Ylläoleva kysymys on "kysy, me vastaamme" palstalla ja vastuksena tuli, että hanki suunnittelija. Enpä ole osaavaa löytänyt ja maalämpöpumppujen tarjoajatkin välttelevät aihetta. Katso ongelman selostus em. palstalta. Onkos kellä neuvoja ?
“Enpä ole osaavaa löytänyt” - näin suunnittelijana/urakoitsijana kolahti sen verran etten viitsi tähän eles neuvoja jakaa. Kuinkahan olet suunnittelijan osaavuuden mitannut? Mutta toivottavasti löydät täältä vastauksen ongelmaasi taikka sitten suoli24:sta.
Tervetuloa Roiskeläppä tähän automaattimiinustensaajien kerhoon.
Minäkään en näe tuossa minkäänlaisia ongelmia, enkä usko, että kukaan muukaan suunnitelija näkee. Pyydän etukäteen anteeksi, jos olen väärässä, mutta esitän vain arvailun, josko ongelma olisikin lähestymistavassa:
Lukemattomat ovat ne kerrat, kun allekirjoittaneeltakin yritetään vuosittain saada ilmaista suunnitteluapua puhelimitse. Pikkujuttuihin sitä annankin, mutta aina joskus tulee eteen tilanteita, jotka alkavat yleensä: En ole asiantuntevaa löytänyt, joten nyt käännyin erityisosaajan puoleen. Kustannuksista ei ole väliä, kunhan vain sadaan toimivat pelit. Sitten kerrotaan pääpiirteissään ongelma sekä ehdotetaan omaa ratkaisua, ja kysytään sen toimivuutta tai parannusehdotusta. Tässävaiheessa yleensä pyydän vanhaa suunnitelmaa itselleni. Sitä ei yleensä löydy -kas kun on omasuunniteltu. Seuraava ehdotukseni on, että käyn katsomassa paikalla. Se sopii aina hyvin. Kerron tuntiveloitukseni, ja että tunnit alkavat pyöriä kun lähden kohteeseen ja lisäksi kilometrikorvaus. Tähän se sitten pysähtyykin. Nyt ei oikein ole aikaa olla itse paikalla, mutta myöhemmin kyllä. Yleensä tulee sitten vielä muutama soitto, jossa kysellään mielipidettä omaan paranneltuun ehdotukseen. Sitten kaikki hiljenee. Sama kaikilla tuntemillani suunnittelijoilla ja melkeinpä vielä putkimiehilläkin.
Jos sinun tilanteesi on edelläkuvattu, niin et suunnittelijaa koskaan löydäkään, ja sitten saat puhelinneuvoja yhdistämällä sellaisen lopputuloksen, joka ei pelitä. Jos olen väärässä sinun suhteesi, niin vielä kerran anteeksi. Ainakin minä olen varmasti herkistynyt liikaa ilmaisneuvojen kyselijöille, ja saatan siksi nähdä peikkoja siellä, missä niitä ei olekaan.
Ja sitten se sama neuvo kuin palstanpitäjältäkin: Palkkaa suunnittelija. Ei suunnittelija ota työtäsi vastaan, jollei sitä kykene ratkaisemaan.
Huomauttaisin Japille, että tuskin tämän ketjun aloittaja täältä suunnittelijaa etsiikään. Ymmärtääkseni hän kyselee ihmisten mielipiteitä / kokemuksia vastaavasta systeemistä voidakseen päättää, onko järkevää edetä aiotulla tiellä. Jos päätös on myönteinen hän ilmeisesti etsii käsiinsä asiansa osaavan suunnittelijan.
Varsinaiseen ilmalämmitysjärjestemään maalämpö soveltuu suhteellisen huonosti josko laisinkaa, koska ne vaativat korkeahkon veden lämpötilan ja tästä johtuen “matalalämpölämmönlähteiden” kyseessä ollessa läpöradiaattorit joudutaisiin mitoittamaan kohtuuttoman suuriksi edessä jopa “mahdoton” tehtävä. Toinen ilmalämmityksille yleinen ogelma on huonekohtaisten läpötilasäätöjen hankala, kallis jne… toteuttaminen (jos ja kun sille on tarvetta).
Itselläni Legalett-lämpöperustus maalämpölämmönlähdejärjestelmällä. Legalett-järjestelmähän on eräänlainen ilmajakelujärjestelmä; suljettu piiri lämmittää alapohjarakenetta, vastaava kuin vesikiertoinen. Tuohon Legalett-järjestelmään maalämpöjärjestelmä on soveltunut erittäin hyvin (8 vuodcen kokemus); maalämmöllä hoituu sekä varsinainen lämmitys sekä LTO:n tuloilman jälkilämmitys, jälkimäinen ml-koneen automaattisäätöventtiilittömästä piiristä.
