Omistin Rintamiestalon, johon uusin lattiapinnat. Lattioissa oli muovimatot, joiden päälle laitoin uuden muovimaton ja osaan rakennusta laminaatin.
Porailin tuolloin lattioihin useita reikiä ja tutkin lattiasta hajuja ja otin ylös eristettä enkä löytänyt mitään viitteitä kosteusvaurioista. Eräästä kohdasta iroitin laudan 50cm *10 Cm. Aukosta kaivoin ulos villaa, joka oli terveen keltaista. Muista lattioista löytyi tuolloin sahan purua ja olkia.
Talon möin 2015 tammikuussa. Heti kaupanteon jälkeen katolta putosivat lumien mukana palotikkaat. Repien kattoa auki ilmeisesti. Uusi omistaja ei välittänyt tapahtuneesta, ei tullut ajatelleksi, että katto tai piippu olisi voinut vaurioitua. Talo oli nuohottu viimeksi kevään/kesän aikana 2014…
Nyt uusi nuohous tapahtui 27.7.2016. Nuohooja kirjoitti huomautuksen, että piippu on erittäin pahoin vaurioitunut yläpäästään ja rapautunut. Elokuussa kävin toteamssa talon tilaa. Vesikaton uusimisesta oli puhetta, että omistaja uusii vanhan katon ensi tilassa, koska siinä ei ole aluskatetta ja se on huonokuntoiunen “alkuperäinen”
Omistaja ei ollut kattoa uusinut ja katto olikin joko vuotanut tai voimakkaasti kondensoinut vettä porraskäytävään jossa haisi todella pistävälle. Piipun kyljessä yläkerrassa oli silminhavaittava kosteusjälki 120 cm *30 cm. Toiselta puolelta piippua olen nähnyt kuntotarkastajan ottaman kuvan jossa märkä harmaa alue alkaa noin 30 cm laipiosta lattiaan saakka. Leveimmältä kohdaltaan liki 60 cm.
Homekoira tutki talon elokuussa ja merkitsi välipohjan piipun juuressa. Aika suoraan voi päätellä että kosteusvaurio on syntynyt piipusta tulleesta kosteudesta. Vai onko muuta mahdollisuutta olemassa?
Kysymys ehkä enemmän onkin, alakerran lattioiden mahdollinen vaurioituminen. Koira merkitsi myös kynnyskohdat kolmessa kohtaa. Piipun läheisyydessä, mistä on ilmavirtaus ylös. Muualta koira ei tehnyt havaintoja tuolloin.
Nyt 8.2.2017. Omistaja on avauttanut kuntotarkastajalla lattiaa ja ottanut mikrobinäytteitä olohuoneesta, jossa lattia on ollut parempikuntoinen. Makuuhuoneen lattiassa on selvästi havaittu homeen haju ja maatunutta sahanpurua.
Olosuhteet kun ovat olleet, että talo on jätetty kylmilleen elokuun puolesta välistä, 7.2 saakka, jolloin taloa on voimakkaasti lämmitetty. Naapureiden mukaan paksu musta savu on noussut hormista koko päivän. Viittaa, että kosteutta on ollut piipussa paljon.
Voiko piippua pitkin alapohjaan tullut vesi vaurioittaa lattioita esim. kahdessa vuodessa niin pahoin, että sahanpuru maatuu?
Kellari on tuottanut lämpöä taloon. Siellä on kodinhoitotilat. Nekin ovat olleet kylmillään koko syksyn ja talven. Mutta maan alla toki pysyvät jonkin verran plussan puolella.
Kysymys onkin onko nämä vauriot voineet syntyä nykyisen omistajan aikana?
Suotuisissa olosuhteissa homevaurio/hajuhaitta syntyy muutamassa päivässä ! Kaksi vuotta on niin pitkä aika että siinä syntyy jo isompiakin vaurioita, jos asialle ei mitään tehdä . (mätäneminen, josta myös aiheutuu hajua ) !
Tammi-helmikuusta -15:ko sinnä asuttiin oirehtimatta ja nyt sitten noin puolen vuoden kylmillään pidon jälkeen muutamassa päivässä oireita esiintyy?
Myyninkö yhteydessä siitä katon uusimistarpeesta ilmoitit ja missä muodossa?
Ei vaan oirehtimatta ilmeisesti tammikuusta 2015 elokuuhun 2016. Jolloin muuttivat pois ja jättivät talon kylmilleen. Tai tuolloin alkoivat valittaa oirehtimisesta. Tiedä lopulta Milloin aloittaneet oirehtia. Myynnin yhteydessä vain puhuimme kattoremontista. Ei eitä kauppakirjaanmerkitty. Eikä ole tarvettakaan. Se on ihan silmin nähtävissä. Että maalipinta kulunut eikä ole aluskatetta.
