Kysyisin ehdotuksia tai neuvoja lankkulattian asennukselle lasitetulle terassille. Meille on tulossa lasitetut terassit (2x9m ja 2x3m), joissa on nyt ollut kestopuusta terassilaudat. Olemme kuitenkin laittamassa styroksit koolauksien väliin ja haluaisimme (ilman välejä) kunnon lankkulattian. Kysyisinkin, että mitä materiaalia (esim. mänty, koivu, kuusi, haapa) suositellaan, saako olla lämpökäsiteltyä puuta ja millä (esim. Osmocolor) se pitäisi suojata?
Haapaa tai koivua en kyllä käyttäisi ulkotilassa. Ovat nimittäin ne kaikkein lahoherkimmät puulajit. Toinen homma on tuuletus, en tiedä tuleeko kosteuden kanssa ongelmia jos laittaa liian umpinaisia rakenteita.
Itse suosittelisin parvekelaudoitukseen lehtikuusta. Haapa menee varmaan saunan lauteissa ihan mukavasti mutta pikkuisen mietityttää kuinka se kestää ulko-olosuhteissa, vaikka parveke olisikin katettu ja lasitettu. Jopa saunan laudepuunakin käytettäessä suositellaan ettei lauteiden jalkojen puuosa ota lattiaan vaan väliin laitettaisiin metallijalka. Ja kyse on kuitenkin sisätilasta joka on pääosan ajasta kuivana ja joka kuumennetaan ajoittain hyvinkin kuumaksi.
Tuossa lehtikuusen lahonkestävyydessä on sellainen ongelma, että pitäisi osata valita oikeat laudat. Tarkoitan tällä sitä, että lehtikuusi voi olla todella lahonkestävää, mutta se voi myös lahota mäntyä nopeamminkin. Ainakaan nykyään ei tiedetä, mistä tämä johtuu, eikä siksi osata tehdä valintaa. Kyse ei siis ole lajike-erosta vaan yksilöiden eroista. Uskon, että keisarillisen laivaston telakoilla tämä osattiin erottaa, sillä toista mahdollisuutta mestarille lei tainnut tulla. Kysyjän kohteessa en usko lahoamisongelmaa olevan millään puulajilla, varsinkin jos on lämpökäsitelty; suositellaanhan ulkokäyttöön lämpökäsiteltyä koivuakin.
Saunan lattiaan kiinnioleva tukipuu lahoaa, vaikka olisi mitä puulajia, ja aika harvoin se taitaa olla haapaa edes "haapalauteissa". Tähän ei ole syynä, kestääkö haapa vai joku muu puulaji, vaan haavan muut ominaisuudet.
Miksiköhän kirkkojen kattopaanut tehdään mieluiten haavasta joskus tosin männystä. Pärekatot tehtiin haavasta, jos seudulta löytyi oksatonta haapatukkia, jossa ei lahovikaa. Ohut haapapäre kesti 40 vuotta, kunhan viitsi paikata joskus. Tämä siis ilman sammaleen tai roskien poistoa tai maalauksia. Vielä nykyäänkin löytyy 1900 luvun alun haapalatoja, jotka ovat pystyssä ja ne hirret, mihin heinä ei ole yltänyt, kovia vaikka katto onkin jo lahonnut.
Jos valitset lattiaksi lehtikuusen, ole tarkkana oksien kanssa.
Tuossa lehtikuusen lahonkestävyydessä on sellainen ongelma, että pitäisi osata valita oikeat laudat. Tarkoitan tällä sitä, että lehtikuusi voi olla todella lahonkestävää, mutta se voi myös lahota mäntyä nopeamminkin. Ainakaan nykyään ei tiedetä, mistä tämä johtuu, eikä siksi osata tehdä valintaa. Kyse ei siis ole lajike-erosta vaan yksilöiden eroista. Uskon, että keisarillisen laivaston telakoilla tämä osattiin erottaa, sillä toista mahdollisuutta mestarille lei tainnut tulla. Kysyjän kohteessa en usko lahoamisongelmaa olevan millään puulajilla, varsinkin jos on lämpökäsitelty; suositellaanhan ulkokäyttöön lämpökäsiteltyä koivuakin.
Saunan lattiaan kiinnioleva tukipuu lahoaa, vaikka olisi mitä puulajia, ja aika harvoin se taitaa olla haapaa edes "haapalauteissa". Tähän ei ole syynä, kestääkö haapa vai joku muu puulaji, vaan haavan muut ominaisuudet.
Miksiköhän kirkkojen kattopaanut tehdään mieluiten haavasta joskus tosin männystä. Pärekatot tehtiin haavasta, jos seudulta löytyi oksatonta haapatukkia, jossa ei lahovikaa. Ohut haapapäre kesti 40 vuotta, kunhan viitsi paikata joskus. Tämä siis ilman sammaleen tai roskien poistoa tai maalauksia. Vielä nykyäänkin löytyy 1900 luvun alun haapalatoja, jotka ovat pystyssä ja ne hirret, mihin heinä ei ole yltänyt, kovia vaikka katto onkin jo lahonnut.
Jos valitset lattiaksi lehtikuusen, ole tarkkana oksien kanssa.
Lankkulattian materiaaleista saat kysymyksesi ehdoilla palstalla vastauksia, jotka eivät auta sinua asiasa oikein mitenkään.
Kerrot haluavasi eristää lattian alapuolen vasojen välit. Styrox on siihen väärä materiaali. Uretaanilevy (Finn Foam) parempi, mutta.....
Tarkoituksena ilmeisesti saada terasseista ns. puolilämpimiä tiloja? Onko terassin alla riittävä tuuletuskorkeus vasojen tuuletukselle, jos teet umpilattian? Onko yläpohjaa ajateltu myös eristää? Miten on terassien ilmanvaihto ajateltu hoitaa? Kysymyksestä puuttuu taas noita oleellisia
asioita, joten vastaan vain laudoituskysymykseen. Puutavarasta riippumatta puu elää, ainoa pitkäikäiseksi todettu on venekansissa käytetty Teak-laudoitus, jossa yläpuolen ponttien avosaumat on kitattu siihen suositellulla massalla. Sitten hionta ja pintakäsittelyt.