Kiitos kannustavista kommenteista!
En todella ole ilmaissuunnittelijaa etsimässä vaan kyselemässä kokemuksia ja näkemyksiä siitä että sopiiko maalämpö ylipäätään ilmalämmityksen kanssa yhteen. Valvojan viimeinen vastaus lisää epäilyksiäni, että yhteensopivuus ei olisi paras mahdollinen, jos/kun ilmakojeen patteri vaatii korkeaa kiertoveden lämpötilaa. Toki se voidaan saavuttaa sähkövastusten avulla silloin kun maalämpöpumpun teho ei riitä, mutta mikä on kokonaishyöty, siitä haluaisin osaavalta suunnittelijalta laskelman ennen kalliin päätöksen tekemistä. Maalämpöpumppujen tarjoajien laskelmat eivät siihen anna vastausta.
Oman systeemini suunnittelijaa en enää tavoita ja jäljellä oleva dokumentaatio on vajavaista. Suunnittelutarjouksia yhteystietoineen vastaanotetaan.
Ok Olin siis väärässä, joten pyydän uudelleen anteeksi.“Enpä ole osaavaa löytänyt” lainaus vain herätti minun epäilykseni. Toistan kuitenkin neuvoni suunnittelijan palkkaamisesta. Kysy paikkakuntasi putkiliikkeestä suosituksia ja palkkaa joku lähiseudulla asuva. Suunnittelija joutuu joka tapauksessa piirtämään kuvat, ja siksi hänen tarvitsee käydä paikalla.
Sähköä tosiaan tarvitset lisäksi, mutta ongelmia yhteensovituksessa ei ole. Kannattavuuslaskelmat ovat aina hankalia. Siitä kertoo jotain sekin, että jokainen lämmitystavan myyjä kertoo oman tapansa olevan edullisin, ja todistaa sen selkein laskelmin. Jotta saataisiin edes lähelle oikea tulos energian nykyhinnoilla, pitää jo tietää kohteesta aika paljon. Tulevaisuuden hinnoista ei taas kukaan tiedä. Asiaan vaikuttaa myös se, tullaanko lämmönjakojärjestelmä kenties tulevaisuudessa muuttamaan toiseksi esim jos märkätiloihin halutaan lattialämmitys.
Jos ja kun joudutaan menemään ko. laitteen kyseessä ollessa takuu varmasti pienilläkin pakkasilla lisälämmitykseen niin energia tehokkuus heittää täysin “härän pyllyä” ei puhuta konaisenergiahyödystä vaan pikemminkin konaisenergiahäviöstä varsinkin jo koneesi lto on hyötysuhteeltaan heikko.
Jos tiedät ilmakoneen ilmäärät (iv-suunnitelmista),LTO:n hyötysuhtee niin siitähän tuo lisälämmöntarve ja edelleen patterikoko (suhteutuu ml-koneen tuottammaan tehoon) laskettavissa nopeasti. Ilmalämmöllä suuremmat ilmamäärät kuin jos puhutaan pelkästään IV-LTO-laitteesta, mikä vaikuttaa oleellisesti lämpötehontarpeeseen ja LTO:lla (hyötysuhteella) rakaiseva merkitys lisälämmön tarpeeseen. Ja tietenkin tärkeimpänä “pohjalla” lämmitettävän kiinteistön kokonaislämmitysenergian tarve (laskettavissa energiatarvelaskelmalla; “energiatodistu”)
En nyt oikein ymmärrä valvojan väitettä kokonaisenergiahäviöstä, mutta kait hän sen on laskenut. Sitä vain en tiedä, minkälaisen systeemin hän mielessään rakensi.
Noilla valvojan kertomilla arvojen tietämisellä pääsee jo laskelmissa alkuun, mutta tuskinpa noita tietoja kysyjältä löytyy.
Jäi epäselväksi onko kysyjällä olemassa oleva ilmalämmitys vai onko hän suunnitelemassa ao. järjestelmää. “Uudessa” järjestelmässä koneen tarvitsema “ottoteho” määräytyy luonnollisesti “antotehon” tarpeesta, mikä muodostuu rakennuksen tarvitsemasta kokonaislämmitysenergiatarpeesta, iv- koneen (LTO) hyötysuhteesta hävikit yms. huomoiden. Määritelty /tarvittava “ottoteho” sanelee sitten ns. jälkilämmityspatterin koon, mihin luonnolisesti vaikuttaa myös se mihin lämpötiloihin lämmönlähteellä (esim. maalämpö) päästään.
