Olen rakentamassa terassiin lasikaiteita.
Terassin runko on IPE 200 palkista, joten tolppien alakiinnitykset on teetettävä ja samalla teetän niihin sopivat tolpat.
Lasit on 8+8 = 16 mm laminoitua turvalasia, korkeus 1400mm ja leveys 1600 mm.
Tolpat tulevat olemaan 50x50x5 RHS putkipalkkia ja lasi puristetaan kiinni molemmista sivuistaan 1200 mm matkalta näihin tolppiin 5 mm paksulla lattaraudalla.
Rakenne on siis tolppa-lasi-lattarauta (lasiin tietenkin suojaksi kumiprofiili metallin ja lasin väiin).
Lasi saa myös tuennan molemmista alanurkistaan tolppien kiinnikkeistä 12,5 mm matkalta (kumisuojat myös näihin). Lasin yläreunat jää paljaaksi noin 300 mm matkalta.
Varsinainen kysymys: onko mitään ohjetta/määräystä siitä kuinka leveältä alalta lasi on tässä tapauksessa kiinnitettävä reunoiltaan?
Nyt suunnitelmissa on siis, että tuo lasin reunoista tuleva puristus on 22-25 mm leveydeltä molemmilta sivuilta 1200 mm matkalta.
Kysyn siksi, että onko olemassa mitään teoreettistakaan vaaraa, että lasi pääsee “luiskahtamaan” kovasti taivutettuna irti noista puristuskiinnityksistään? Kyseinen lasi lienee kuitenkin sen verran jämäkkää tavaraa, ettei sitä saa mitenkään nojailemalla niin kaarelle että luiskahtelisi irti?
Alla pari toivottavasti havainnollistavaa kuvaa, miten lasi tulee kiinni tolppiin.
Kuva1. Lasikaiteet asennettuna edestä.
Kuva 2. Lasit asennettuna yläpuolelta.
Kuva 3. Lasin kiinnitystolppa yläviistosta, alatuenta näkyvissä.
Kuva 4. Lasin kiinnitystolppa ylhäältä, lasin sivun kiinnitysleveys.
Ohjeista en osaa sanoa mutta lasikaidetta koskevat samat kuormitusmääräykset kuin muitakin kaiteita. Lasin kestävyys voipi olla siinä ja siinä. Mutta mikäli ei ole tasoerosta johtuvaa putoamisvaaraa, ei vaakasuoraa kuormitusta tarvitse ottaa huomioon. (Lasi tosin saattaa hajota).
Tulipas joku ajatuskatko tuossa lasin tuennassa. Lasihan on siis kiinni noin 20 mm syvyydeltä reunoistaan, eikä 22-25 mm kuten väitin.
Pilkingtonilta löysin Lasifakta 2015 pdf:n googlella, josta pari kuvakaappausta:
Tuulikuorma 600 N/m2 ja suositeltu lasin paksuus lasin leveyden ja korkeuden suhteen.
Suurin suositeltu leveys/korkeus lasin paksuuden ja tuentatavan mukaan kun kuormitettu 1000 N/m viivakuormalla sekä 300 N pistekuormalla.
Yllä olevien perusteella uskon lasieni kestävän suunniteltua käyttöä tuulikuorman sekä muun kuormituksen suhteen.
Lisää googlettelua paljasti, että niitä tassuja joilla noita laseja tunnutaan yleensä kiinnitettävän tolppiin on myynnissä myös vain kitkaan perustuvina kuten omassakin suunnitelmassa. Kapein myynnissä oleva oli juurikin tuon 20 mm syvyydeltä kiinni ottava käpälä jonka korkeus 35 mm. Kun itselle kuitenkin tulee vastaavalla kiinnityksella 20 mm x 1200 mm kiinnityspinta, niin uskon tuonkin olevan riittävä ja sopiva käyttötarkoitukseen.
Minkähän takia nuo tolpat ei mene ylös asti…?; ehkä hieman yläreunan ylikin… päähän voisi pistää nätin hatun/nupin ja lasin yläreunaan tolppien väliin vielä profiili kaiken varmuuden varalle? Tulisiko jotenkin taiteellisempi/omaleimaisempi…? Tukevampi ainakin!
