saunan lauteiden alle)
- Onkohan poistoilmasta tapahtuvan lämmön talteenottojärjestelmän avulla saavutettavissa
järkeviä säästöjä ? (mikähän olisi mahdollisen investoinnin todennäköinen takaisinmaksuaika)
- Sitten vielä se ”hiilijalanjälki” jota on esitetty yhtenä perusteena lämmön talteenottojärjestelmien asentamiselle. Miten hiilijalanjälkeni mahtanee muuttua, jos asentaisin lämmön talteenottosysteeminen nykyiseen asuntooni ?
- En oikein tiedä mihin toimenpiteisiin minun kannattaisi ryhtyä jos Boleri alkaa vuotaa, vastukset simahtavat. Luulen että 25 vuotta vanhan boilerin vastuksien vaihto ei ole mahdollista eikä ehkä ole kannattavaakaan. Uuden boilerin hinta lienee asennuksineen1200-1500 € .
- Ottaisin hyviä, perusteltuja neuvoja kiitollisuudella vastaan.
JEEPINPENTU
Eihän vaan tule liian mittava remontti ?
PILP:llä siis tulisi säästöjä jotka kohdistuisivat
käyttöveden lämmitykseen ………………eli 1500 kWh
sekä huoneiston lämmitysenergiaan……… 3000 kWh
SÄÄSTÖT KOHDISTUISIVAT YHTEENSÄ 4500 kWh:n suuruiseen sähköenergiamäärään.
Herää kysymys myös siitä riittääkö huoneilmasta talteensaatavissa oleva lämpö
juuri muuhun kuin käyttöveden lämmittämiseen.
Huoneiston tilavuus on n. 300 m3.
Huoneilman lämmittämiseen on siis alun perin kulunut energiamäärä joka
koostuu 6 p-m3 (=8400 kWh) sekahalkoja ja 3000 kWh sähköä, yhteensä siis 11400kWh
Laskettuna COP arvolla 3, näyttäisi sille että poistoilmasta voisi saada talteen yhteensä ehkä 3800 kWh vastaava energiamäärä.
Ilmeisesti poistoilmasta saatavissa oleva energiamäärä riittäisi käyttöveden lämmittämiseen.
Sitten olisi ratkaistava kysymys siitä kuinka suuret kustannukset aiheutuisivat lämmityskanavistoon asentamisesta huoneistoon.
Aivan ongelmatonta ei liene lämmön talteenottokanavistonkaan asentamisesta.
Taitaa mennä koko huoneiston pintarakenteet hajotettaviksi !!
Raha todennäköisesti on määräävä tekijä arvioitaessa mahdollisen remontin mielekkyyttä mutta
olisi kai muistettava myös vaikutukset ns. ”hiilijalanjälkeeni”.
Veikkaan että tarjolla olevan remonttihankkeen taloudellisten vaikutuksien hahmottaminen tuottaa vaikeuksia, ns. ”hiilijalanjälkivaikutuksista” puhumattakaan.
JEEPINPENTU