Jos on olemassa oleva ilmalämmitysjärjestelmä ja siihen haetaan uutta lämmönlähdettä, mitä ensiajattelemalla “kuvittelin” kysyjällä olevan kyseessä, on tilanne mutkikkaampi; ei ehkä tarkoituksen mukainen toteuttakaan tai mahdolisesti jopa “tekemätönkin paikka”. Tässä tapauksessa totesin leikiäkin laskien, että toteutettuna “kokonaisenergiahyöty” voi kääntyä kirjaimellisesti “kokonaisenergiahävikiksi”!
Tarkennetaan: Kysymyksessä on olemassa oleva vanha Valmet Kotilämpö - ilmalämmitysjärjestelmä, joka sinällään toimii. Ajatus on korvata vanha sähköpannu (Jämä ELA 14) maalämmöllä.
Uusia ilmalämmitysjärjestelmiä valmistaa ainakin Niemi@Kari Forssassa, ja heidän arvionsa mukaan maalämpöpumpun tuottama lämpö riittäisi lämmönlähteeksi, mutta kysymyksessä on siis arvio. Tarkempaa insinööritietoa tai kokemusta tässä etsin.
Tuohon uuteen laitteeseen “lisälämmöksi” maalämpö riittäneen, koska laitteen LTO:lla parempi hyötysuhde kuin tuolla alkuperäisellä. Mutta vanhaan Valmet Kotilämpö -ilmalämmitysjärjestelmään en sitä sellaisenaan lähtisi edes yrittämään.
Niin kuin jo totesin ensin on laskennallisesti todettava rakenuksesi kokonaislämpöenergian tarve ("pahimmillaan; pakkaskeleissä), josta määräytyy uuden ilmalämmitysjärjestelmämyllyn “koko” ja sen jälkeen on katsottava tarkistettava millaiset lisä- /jälkilämmityslämmitystehot tarvitaan; riittääkö maalämmön lämmityksen luvutusteho (käytännössä = veden lämpötila) elikokonaislämpöenergian tarveselvityksen jälkeen koneiden osalta ilmalämmitysjärjestelmämyllystä on lähdettävä liikkeelle ja sen valmistaja pitää pystyä toteamaan omaa myllyänsä koskien maalämpöpumpun soveltuvuus/käyttökelpoisuus (minimi arvot; em. koneissakin eroja) po. järjestelmän (lisä)lämmönlähteeksi.
Tätä tarkempaa “insinööritietoa”/ opastusta puhumattakaan factasta ei asiassa pysty näillä tiedoilla antamaan ao. laitevalmistajat, eivätkä muutkaan asiantuntijatahot.
[
J2978491320
Näyttää menevän hifistelyksi. Lähetin sinulle yksityisviestin. En viitsi kirjoittaa pitkää selostusta, joten soitellaan. Kerron sitten, miten saat tutkailtua homman kotiin helposti ja vieläpä tarkasti. Parasta on, että pystyt siihen itse ja lopputulos on juuri sinun omien nykyisten laitteittesi ja kulutustottumustesi mukainen.
Tai valitkaa pumppu niin ettei ongelmaa tule. Merkkien välillä on isoja eroja ja minun mielipide on että myös KHH on ok asennuspaikka joskaan ei se optimaalinen.
Ulkorakennus on energiataloudellisesti huonompi ratkaisu kuin talon yhteydessä oleva tekninentila. Laattaa pitkin ei äänet pahemmin siirry. Tervetuloa kuuntelemaan jos epäilyttää. Kaikki kohteet ovat kuitenkin omanlaisensa ja ammattilaisen mielipide tärkeä. Uudisrakennuskseen kannattaa edelleenkin tehdä se tekninentila niin on aika varmalla pohjalla niiltä osin.
Alkuperäiseen vastauksena, että toimii kyllä Valmetin kanssa ilman ongelmia. Muutama kohde on kokemusta tästä yhdistelmästä ja 35 pakkasella käyty…
Teknisen tilan seinät on tehtävissä “hiljaiseksi” melko edullisesti, jolloin ei ole sitä ääniongelmaa ja äänet eivät siirry alapohjaa/yläpohjaakaan pitkin ympäri taloa. En tietenkään tarkoita sillä tavalla kuin siinä ihmissieppauksessa.