Koeasennus maalaamattomilla tolpilla ja 80 cm levyisellä lasilla tehty. Toimii niinkuin pitää ja on tukeva. Täysleveitä en yksin lähtenyt kantamaan, mutta sen verran tuli tuota kuormitettua että tuskin tulee ongelmia 160 cm leveillä laseillakaan.
Alla muutama asennuskuva, lasissa vähän pakkausmuoviroippeita vielä kiinni…
Noinkos niitä sähköjohtoja roiskitaan seinille?
Keskeneräistä työtähän ei kannata näyttää …
Kysyy, kun ei vastata ja vastaa, kun ei kysytä Se on suamalainen!
Noin niitä roiskitaan. Hieno talo tulee.
Ei se ihme ole ettei sitä kovasti toivottua palautetta näihin kysymyksiin /pohdintoihin tule:Jos joku poikkeaa “käytännöstä” ja sitä lähettää, niin heti on joku idiootti linjalla ja alkaa vinoilemaan…?
Keskeneräistä työtä ei saa näyttää…; ei hulluille eikä herroille ,; kaikenkarvaisia hulluja vaikuttaa täällä tarpeeksi olevan, herroista en tiedä, mutta toivottavasti täällä on muitakin…?
Aloittajalle ja muillekkin: Aki Sirkesalo (R,I,P) “Sanansa mittainen mies”!
Myönnän olevani hullu ja suorastaan “joku idiootti”. Totuushan tunnetusti kuuluu… …suusta. No hullupa näkee usein metsän puilta. Kun näkee heikkouden tai virheen, jota kysyjä (ja tuskinpa kukaan muukaan tässä nyt kyseisessä tapauksessa) on huomannut, niin pitääkö siitä vaieta ja olla niin kuin ei olisikaaan mitään nähnyt tai oivaltanut.
Mielestäni ei, mutta näyttää siltä, että yleisesti näin tapahtuu, kuten ilmeisesti tässäkin tapauksessa, siis olkoon en puutu, vai? Kannattaako tehdä karhunpalvelus ja ummistaa silmänsä?
En ole puuttunutkaan muuhun kuin näkymään, josta saattaa olla kauaskantoiset seuraukset ja josta paljastuu sellaista, jolla tavalla kaapeleita ei saa eli ei kannata roiskia keskeneräisessä työssäkään, sillä keskeneräinen työ saattaa venyä ja vanua jopa vuosiksi eteenpäin.
Se, joka ymmärtää, niin näkee virheen/-t. Asiahan ei minulle mitenkään kuulu, mutta halusin tuoda esille eli lähinnä rakentajalle mietittäväksi mitähän virhettä niissä on havaittavissa ja sitten korjata, jos katsoo aiheelliseksi. Kun itse oivaltaa virheensä, niin se on opettavaisempi kuin suorastaan heti annetaan vastaus tarjottimella.
Tämän kysyjän lähestyminen on hieman outo, sanoisin jopa hyvin ylimielinen, joten se ei ainakaan ole rakentavaa. Tekisi mieli jättää kertomatta virhe, mutta olkoon tämän kerran ja kerrotaan eli annetaan armo.Olen edelleen sanojeni takana, että roiskittu on. Kun vain vilkaistaankin noita kuvia, niin tietävä heti huomaa virheitä. Selitettäköön nyt sitä roiskintaa ja vielä ensin yleisellä tasolla, johon sisältyy myös sähkökaapelit:
Mitään sateelle alttiina olevaa rakennetta/rakenneosaa ei saa tehdä tilapäisestikään siten, että sitä rakennetta pitkin voi valua vettä rakenteisiin ts. vesi on ”valutettava”/johdettava poispäin rakenteesta eli rakenteesta lähtevässä on oltava ”kaatoa”, mutta ei tietenkään “perskaatoa”. Kaapeleissahan se on tippamutka.
Nyt täsmätietoa kaapeleista ulkona:
kaapeli on asennettava siten, että rakenteesta ulostulevana se lähtee ensin alaspäin ja on irti rakenteesta. Kaapelikiepit lisäksi siten, että roikkuessaan ne eivät ”suutelekaan" eli kosketa rakennetta.
PS! Kun otat oman edun vastaisesti pulttia, niin älä julkaise mitään kuvia, sillä joku saattaa puuttua aivan muuhun mitä näyttelet/esittelet eli herkkä hipiäinen ei kannata olla. Sillä herkällä hipiällä saattaa ampua jalkaansa.
