Rakennusfysiikan ja kosteusongelmien osaajat huomio, nyt olisi liuta kysymyksiä. Tässä karkea leikkauspiirros vuonna -96 tehdystä maanvaraisesta laatasta, jonka alla on leca-sora lämmöneristys. Perustus on tehty kuin styrox-eristeille, mm. ylin harkko on kapeampi pystystyroxia varten. Rakennusvaiheessa kuitenkin styrox-eristys on korvattu leca-soralla (toki paksummalla kerrospaksuudella).
1) Onko rakenne periaatteessa tuollaisenaan kosteusteknisesti toimiva, jos salaojat, sadevesien johdatus yms. asiat ovat kunnossa? Millainen ja kuinka suuri riski on ilmeisesti laatan alla oleva ohut muovikalvo tms.? (Näkyy laatan reunalla erotuskaistan ja laatan välissä, voisi periaatteessa olla myös vain reuna-alueella.) Alaohjauspuu on pari kolme senttiä lattiapinnan alapuolella, onko se vaurioalttiina? Lecasoratäyttö tuossa "reunakolossa" on paikoin hieman vajaa.
2) Entä sama rakenne kantavassa väliseinässä, jossa myös alaohjauspuu on hieman lattiapinnan alla ja lattialaatta erotuskaistoin molemmin puolin väliseinää?
3) Leca-sora on hyvin ilmaa läpäisevää ja siksi hallitsemattomien alapohjan korvausilmavuotojen ja radonriskin pienentämiseksi tekisi mieli tiivistää nuo laatan ja seinän väliset raot elastisella liimamassalla/vedeneristeellä tms. (Nyt ilmavuotoja pystyy havaitsemaan kädellä ainakin napakammalla pakkasella.) Jos tiivistän raon liimamassalla mahdollisimman ilmatiiviiksi, niin aiheutuuko siitä kosteusongelmaa alaohjauspuulle tms.? (Ja sama kantavien väliseinien osalta.)
Sitten niihin ongelmiin:
- Perustusten ulkopuolella on patolevy ja salaojat, jotka todennäköisesti jopa toimivat. Mutta ongelmana on ollut sadevesien johdatus. Sadevedet on aiemmin johdettu salaojakaivojen kautta ja ne eivät ole tiiviit, joten todennäköisesti sadevettä on imeytetty anturan tasolle maahan ihan reilummalti. Nyt loppukesästä alkaen sadevedet on johdettu maan pinnalla kouruin kauemmas talosta.
- Kesällä ilmeisesti jonnekin perustusten sisäpuolelle laatan alapuolelle pesiytyi mustamuurahaisia. Loppukesästä niitä sitten alkoi tunkeutua sisätiloihinkin laatan raosta. Lienevätkö olleet perustuksissa kosteuden houkuttelemina. Muurahaiset talttuivat myrkyin, yksittäisiä urheita riitti lokakuulle saakka, joten jossain puolilämpimässä ne asustivat.
- Muurahaisten myrkytyksen jälkeen (liekö sattumaa) samalla talon nurkalla kuin muurahaiset oleilivat, havaitsin lievää pistävää, hieman liuotinmaista hajua, jonka paikallistin tulevan lattianraosta. Sittemmin haju katosi huonetilasta, mutta sen pystyi vielä haistamaan syksyn aikana tunkemalla nenänsä aivan kiinni lattialistaan (erityisesti jos oli ollut muutama sateinen/märkä päivä). Nyt hajua ei enää tunnu, johtuneeko kuluneesta ajasta vai ilman kylmenemisestä/kuivumisesta. Lattialämmityksessä ei ole vesivuotoa ja tällä talon nurkalla ei ole muita putkia, jotka voisivat vuotaa. Epäselväksi on jäänyt, olisiko haju voinut liittyä muurahaisten myrkytykseen/joukkokuolemaan vai onko perustuksissa jokin mikrobivaurio (esim. rakennusjätteen tms. takia), joka vain oirehti samaan aikaan.
4) Hajun takia avasin ulkoseinää paikallisesti sisäpinnalta. Kaikki seinän rakenteet näyttivät terveiltä. Tosin alaohjauspuusta en käynyt nävertämään palaa irti alapinnan tarkistamiseksi (päältäpäin puu täysin kirkas väriltään) - olisikohan pitänyt tarkistaa vielä alapintakin, voisiko tuossa olla riskiä alaohjauspuun alapinnan homeelle? Tai pitäisikö varmuuden vuoksi tehdä useampia pistokokeita muistakin kohdista seinää? Mitä muuta voi/kannattaa tutkia seinän alaosan lisäksi ja miten?
5) Onko perustuksiin jo vuosia joutunut sadevesi voinut aiheuttaa alapohjaan mikrobiongelmia ja mihin? Periaatteessahan siellä ei pitäisi juuri olla orgaanista ainesta, mutta käytännössä siellä voi hyvinkin olla rakennusjätettä tms. Jos ongelmia on, niin en usko niiden olevan kovin pahoja, joten voiko hoidoksi riittää lattianrakojen tiivistys ja tarvittaessa lievä imu alapohjaan siellä jo olevin radonputkistoin?
6) Onko kytkemätön radonputkisto voinut aiheuttaa alapohjaan mikrobiongelmia? Putken päätä ei ole viety ulos katolle kuten olisi pitänyt, vaan pää on avoimena talon kyljessä olevassa lämpimässä varastossa. Periaatteessa talon ilmanvaihdon alipaine on voinut vetää korvausilmaa lämpimästä varastosta alapohjaan. Tarkoitus on nyttemmin nostaa poistoputki oikeaoppisesti katolle.
7) Ja vielä lopuksi lattiapinnoitteista. Pääosa lattiasta on laminaattia askeläänieristeellä ilman kosteussuojamuovia. Laminaatissa ei ole silmämääräisesti vaurioita, mutta laminaatin alapintaa en ole voinut tarkastaa (liimattuponttinen, eikä saa purettua rikkomatta). Osittain lattia on laatoitettu. Märkätilojen laatoituksissa ei ole ongelmaa, mutta kuivissa tiloissa laatoituksessa on paljon kopoa ja muutama laatta käytännössä kokonaan irti. Voiko liittyä mahdollisiin laatan kosteusongelmiin vai onko laatoitus vain muuten kämmätty, eli laatoitettu rakennusaikana liian aikaisin kostealle betonille tai laasti nahkoittunut. Voiko laatoituksesta jälkikäteen mitenkään päätellä mistä kopoisuus/irtoaminen johtuu.
Tulipa pitkä stoori. Toivottavasti joku asioista tietävä jaksaa lukea ja kommentoida edes osaan noista kysymyksistä.
