minkä paksuisia lattiavaluja teille on tullut??
eli suunnittelijan kahden valun sijaan päätin toteuttaa valun yhdellä kerralla, mutta että minkä pakuisen valun teen... 80 - 120 mm
100mm vai 120mm??
tulee vesikiertoinen lattialämmitys.
8#150 raudoitusverkolla eli parhaassa kohdassa verkkojen nurkassa on 4 verkkoa päällekkäin eli 8kpl x 8mm rautaa päällekkäin, joten verkon paksuus jo siinä kohtaa on 64mm...
eli "koroke korppujen" päälle putkitusta ei varmaan ainakaan parane laittaa jos ohut valu??
auttakaa siis miestä hädässä! 
nejää verkon kulmaa ei saa olla päällekäin,leikkaa osa pois.
warmialla ehdoton minimi on 60mm mutta järkevä on tehdä väh 80mm. loput siitä paksummaksi on vain varaavaa massaa jos tekee varaavan lattialämmön
Pyydä paikalle nyt raudoituksen ammattilainen. Verkkoja pitää laskea ja surrata tietyssä järjestyksessä, ettei tule tuonkaltaisia päällekkäisyyksiä. Ja mietin miten voit vain päättää valun paksuuden? Kai sinulla on siellä täyttö tehty soralla/hiekalla ja tietty määrä styroxia jo asennettuna (150-200mm) ? Olosuhteet määrittelevät paljolti valun paksuuden. Sen pitää olla tietyssä korossa, suunnitelmien mukaan, jotta töitä voidaan jatkaa. Ja jos 100mm valu, niin useimmiten käytetään 40-50mm korppuja, jolloin putket tulevat sopivaan korkeuteen.
Kuten jo aloitus viestissäni oli on suunnittelija suunnitellut sen kahdella valulla, mutta se pohjavalu on aivan turha ja maksan turhaan siitä lisää… joten toteutan yhdellä valulla…
nyt pitää kärrätä lisää hiekkaa sisään, jotta saadaan täytön pintaa nostettua eli jos teen vaikka 120mm laatan niin ei tarvii kärrätä niin paljoa hiekaa, kun taas jos teen 100mm laatan niin pitää hikoilla hieman enemmän…
styroxitkaan ei ole vielä paikoillaan (225mm)
“Pyydä paikalle nyt raudoituksen ammattilainen. Verkkoja pitää laskea ja surrata tietyssä järjestyksessä, ettei tule tuonkaltaisia päällekkäisyyksiä.”
Kylläpä tuntuu lattian raudoitus olevan melkoista tiedettä.
“Ja jos 100mm valu, niin useimmiten käytetään 40-50mm korppuja, jolloin putket tulevat sopivaan korkeuteen.”
Jos putket raudoituksen päällä ja 50mm korppu, siinä 8mm verkko ja putki vaikka 16mm ollaan jo n 75mm. Siihen pesuhuoneen ja muiden kaadot niin raavitaan putken pintaa.
Huh huh! Miksi pitää olla 8 mm:n verkko, kun usein miten selvitään 4 mm:n verkolla? Tuleekos siitä pommisuojan lattia, vai? Nyt eletään 2 kilon vuosilukuja?
Mulla kuvis oli laatan vahvuus 8cm. Käytännössä vahvuus taisi tulla keskimäärin 10cm. 5mm verkko 150mm jaolla. Kannattaa toi verkko ottaa 300mm jaolla oleva. Ainakin Uponor käyttää keskellä latioita tuota 300 mm jakoa. Takan alle ja vähän isommallekin alalle laitettiin tietenkin rautaa enemmän.
nupaha! Olikos tuo lisäpaksuus rytöksin "ansiota"? Niin käy tavallisesti rytöksien käyttäjille.
Monta on tuon rytöksin kanssa jo liian innokas. Toki on hyvä jos muita valistaa, mutta liika on liika… Meilläkin kuvissa laatta 10 cm, mutta totuus noin 11 cm, ja johtuu ihan siitä että ei sitä pohjaa tullu tehtyä ihan just millilleen tasan.
Montalle:
No mulla alkuperäisessä suunnitelmassa ensin 100mm styrox, mihin tulee laatan vahvennokset eli alle 50mm styrox takan ja kantavien seinien alle ja 100mm styrox pois näistä kohtia ja sitten tämän päälle 80mm pohjavalu 5#150 raudotusverkolla…
sitten tullee 50mm+75mm styrox ja 80mm lattiavalu 8#150 raudotusverkolla
mutta päätin toteuttaa kuitenkin yhdellä valulla, joten jätän tuosta tuon pohjavalun pois ja paksunnan pintavalun laatan 100mm:iin… ja tuosta suunnitelmasta jäi tuo 8#150 tuonne… ?!?
ja styroxitkin kun on jo tontilla niin en viitsi niitä enään ruveta vaihtamaan mihinkään muuhun vastaavaan tavaraan, kuten jossain jossain toisessa keskustelussa ehdotit…
Mitä monta sitten haluaa laittaa valun alle?
Monta sanoi näin:
““TKT:n ohje on hyvin pitkälle oikeansuuntainen, mutta se rytöksi vaihtakaa paremmin sopivaan aineeseen, vaikka se on jonkin verran kalliinpaa. Pannessanne sitä rytöksia sinne maata vasteen, niin se kastuu nopeammin kuin se paremmin sopiva eriste, jolloin “onnellisen” tietämättöminä menetätte sen rahaedun ja sitten alkaa pyörimään se eristekyky laaristanne pois. (Tämä ei ole mainos, koska ei mainita tuotetta edes millään nimellä).
Rautakaupassa niitä parempia aineita on yleensä varastotavarana 2-3 eri ainetta, vaikkakin pari niistä on rytöksin kanssa suunnilleen samanlaista ainetta noin niinkuin suurinpiirtein.””
Siellä rautakaupassa on esim. kahta erilaista keltaisena (en puhu villasta) ja sinisenä. Toisaalta älkää missään tapauksessa sekoittako keskenään niitä kahta keltaista, sillä niistä paremmassa on aina joko muovitettu paperi tai folio pinnassa, joista taas foliopintainen on tietenkin "parempi".
Siis järjestys prempaan suuntaan: sininen ja pinnoittamaton keltainen (samalla tasolla ja noin suunnilleen samaa ainetta (samaa ainettahan se valkoinenkin ryt....ö.., mutta tekotapa/"rakenne" erilainen) polystyreeni, keltainen paperipintainen ja sitten keltainen foliopintainen.
"Paperi" ja foliopintaiset ovat täsmälleen samaa ainetta (polyuretaani), mutta pinnoitusfolio parantaa.
Aineethan noissa on siis polystyreeni ja polyuretaani. Pankaapas levyt rinnakkain, niin näette toisaalta huomattavan eron. Ei tarvitse edes mikroskooppiakaan.
Ja vielä polystyreenilla polyuretaanilla myös tekotavasta johtuen on lambda ja sun muut ominaisarvot aivan erilaiset.
PS! "KMS" ei ole sponsorina eikä mikään muukaan instanssi.
No johan on salaista meinikiä HEhee…
"HEhee...." Ei ole salaista,mutta mainostaminen näillä sivustoilla on kielletty, joten yritetään tässä asiassa ainakin pysyä ruodussa. YV:llä tiedon saa tarkastikin, ken haluaa.