“Suomalainen on sellainen, joka vastaa kun ei kysytä,
kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään,
sellainen, joka eksyy tieltä, huutaa rannalla
ja vastarannalla huutaa toinen samanlainen:
metsä raikuu, kaikuu, hongat humajavat.
Tuolta tulee suomalainen ja ähkyy, on tässä ja ähkyy,
tuonne menee ja ähkyy, on kuin löylyssä ja ähkyy
kun toinen heittää kiukaalle vettä.
Sellaisella suomalaisella on aina kaveri,
koskaan se ei ole yksin, ja se kaveri on suomalainen.
Eikä suomalaista erota suomalaisesta mikään,
ei mikään paitsi kuolema ja poliisi.”
(Jorma Etto.)
“Tekisi mieli jättää kertomatta virhe, mutta olkoon tämän kerran ja kerrotaan eli annetaan armo”
^ Eiköhän se ylimielinen löydy sieltä omasta peilistä 
Kiitoksia kuitenkin vastauksesta, kaiken muun turhan toki olisi voinut jättää sepustamatta niin olisi selvempi lukea.
Kommentoidaan nyt kuitenkin, vaikkei tämän ketjun aiheeseen kuulukkaan:
“Mitään sateelle alttiina olevaa rakennetta/rakenneosaa ei saa tehdä tilapäisestikään siten, että sitä rakennetta pitkin voi valua vettä rakenteisiin ts. vesi on ”valutettava”/johdettava poispäin rakenteesta eli rakenteesta lähtevässä on oltava ”kaatoa”, mutta ei tietenkään “perskaatoa”. Kaapeleissahan se on tippamutka.”
^ En olisi huolissani, rakenne kun on hyvinkin tuulettuva (eli tuo tiilimuuraus) ja sitä piiskaa sade sen verran lujaa että nuo kaapelien läpiviennit aiheuttavat noin 0,0001% kaikesta siitä kosteudesta joka rakenteeseen tulee imeytymään. Itseasiassa ne voisi asentaa vaikka yläviistoon tuohon töröttämään, niin käytännön haittaa ei olisi. Nythän ne läpiviennit osoittavat alaspäin, eli kaatoa on, ja ne on myös tulpattu/tiivistetty. Tätähän ei paraskaan asiantuntija noista kuvista voi nähdä. Lisäksi kaapelit eivät tule sisärungosta läpi suoraan tuosta mistä ne tulevat ulkoverhoiksesta läpi, vaan johdot kulkevat verhouksen takana tuuletustilassa muutaman metrin, eli sisärungon ja villan läpi haarautuu useampi johto samasta läpiviennistä eri puolille ulkoverhoista. Nuo läpiviennit on myös teipattu tuulensuojavillan pinnasta ja johdot tulevat sisärungosta ja villasta läpi alaviistosti. Tätäkään kukaan paraskaan nettirakennusmestari ei noista kuvista pysty toteamaan.
“kaapeli on asennettava siten, että rakenteesta ulostulevana se lähtee ensin alaspäin ja on irti rakenteesta. Kaapelikiepit lisäksi siten, että roikkuessaan ne eivät ”suutelekaan” eli kosketa rakennetta."
^ Noinhan ne on asennettukkin, lue yllä oleva vastaukseni. Siinä toki olet oikeassa, tuon mukaan, että parin kaapelin pää näyttää koskettavan rakennetta eli tiiliseinää. Sitä en nyt sitten heti keksi, että mitä merkitystä tai haittaa siitä tässä tapauksessa on.
Lisäksi olisi hyvä, että esittäisit myös lähteet väitteillesi, ne kun voivat olla ihan omia päätelmiäsi. En väitä, että olisivat, mutta joku on joskus sanonut, että kun niin on aina tehty niin ei muita oikeita tapoja olekkaan.
“PS! Kun otat oman edun vastaisesti pulttia, (…) eli herkkä hipiäinen ei kannata olla. Sillä herkällä hipiällä saattaa ampua jalkaansa.”
^ Nyt oli hyvä neuvo, muistathan noudattaa myös itse omia neuvojasi.
Enempää en aio kommentoida itse ketjun aiheen ohi, joten jos asiasta haluaa besserwisseröidä niin on hyvä ja aloittaa siitä ihan oman ketjunsa.
Lisäilen päivityksiä kun tuo kaideprojekti tuosta taas etenee.
Tulee kyllä komea terassi!