Siis vuosi ja kahdeksan kuukautta asumista vuotavan katon alla? Kyllä sinä aikana taatusti vaurioitumista syntyy niin että asukkaille oireita ilmaantuu talossa kuin talossa. Eikä sen jälkeinen tyhjillään pito muuta kuin antaa aikaa vaurioitumisen jatkua. Aika heppoiset ovat perusteet nyt enää myyjältä korvauksia vaatia. Tuskimpa ostajakaan (tai kukaan muukaan) pystyy väittämään, että eristeissä tai muualla olisi ostohetkellä ollut mitään piilovikaa. Siitä milloin purujen lahoaminen on alkanut ei kukaan pysty valalle menemään eikä se mielestäni ole olennaistakaan. Nykyisellä omistajalla rakennuksen kunnossapito vastuullaan on ollut heti kaupanteosta lähtien.
Niin luulisi asioiden olevan. Vaan kun noita oikeusjuttuja lukee niin ihan outoja päätöksiä sen viiden vuoden virhevastuun osalta tullut. Eihän tuossakaan talossa edes ole piilevää virhettä. Rakenteet on sen aikakauden mukaiset. Remontit tehty kunkin aikakauden tavalla. Esim. Se makuuhuoneen lattiaan asennettu höyrysulku. 60/70 luvun vaiheessa sitä muovia alettiin joka paikkaan laittamaan. Lattioiden tekninen ikä on mennyt jo. Ostaja on kyllä törkeästi laiminlyönyt selontekovelvollisuuttaan, kun perui myyntiä varten tilaamani kuntotarkastuksen
Nykyisellä omistajalla on näyttövelvoite talon vaurioista kaupan purkua yms ajatellen.
Ihmettelen vain miksi talosta ei ole tehty kuntotutkimusta. Niillä kuntoarvioilla kun ei ole mitään painoarvoa. Myyjän ei kannata ihmeemmin “hikkelehtiä” tässä vaiheessa enää, koska asioita on näköjään selvitelty jollain lailla. Sitten kun myyjä saa dokumentit vaatimuksineen kannattaa tehdä kunnon vastine. Sen verran lukaisin noita tekstejä ja kommentoin joitain asioita. Sillä ei ole väliä milloin ja millä suunnitelmilla tai määräyksillä talo on tehty vaan oleellista näissä asioissa on se, että ovatko rakenteet kunnossa vai ei. Sen jälkeen voi pohtia kenen vastuulle mahdolliset vauriot sitten kuuluvat. Nykyisin viranomaisten “terveystarkastajan” apuna käytetään RTA- tutkinnon omaavia tarkastajia ja tutkijoita. Lukekaa STM asetus 545 / 2015.
Niin, lattiarakenteet eivät ole enää kunnossa, sen verran tietoa on tullut. Ja täytyisi arvioida ovatko rakenteet olleet kunnossa myyntihetkellä. Se on myyjän todistetaakka. Vastuuasiassa käsittääkseni ei ole enää kyse piilevästä virheestä niinkään, koska lattioiden tekninen käyttöikä on mennyt umpeen rakenteiden osalta jo vuonna 1994. Ja vaikka huomioitaisiin makuuhuoneen lattian lämmöneristäminen 70 luvulla, niin tekninen ikä on ummessa.
Samaten se, että kiinteistö on kuntotarkastustutkimuksen mukaan välttävässä kunnossa. Siis sen kuntotarkastustutkimuksen mukaan minkä pohjalta kauppa on tehty.
Että taakka on ainostaan sen osalta onko vauriot olleet olemassa jo myyntihetkellä.
Vai onko ne syntyneet osatajan aikana. Ja tähänhän toki oleellisesti vaikuttaa se miten kiintöistöä on pidetty. Jos katto ja piippu ovat vuotaneet ja niitä ei ole kahteen vuoteen korjattu, edes tukkimalla tai tutkimalla mistä piippuun vettä pääsee. Ja se että kiinteistö on jätetty kylmillen syksystä lähtien.
Taitaa mennä niin juridiikan puolelle tämä lopulta, että huh huh.
Kuten edellä mainitsin sillä käyttöiänkään loppumisella ei ole merkitystä vaan sillä on merkitystä onko rakenne kunnossa vai ei.
Jos joku rakenne on käyttöiän lopussa on se merkittävä kauppakirjaan. Käytön aikana tulleet viat ja vauriot on selvitettävä kuntotutkimuksella. Muutenhan niitä ei saa selville.