Liittolaatan lisäeristäminen?

Mulla on sauna/pesuhuone ja kodinhoitohuone rakennettu 80-luvulla liittolaattaa käyttäen. Lattiassa sähköinen lattialämmitys. Alla 2 metriä korkea kylmä kellaritila. Kun ulkona on 12 astetta pakkasta loppuu lämmityksestä paukut - sisälämpötila laskee jo n 12 asteeseen.

Laatta on ilmeisen ohut , lattiakaivoa varten on liittolevyyn tehty reikä, viemäröinti kuitenkin menee laatan sisällä.

Voiko tuon eristää alakautta? Makropur S levy oli ainoa mistä löysin valmistajan rakennekuvan liittolaatan alapuolista lisäeristämistä varten. Senkin osalta jäi epäselväksi mitä tehdä levyn urille, ilmatilan jättäminen uretaanin ja teräslevyn väliin tuskin kovin fiksua.

Netistä löytyi selostus miten varastotilasta oli tehty viinikellari, siinä näihin uuriin oli tungettu selluvillaa, pintamateriaaliksi lattialaminaatti.

Neuvoista kiitollinen!

Benkku

 

En ole “ammattilainen”, mutta ainahan voin kommentoida…



“Voiko tuon eristää alakautta?” Miksi ei, ollee ainut mahdollisuus. Lattiarakennettahan voinee pitää tiiviinä yläpuolelta, koska siinä on se liittolaattapelti.



Mitä haittaa siitä on, jos liittolaatan ura jää ilmalle. Voisihan sen täyttää uretaanilla ja leikata kuivuttuaan purseet pois. Onko liian työläs?!



Ehdottaisin 100mm pontattua uretaanilevyä tai ominaisuuksiltaan vastaavaa, joka liimataan tai muuten kiinnitetään liittolaattapeltiin. Eristettävän tilan reunoja kiertämään voisi jättää 15mm raon, joka täytetään lopuksi uretaanilla. Eristeen päälle jäävä ilma jää kuin pulloon.

Atron ohjeet ovat oikeastaan ainoat ja oikeat. Eristys oikeapoppisesti onkin tahtävä kylmälle puolelle eikä “missään tapauksessa” lämpimälle puolelle (ei hirsirakenteissakaan).



Kuten Atrokin mainitsee, niin käytä uretaanilevyä, mutta se ponttikin kannattaa liimata uretaanivahdolla tai sitten myös suorareunainen levy käy. Muista, että kaikki siis kaikki levyt on aina ympäriinsä saumattava uretaanivaahdolla.



Atrohan on ajatteleva, vaikka ei olekaan ammattilainen, mutta parempi kuin “ammattilainen”. Niin sitä pitää.

Kiitoksia neuvoista!

Tuohon kahden tiiviin pinnan väliin jäävän ilmatilaanhan jää se ilmankosteus mikä asennushetkellä vallitsee , uutta kosteutta sinne ei pääse. Tällöin kai mahdollisesti lämpötilan muutoksista aiheutuva kondensoituminen on hyvin vähäistä. Taitaa myös lämpötilanmuutos olla pieni jos toisella puolella termarilla pidetään betonilaatta tietyn lämpöisena ja toisella puolella paksu uretaanieriste.

Miten muuten kun näin netissä firmoja jotka ruiskuttaa uretaania eristeeksi - onko se näin pienessä kohteessa (30 m2)taloudellisesti järkevää verrattuna uretaanilevyihin?

WTC:n osalta kuulemma liittolaattojen käsittely primerilla ja sitten ruiskutettavalla uretaanilla oli yksi tuhoon johtaneista syistä- itse pidän kuitenkin kovin epätodennäköisenä että suihkari osuu minun saunaani.

Kyllä Sinun kannattaa pitäytyä siinä lisäeristyksessä levytavoissa välttyäksesi WTC:n kohtalolta.

Lisäinfoa saunasi tuhoutumistavoissa antanee vakuutusyhtiösi, jos Sinulla sellainen on ja täysin ilmaiseksi, mutta sitten vakuutusmaksuissasi peri senkin ilmaispalvelun korkojen kera ja varmasti.

Ruiskutettavalla uretaanilla saat parhaan lopputuloksen, pintaa ei tarvitse esikäsitellä ja pysyy varmasti kiinni eikä jää “rotankoloja”. Seinät ja lattia kannattaa suojata huolellisesti, on nimittäin hankala putsata roiskeet. Työn ne tekevät yleensä tuntitaksalla ja uretaanin kustannus taas riippuu neliöistä ja tulevasta eristevahvuudesta.

Tuossa voisi kyllä harkita seinienkin eristämistä samalla. Joudun uusimaan jätevesisysteemit lähiaikoina ja tuo kellaritila olisi aika passeli puhdistamolle- pitäisi plussan puolella ympäri vuoden.

En toistaseksi ole ehtinyt noihin perehtyä mutta tehtiin uudet lattiat ja viemäröinnit ja tein varmuuden vuoksi harmaalle ja mustalle vedelle kellariin asti erilliset vedot ja myös viemärin tuuletukset. Kolme peräkkäistä betonisaostuskaivoa ja sitten ojaan josta läheiseen järveen ei taida ihan täyttää uusia vaatimuksia :frowning:

Keväällä sitten lapio käteen ja sokkelin ulkopuolinen eristäminen bitumikermillä ja kellaritilasta maa-aines pois ja soraa tilalle.

Hyvää tässä kämpässä on se että kellarissa ja vintillä on tilaa touhuta. Vanha osa 1800-luvulta on jopa hyvässä kuosissa , noi 70- ja 80-lukujen lisäykset aiheuttavat sitten harmaita hiuksia.

Tuossa voisi kyllä harkita seinienkin eristämistä samalla. Joudun uusimaan jätevesisysteemit lähiaikoina ja tuo kellaritila olisi aika passeli puhdistamolle- pitäisi plussan puolella ympäri vuoden.

En toistaseksi ole ehtinyt noihin perehtyä mutta tehtiin uudet lattiat ja viemäröinnit ja tein varmuuden vuoksi harmaalle ja mustalle vedelle kellariin asti erilliset vedot ja myös viemärin tuuletukset. Kolme peräkkäistä betonisaostuskaivoa ja sitten ojaan josta läheiseen järveen ei taida ihan täyttää uusia vaatimuksia :frowning:

Keväällä sitten lapio käteen ja sokkelin ulkopuolinen eristäminen bitumikermillä ja kellaritilasta maa-aines pois ja soraa tilalle.

Hyvää tässä kämpässä on se että kellarissa ja vintillä on tilaa touhuta. Vanha osa 1800-luvulta on jopa hyvässä kuosissa , noi 70- ja 80-lukujen lisäykset aiheuttavat sitten harmaita hiuksia.